Toimiva kylä
Kylän elämää tarkastellaan alla olevien otsikoiden aihepiireistä 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Lisäksi otteita kylän ja ihmisten arkipäivästä löytyy Kansalliskirjaston digitoidusta sanomalehtiarkistosta kootusta Saramon kylään liittyvästä hakemistosta (Lehtileikkeet).
Kun Nurmeksen kunnallinen itsehallinto toteutui v. 1866, kuntakokouksessa tehtiin heti esitys kansakoulun perustamisesta. Tämä lykkääntyi kuitenkin vuoteen 1879, jolloin syntyi päätös erillisten tyttöjen ja poikien koulusta perustamisesta Nurmekseen ... (lue lisää)
1900-luvun vaihteessa oli isoja savotoita, joista muodostui kylän asukkaille tärkeä tulo. Saramo on vesireittein varrella, ja metsätyöt keskittyivät vesiväylien varteen. Talvikaudet ajettiin tukkeja ja pinotavaraa jokien varteen tukkilaaneihin. Sieltä kuorittu puutavara uitettiin jokia pitkin korkean veden aikana keväällä Pieliseen ... (lue lisää)
Saramojoen merkitystä uittoväylänä vuosikymmenten ajan kuvataan Karjalan Sanomissa artikkelissa "Nurmeksen Saramojoen tukinuittomailta" vuonna 1914 ... (lue lisää)
Saramojoessa oli viiden talollisen vesimylly 1770-luvulla. Se myytiin Juho Viiliäiselle ja Heikki Lipposelle ...(lue lisää)
1900-luvun alussa uusien heinämaiden tarpeessa laskettiin Suojärveä kaksi metriä. Alunperin kovarantainen rantahietikko alkoi vähitellen kasvaa heinää, mutta heinänkorjuu oli kuitenkin hankalaa, sillä heinä oli yleensä vedettävä märkänä kuivumaan rannalle ...(lue lisää)
Saramon Jukolan myymälä oli alkuvuosina jakeluliikkeenä, kunnes myymälä avattiin samanaikaisesti Kauppalan myymälän kanssa 4/4/1919 ... (lue lisää)
Erkki Peltosta, Ylikylän opettaja vuosina 1885 - 1918, voi pitää Nurmeksen osuustoiminnan "isänä”. Hänen vaikutuksensa näkyi mm. osuusmeijerin (1902) ja Jukolan (1913) perustamisessa. Peltonen vaikutti monilla yhteiskunnan alueilla kunnalliselämässä ja valtiopäivillä ... (lue lisää)
Postinkanto alkoi vuonna 1906, kun Kalle Kortelainen otti "maalaiskirjeenkantajan" pestin osuudelle Nurmes-Ylikylä-Pitkäkoski-Saramo-Vaarakylä, yhteensä n. 30 km. Matkaa oli tehtävä hiihtäen, soutaen ja joskus myös hevosella... (lue lisää)
Telefoonia kaivattiin kovasti jo vuoden 1909 lehtikirjoituksessa, mutta hanke toteutui vasta yli kymmenen vuoden kuluttua... (lue lisää)
1800-luvulla seppänä oli Närhi niminen mies Mökinautiossa Vaarakylällä. Sittemmin pajaa piti Kohisevan kosken partaalla Tuoma Kuittinen ... (lue lisää)
Kun uusi tanssilava oli saatu valmiiksi sopivasti juhannukseksi 1933, Rajamaan pienviljelijäyhdistys järjesti siellä ensimmäiset kokkojuhlat ... (lue lisää)