Työyhteisötaidot

Työkäyttäytyminen

Hyvä työkäyttäytyminen on valinta. Käytöstavat työssä perustuvat normaaleihin hyviin käytöstapoihin, jossa tervehtimisellä, kiittämisellä ja tarvittaessa anteeksi pyytämisellä pääsee hyvään alkuun. Hyvä käyttäytymisen lisää työn mielekkyyttä parantamalla muun muassa työyhteisön yhteistyön toimivuutta ja työpaikan ilmapiiriä.

Hyvä työkäyttäytyminen

Hyvään työkäyttäytymiseen kuuluvat mm.:

• Reiluus. Reilu työkaveri suhtautuu työhönsä, työmääräyksiin ja ongelmatilanteisiin niin positiivisesti kuin mahdollista, eikä tuo työyhteisöön negatiivisuutta jatkuvalla valittamisella. Reilu työntekijä osaa katsoa aika ajoin peiliin, eikä etsi jatkuvasti virheitä muista. Hän arvioi toimintaansa ja ottaa opikseen. Muutoksiin hän suhtautuu pääasiallisesti mahdollisuuksina.

• Huomaavaisuus. Huomaavainen työntekijä osaa hyvät tavat. Hän tervehtii ja voi vaihtaa muutaman sanan työkavereiden kanssa kesken kiireenkin. Hän osaa pyytää apua ja auttaa itse tarvittaessa toisia.

• Hyvä, avoin ja rehellinen vuorovaikutus esimiehen ja muun työyhteisön kanssa.

• Uskallus ottaa avoimesti ja rakentavasti vaikeat ja hankalat asiat esille niiden kanssa, joita asia koskee.

• Erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen. Työyhteisössä ymmärretään, että kaikki toimivat eri tavalla ja että samaan lopputulokseen voi päästä useammalla eri tavalla. Erilaisuuden käsittelemiseen kuuluu tiedollisen ymmärtämisen lisäksi myös hyväksyminen asenteissa. kunnioitamme ja kohtelemme tasapuolisesti erilaisia toimijoita.

• Oleminen luottamuksen arvioinen pitämällä kiinni lupauksista.

Miten puuttua huonoon työkäyttäytymiseen?

Huonoon työkäyttäytymiseen ja yhteistyökyvyttömyyteen puuttuminen on esimiehen tehtävä. Puuttumattomuus antaa luvan huonoon käyttäytymiseen ja luo haitallista työkäyttäytymisen kulttuuria työpaikalla. Se heikentää ajan kuluessa koko työyhteisön tuottavuutta.

Huonoon käyttäytymiseen puututaan siten, että se otetaan puheeksi esimiehen ja työntekijän välisessä keskustelussa. Puheeksi ottamista helpottaa, jos työpaikalla on yhdessä sovittu varhaisen välittämisen malli tai toimintatapoja ja -malleja ristiriitatilanteisiin puuttumisesta sekä hyvän työkäyttäytymisen periaatteista. Esimies voi tukeutua ohjeeseen käydessään keskustelua työntekijän kanssa.

Mikäli asiasta keskusteleminen ja palaute eivät paranna työkäyttäytymistä, voidaan työyhteisön jäseniä, esimiestä tai työnantajaa kohtaan esiintyvästä epäkunnioittavasta ja vihamielisestä käyttäytymisestä antaa varoitus. Varoitus antaa työntekijälle mahdollisuuden korjata käyttäytymistään. Varoitus kertoo, että työntekijän huonoon käytökseen suhtaudutaan vakavasti, mutta hänelle annetaan mahdollisuus korjata menettelynsä. Mikäli varoituskaan ei muuta työntekijän käyttäytymistä, voi tilanne vakavissa tapauksissa johtaa työntekijän irtisanomiseen.

Vuorovaikutus

Vuorovaikutusta tapahtuu, kun paikalla on kaksi tai useampi ihminen. Ihminen vaikuttaa aina toiseen, halusipa sitä tai ei. Vuorovaikutuksen tavoitteena on saada vastaanottaja ymmärtämään viesti sanojen ja sanattomien viestien avulla. Ilmeet, eleet ja asenne vaikuttaa viestin perillemenoon.

Vuorovaikutustilanteessa osallistujat tuottavat, jakavat ja tulkitsevat merkityksiä yhdessä. Kyseessä on monimutkainen prosessi, jolla ei ole selkeää alkua ja loppua. Se, mitä sanomme ja miten viestimme tulkitaan, riippuu monesta tekijästä. Siihen vaikuttaa muun muassa kulttuuri, asiayhteys, osapuolten tavoitteet sekä tulkinnat.

Hyvää vuorovaikutusta edistää:

• kuunteleminen

• aito läsnäolo

• kiinnostus

• kyky asettua toisen asemaan eli empaattisuus

• kyky yhteistyöhön

• jämäkkyys

• tukeminen ja

• tilan antaminen. 

Hyvää vuorovaikutusta estävät puolestaan:

• voimakkaat ennakkoasenteet

• puolueellisuus

• yleistäminen tai syyttely

• vastuunsiirto

• kiinnostuksen puute

Video: Olipa kerran työyhteisö

Käytännön vinkkejä esimiehille -diasarja

Työhyvinvointi

Työhyvinvointi on sekä työnantajan että työntekijän vastuulla. He ylläpitävät ja kehittävät työhyvinvointia yhdessä. Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla tapahtuu aina johtajien, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyönä. Muita keskeisiä toimijoita ovat työsuojeluhenkilöstö ja luottamusmiehet. Työhyvinvoinnin ylläpitämisessä työpaikan tärkeä kumppani on työterveyshuolto.

Hyvinvointi syntyy työn arjessa ja on osa johtamista

Työhyvinvointi on monen eri tekijän summa. Se syntyy pääasiassa työn arjessa. Työhyvinvointia ei saavuteta työstä irrallisilla terveystempauksilla. Hyvinvointia edistävä toiminta on läpileikkaavaa ja pitkäjänteistä. Se kohdistuu esimerkiksi henkilöstöön, työympäristöön, työyhteisöön, työprosesseihin tai johtamiseen.

Työhyvinvointi on investointi

Työhyvinvointi vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Hyvin suunnitellut investoinnit työhyvinvointiin voivat maksaa itsensä moninkertaisina takaisin.

Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnilla on merkittävä myönteinen yhteys yritysten tulosmittareihin kuten tuottavuuteen, voittoon, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin.

Hyvinvoivassa työyhteisössä

• ollaan avoimia ja luotetaan

• innostetaan ja kannustetaan

• puhalletaan yhteen hiileen

• annetaan myönteistä palautetta

• pidetään työmäärä aisoissa

• uskalletaan puhua ongelmistakin

• säilytetään toimintakyky muutostilanteissa.

Hyvinvoiva työntekijä

• on motivoitunut ja vastuuntuntoinen

• pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan ja osaamistaan

• tuntee työnsä tavoitteet

• saa palautetta työstään

• kokee itsensä tarpeelliseksi

• kokee työssään riittävästi sekä itsenäisyyttä että yhteenkuuluvuutta

• onnistuu ja innostuu työssään, kokee työn imua.