Eräretki 1979

Ennätimme aviosiipan kanssa pohjoisen matkalle vasta syyskuun puolimaissa. Auto ajettiin Kiilopäälle ja lähdettiin kulkemaan itään. Vaikka oli periaatteessa ruska-aika, niin muita liikkujia ei näkynyt. Kuljimme Luuvaran eteläpuolitse. Kulaksen latvakurussa näkyi, että syksyinen sumu pehmensi ääriviivoja etäämpänä.

Taajostuvalle tultiin ja siihen jäätiin yöpymään. Tungosta ei ollut sielläkään. Rauhassa lämmittelimme saunan.

Seuraavana päivänä siirryimme Porttikosken kämpälle. Vastaantulijoita ei ollut ja kämppäkin oli tyhjä. Kolmantena kuljettiin takaisin Porttikosken sillalle, josta yli olimme tulleet. Siirryimme Suomun toiselle rannalle ja kohti Lankojärveä. Lankojärven keskivaiheille asetuttiin.

Vaikka lehti alkoi jo pudota puusta, niin värikkyys olisi varmaan ollut vielä hyvä, mikäli aurinko olisi vähänkin pilkistänyt esille. Sitä vaille jäimme Lankojärvellä ja koko vaelluksellamme. Lankojärvellä poikkesimme Meänteisen saaressa. Ruuhi oli vielä hyväkuntoinen.

Jatkoimme seuraavana päivänä Suomun länsirantaa Kotakönkäälle, jossa taas vaihdettiin puolta ja kuljettiin itäpuolta Salonlammen kautta Suomun ruoktulle, jossa taas yövyttiin. Sitten olikin suunta kohti Kiilopäätä. Sää oli tasaisen harmaata, mutta poutaista.