Heinäkuulla tein vuoden kolmannen matkan UK-puistoon. Mukana oli poikani perhe. He ulottivat nyt neljä ja kymmenvuotiaittensa kanssa vähän pitemmälle. Vaimoni ja hänen sisarensa miehineen olivat myös tällä minivaelluksen tapaisella. Vaellus aloitettiin turvallisesti Aittajärveltä. Hyvässä säässä harjoiteltiin kahlaamista.
Maantiekurua myöten taivallettiin. Sotavaarajoen varteen päästyämme, leiriydyttiin kahteen telttaan. Aviosiippani ja minä taas hiippailimme Sarviojalle saakka. Seuraavana päivänä muutkin sinne saapuivat. Asettauduimme Sudenpesän tuntumaan. Osa sisälle ja osa telttoihin.
Aikaa kulutettiin "kalastamalla". Koukku veistettiin pienestä katajanoksan haarukasta. "Mummu" punoi sopivista ruohonkorsista siiman ja jostakin pyydystettiin paarma syötiksi. Ihme kyllä, kala ei vieheeseen iskenyt, mutta yrittämisessä on oma viehätyksensä.
Tulipaikalla oli myös mukava tehdä vähän puukkotöitä.
Seuraavana päivänä teimme retken Ukselmalle. Sarviojan ylitys oli melko vaativa.
Ukselman lakikupolilla kuitenkin pian maisemia ihailtiin. Kuulin nuoremman pojista mainitsevan rinteestä, että "helppo nakki".
Toinenkin yö Sudenpesällä vietettiin ja sitten suunnattiin yli Kaarnepään. Me vanhempi väki laskeuduttiin Maantiekuruun, mutta poikani ja miniäni poikineen kulkivat lakimaita Aittajärvelle saakka. Tämäkin matka oli onnistunut.