Savotat
1900-luvun vaihteessa oli isoja savotoita, joista muodostui kylän asukkaille tärkeä tulo. Saramo on vesireittein varrella, ja metsätyöt keskittyivät vesiväylien varteen. Talvikaudet ajettiin tukkeja ja pinotavaraa jokien varteen tukkilaaneihin. Sieltä kuorittu puutavara uitettiin jokia pitkin korkean veden aikana keväällä Pieliseen.
Taula-Matti on kertonut vuosisadan vaihteen suuresta savotasta Portinsalolla, kun viidenkymmenentuhannen rungon työmaa siellä aloitettiin ja tehtiin. Hakatun ja kuoritun puutavaran kuljetus tapahtui uittamalla, koska teitä ei ollut. Uitto tehtiin kevätaikaan Peurajärven ja Mäntyjoen kautta Saramojokeen. [Peurajärven seudut, Perinnepiirin dokumentti]
Työmaalla olivat työnjohtaja ja tekomiehet. Jakomies teki merkinnät, juusteerimiehet katkaisivat tukit pokasahalla ja hevosmiehet kuljettivat tukkireellä puut laaniin. Useamman hevosen savotassa oli vielä “laanimies” erikseen.
Tukkilaaneista tuli satojen metrien levyisiä. Pinotavara koottiin kasoihin, ja esimerkiksi kaksimetristen pinossa piti olla 20-30 cm ylimittaa ns. “rosvonkortteli”. Propsit kuorittiin "raudalla". Järeästä puutavarasta hankki parhaiten, joten ohutpuiset pinot annettiin poikasten kuorittaviksi. [Kotiseutuni Saramo ja Petäiskylä 1981]
Savotoiden volyymistä ja yhtiöistä kertoo uutinen vuodelta 1911 [02.12.1911 Karjalan Sanomat no 137: Tukkityöt alkaneet]. - Niin, että vielä: "Tukkipoika se paljon maksaa".
Tukkienvedosta palkkavaatimus Saramojärven kylässä
Pielisjärvellä Varpaisilla ja Kylänlahdella perustettiin loppuvuodesta 1905 työväenyhdistyksiä ja mm. Viensuun ja Varpaisen tukkityöläiset menivät lakkoon vaatien parempia palkkoja. Tukkilakot levisivät nopeasti muihin pitäjiin ja lakkolaiset saivat tukea paikkakunnan talollisilta, jotka lupasivat olla majoittamatta oman tai vieraan paikkakunnan rikkureita. [Ismo Björn 2012, Soihduin ja punalipuin kansan nimissä, s. 122]
Saramolla pidetyn työväenyhdistyksen kokouksessa 16.12.1905 päätettiin mennä lakkoon parempien taksojen saamiseksi. Lakkotoimikunnan laajuudesta päätellen kyläläiset vaikuttaisivat olleen yhteisessä rintamassa vaatimuksineen [23.12.1905 Karjalatar no 147: Tukkienvedosta palkkavaatimus Saramojärven kylässä]. Lakkolaiset onnistuivat tavoitteissaan, sillä palkat kohosivat tukkilaisten vaatimusten tasolle [Ismo Björn 2012, Soihduin ja punalipuin kansan nimissä, s. 124].
Jos on tukkireki koetuksella, niin on hevonenkin (Perinnepiirin kokoelma).
Tukinajoa metsästä laaniin (Perinnepiirin kokoelma).
Viimeisin muutos 1.5.2017