Eräretki 2010

Kesäkuun 9 päivänä 2010 heitin rinkkani selkään Kiilopään parkkipaikalla ja lähdin kulkemaan kohti Suomun latvoja. Sää oli kaunis ja aurinkoinen. Suomun latvan laavulla viivähdin hetkisen ja sitten jatkoin ruoktulle. Väkeä ei ollut liikkeellä. Taivalsin edelleen Kotalammen tulipaikalle, jossa kiehautin kahvit.

Tavoitteeni ensimmäisenä päivänä oli Tuiskukurun kämpän tienoo, jossa aioin valmistella päivän pääaterian. Tullessani Tuiskukurun länsireunalle, kuulin jo alhaalta kovaa kolketta. Kämpälle päästyäni sain todeta, että tällä kerralla sain kokkailla aivan muualla. Kämppä oli remontissa ja kattokin oli jo poissa. Pari miestä hääri kämpän ympärillä rakennuspuuhissa. Jatkoin matkaa ensimmäisen Tuiskupäältä tulevan puron varteen, johon panin leirin pystyyn. Kahdella mönkijällä matkassa olleet miehet tovin kuluttua ajoivat kohti Luiroa. Seuraavana aamuna jatkoin sinne itsekin. Rajankämpällä valmistelin aterian. Sää oli edelleenkin hieno.

Kuljeskelin hiljalleen Kärppäjärvien tulipaikalle ja panin puusuojan lähettyville telttani pystyyn.

Yöllä satoi rankasti, mutta aamuun mennessä sää oli poutaantunut ja aurinkokin tuli esille. Jatkoin Hammaskuruun, jossa valmistelin vähän tukevamman aamupalan ja sitten lähdin kohti Siulaa. Vuomapään lounaiskulmalta kuljin kuitenkin aluksi huvin vuoksi etelään Kirakkavaaran ohi aina Viinavaaran kosteikoille saakka, mutta palasin Viepperhautavaaran keskivaiheille ja kiipesin lakien välistä ja laskeuduin Hopiaojan tulipaikalle. Sen puusuojan kupeelle panin teltan pystyyn. Siulan ohitin seuraavana päivänä ja Tahvon tuvalle jäin telttailemaan yläterassille. Tahvolle oli saatu kelvollinen keittiö virattomaksi jääneestä Auhtijoenselän puhelinkopista.

Yön jälkeen kulku suuntautui pohjoiseen. Nousin Tyyrojan kurun itäreunalle ja Vongoivan kohdalla olevasta lumisesta kurusta puikahdin Kuusikurun puolelle. Päivä paistoi lämpimästi suojaisessa puron latvahaarautumassa.

Lähdin tältä kohdalta luoteeseen nousemaan Lokan Alen Muurivaaralle. Rinteet kaartuvat jyrkästi Muurivaaralta alkavan puron varteen.

Eipä aikaakaan kun sain napattua kuvan Anterinmukan terassilta tästä kotiporoksi ruvenneesta.

Yö tuli vietettyä saunomisen jälkeen keittokatoksen tuntumassa teltassa ja sitten oli suuntana Muorravaarakan ruoktu. Ruoktulla viivähdin ateriatauon ajaksi ja kulku jatkui kohti Pirunporttia ja Ukselmakurua. Pirunportilla oli tietysti vielä hieman lunta.

Sarviojan tuntumaan jäin yöpymään. Taivas oli vetänyt pilveen, mutta ei sentään satanut. Seuraavana aamuna pilvet olivat jälleen ajelehtineet tiehensä ja sopivassa säässä jatkoin Sotavaarajoelle ja kohti Suomua. Porttikosken kämpälle olin menossa, mutten oikaissut vaan kävin vilkaisemassa Porttikosken siltaa.

Porttikosken kämpän kohdalla huilailin hetkisen, mutta jatkoin matkaa edelleen runsaan kilometrin verran. Siihen oli ilmestynyt uusi tulipaikka puusuojineen. Kun päivä tuntui olevan paketissa, panin telttani siihen pystyyn.

Tämä paikka on minulle pitkältä ajalta tuttu, koska siinä on kelvollinen kahluupaikka. Aamulla taiteilinkin Suomusta yli ja lähdin kulkemaan pohjoisrantaa kohti Lankojärveä.

Suomun varrella on näillä kohdin useita hienoja paikkoja.

Lankojärvellä pidin kahvitauon ja samoin Rautulammella. Eipä kulunut kuin hetki kun Niilanpääkin oli ylitetty ja peruskuntovaelluksen hiet saatoin suihkutella pois eräkeskuksen saunatiloissa.