5-6 lk

KIVIKASVO

Opettaja kertoo, että seuraavan harjoituksen tehtävänä on osoittaa, miksi on tärkeää eläytyä kertojan tunteisiin. Hyvä kuuntelija ilmaisee omilla eleillään ja katseellaan olevansa kiinnostunut kertojan asiasta. Mitä, jos kuulija ei ilmaise kertojalle minkäänlaisia tunteita?

Oppilaat toimivat pareittain. Toisen tehtävänä on kuunnella pariaan silmiin katsoen, mutta täysin ilmeettömästi, ”kivikasvona”. Toinen kertoo unelmiensa syntymäpäiväjuhlista. Opettaja kirjoittaa esiin apukysymykset:

Missä juhlat pidettäisiin, mitä siellä tehtäisiin, mitä siellä herkuteltaisiin?

Harjoitus puretaan kuvailemalla, miltä tuntui kertoa iloisesta asiasta täysin eleettömälle keskustelukumppanille. Mikä merkitys on eläytyvällä keskustelulla? Vaihdetaan osia ja toistetaan harjoitus.

Lähde: Suomen Mielenterveysseuran Hyvää mieltä yhdessä –käsikirja

HYVÄN KUUNTELIJAN OHJEET

Luokassa ideoidaan yhdessä hyvän kuuntelijan muistilista. Opettaja listaa oppilaiden ehdotuksia ylös paperille. Opettaja voi listata myös alla olevat asiat paperille. Paperi voidaan laittaa esille luokan seinälle.

Hyvän kuuntelijan muistilista:

Keskity siihen, mitä toinen sanoo.

Älä keskeytä. Katso kertojaa silmiin.

Ilmaise eleilläsi ja ilmeilläsi ja lyhyillä ilmaisuilla, että kuuntelet toista.

Malta olla kertomatta heti omia kokemuksiasi.

Viittaa, kun haluat puheenvuoron luokassa.

Toista lyhyesti kuulemasi ja varmista, että olet ymmärtänyt oikein.

Rohkaise toisia puhumaan kysymällä lisää.

Seuraavaksi oppilaat koostavat muistilapun, johon he valitsevat kolme hyvän kuuntelijan taitoa, joita he haluavat harjoitella lisää. Muistilappua voi säilyttää omassa pulpetissa.

Lähde: Rovaniemen vuosikello sovellettuna

KUUNTELUHARJOITUS

Välineet: Edellisessä tehtävässä tehty muistilappu. Opettaja jakaa oppilaat pareihin. Oppilaat kertovat vuorollaan päivän tai viikon kulusta toisilleen. Kuuntelevan oppilaan tehtävä on kuunnella paria käyttämällä muistilappua apuna. Lopuksi keskustellaan siitä, mitä hyötyä taitavasta kuuntelemisesta on.

Lähde: Rovaniemen vuosikello

KETÄ MINÄ VOIN AUTTAA?

Askarrellaan lahjakortit, joihin kirjoitetaan lupaus auttamisesta. Lahjakorttiin täydennetään seuraava lause:

”Minä  __________________ , haluan auttaa sinua, __________________ ,

__________________ :ssa”

Esim. Minä, Maiju, haluan auttaa sinua, isä, imuroimisessa. Lahjakortit toimitetaan vastaanottajilleen ja keskustellaan myöhemmin, esimerkiksi viikon tai kahden päästä, miten auttaminen oli sujunut ja oliko se tuottanut hyvää mieltä itselle ja läheiselle.

Lahjakortit voidaan jakaa myös vain oman luokan kesken.

Lähde: Suomen Mielenterveysseuran Hyvää mieltä yhdessä –käsikirja

HYVÄN MIELEN SALAPOLIISI

Opettaja jakaa oppilaille salaisen tehtävän. Opettaja kirjoittaa tehtäväpaperiin sen oppilaan nimen, jolle salainen tehtävä tehdään. Oppilaat eivät saa kertoa omaa salapoliisitehtäväänsä toisille. Tehtävissä on erilaisia tekoja. Oppilaiden tulee päivän aikana tehdä ohjeen mukainen teko tehtäväpaperissa mainitulle oppilaalle.

Vinkki: Voit itse keksiä lisää luokallesi sopivia hyvän mielen salapoliisin tekoja.

Koulupäivän lopuksi käydään yhteisesti läpi, millaisen salapoliisiteon kukin teki päivän aikana. Mietitään, miltä teon tekeminen tuntui, ja millaista oli saada osakseen mukava teko.

Huomasitko olevasi mukavan teon kohteena?

Salapoliisiteot:

Auta häntä koulutehtävissä.

Avaa hänelle ovi.

Pyydä häntä mukaan välitunnille.

Kerro asia, jossa hän on hyvä.

Teroita hänelle kynä.

Kirjoita hänelle kannustava viesti.

Tarjoudu viemään hänen astiat ruokalassa.

jne jne…

Lähde: Rovaniemen vuosikello soveltaen

HYVÄN MIELEN VIIRI

Välineet: paperia, saksia, kyniä, narua, liimaa

Leikataan erivärisistä papereista salmiakin muotoisia lappuja, jotka keskeltä taitettaessa muodostavat kolmion.

Oppilaat miettivät mukavia asioita ja kirjoittavat niitä erivärisille lapuille. Asiat voivat olla sanoja, joita haluaisi kuulla tai joita voi kaverille kertoa. Ne voivat olla myös mukavia tekoja tai asioita, joista tulee itselle ja muille hyvä mieli. Jokainen keksii vähintään kolme asiaa.

Tämän jälkeen niistä askarrellaan luokkaan hyvän mielen viirinauha.

Viirinauha ripustetaan luokan seinälle muistuttamaan hyvistä sanoista ja teoista.

Lähde: Rovaniemen vuosikello

SANAT SATUTTAVAT

(15 - 20 min)

Oppilaat kirjoittavat lapuille sekä kivoja että kurjia lausahduksia, mitä toiselle voi sanoa. Opettaja kerää lausahdukset laatikkoon. Luokan taulu jaetaan kahteen osaan. Toinen puoli on kivoille lausahduksille ja toinen kurjille. Oppilaiden tehtävänä on käydä vuorollaan nostamassa yksi lappu ja lukea se ääneen. Sen jälkeen opettaja kysyy, oliko asia kurjasti vai kivasti sanottu. Oppilaat äänestävät nostamalla käden ylös. Lappu viedään sille puolelle taulua, joka sai eniten ääniä. Lopuksi opettaja kysyy oppilailta, kuulisivatko he mieluummin kurjia vai kivoja lausahduksia. Keskustellaan siitä, miltä mukavat lausahdukset tuntuvat. Entä kurjat? Kumpia asioita sanoisit mieluiten itse?