Elias Lönnrotin vuonna 1832 tapaama saramolainen Pekka Viiliäinen oli oppaana kolmannella runonkeruumatkalla ja hän osoittautui koko lailla neroksi mieheksi. Suuret tuumat ja laajat yritykset olivat kuitenkin kummitelleet siinä määrin hänen aivoissaan, että ne olivat Lönnrotin mukaan "puoleksi karkottaneet niistä niin sanotun tavallisen selvän järjen" [Pekka Laaksosen artikkeli Viiliäisestä].
Lönnrotin 3. matkan alkuperäisen, ruotsinkielisen matkakuvauksen (17.06.1833 Helsingfors Morgonblad no 44) suomennos löytyy täältä. Perinnepiirillä oma versionsa Petter Viiliäisestä [Koistinen. Lönnrotin matkat Ylä-Karjalassa].
Pekka Piironen muistelee 1940-luvun loppupuolella 71-vuotiaana kotikyläänsä, ihmisiä ja elämisen ehtoja Saramovaaralla 1800-luvun lopulla. Tavallisen ihmisen elämä kulki vuoden kiertokulun mukana. Pekka muistelee mm. miten äiti piti vuodenkierron muistissaan: "Kekristä kahdeksan Jouluun, Joulusta kuusi Kyntteliin, Kynttelistä kolme Mattiin, Matista neljä Mariaan, ...".
"Kekri oli suuri juhla. Sen aattoiltana, jolloin oli tapana kylpeä aukesi piikojen ja renkien rinnus. Joka ilta olivat römppäviikolla nurkkatanssit jossakin talossa. " ...
Kesällä 1903 (13.7. - 5.8.) lähtivät Erkki Peltonen, hänen veljensä Vihtori alias Johannes Linnankoski Ylikylästä ja Pekka Piironen Saramovaaralta kolmestaan pääosin kävellen retkelle Vienanmeren rantaan Venäjän Kemiin. Sieltä he pistäytyivät Solovetskin luostarissa. Kymmenen päivää kului menomatkaan ja saman verran takaisin ja perillä levättiin kolme päivää. Matkaa tehtiin 960 virstaa yhteensä, joten päivämatka oli 48 virstaa eli 58 km päivää kohti.
Syrjälän tarina on julkaistu Ylä-Karjalassa nimimerkillä "Karoliina kertoo" (lehden vuosikerta ei ole tiedossa). Siinä kerrotaan Saramon kylän Losossa sijainneen talon ihmisten elämästä 1900-luvun alkupuolelta muutamia vuosikymmeniä eteenpäin. Elämä ei ole ollut helppoa ja se on koetellut kylän reuna-aluella asunutta perhettä.
Saramovaaran poika Erkki Piironen kirjoitti 2000-luvun alkupuolella sotakokemuksistaan. Erkki ja hänen kaksoissisarensa Kerttu olivat syntyneet keväällä 1923, joten hän ei vielä osallistunut talvisotaan. Talvisodan aikana Saramo evakuoitiin ja sinne jäi vain pieni joukko iäkkäitä miehiä ja poikasia, jotka mm. kuljettivat kylältä heiniä Nurmeksen asemalle armeijan tarpeisiin. Erkki oli isänsä kanssa tässä työssä. Jatkosotaan hän osallistui. Erkin kaksoissisko Kerttu oli puolestaan jatkosodan aikana ilmavalvontalottana Lehtovaaralla.
Perinnepiiri toimi 1980-luvulla ja sen vetäjänä oli opettaja Jorma Kokkonen. Kunnianhimoisessa toimintasuunnitelmassa oli paikallishistorian selvitys- ja kokoamistehtäviä melkoisesti. Tavoitteena oli mm. äänittää saramolaista murretta, koota tarinoita, sukutietoja ja paikannimiä, palauttaa mieleen lääkityksenä käytettyjä kasveja jne. Tärkeä tavoite oli kyläläisten vanhojen valokuvien kokoaminen ja kopioiminen yhteiseen näyttelyyn. Saramon kylän alueella oli 1980-luvulla satakunta autiotaloa ja niiden kartoittaminen koettiin myös tarpeelliseksi.
Viimeksi muutettu 3.7.2023