Tyypillinen tapa tehdä parapsykologiaan liittyvää tutkimusta on akateemisen opinnäytteen tai lopputyön yhteydessä. Suomessa tämä on miltei yksinomainen tapa lähestyä parapsykologiaa muutoin kuin vapaa-ajan harrastuksena, sillä rahoitusta alan tutkimukseen on ollut toistaiseksi hyvin haasteellista löytää Suomen sisältä eikä Suomessa ole muodostunut sellaista perinnettä, joka antaisi selkänojaa ulkomaisten alan rahoituslähteiden suuntaan.
Haluammekin kannustaa opiskelijoita, jotka harkitsevat opinnäytetyötä parapsykologiaan liittyen, ehdottamaan tätä rohkeasti opettajalleen - ehdotus voi mennä hyvinkin läpi jos se on aiheen tärkeys on pätevästi perusteltu. Haluamme tässä auttaa näiden perustelujen tarjoamisessa esittämällä muutamia mahdollisia aiheita ja tutkimusaineistoja proseminaarityölle, gradulle tai väitöskirjalle - instituutin itsensä tarjonnan lisäksi. Jos tunnet opiskelijoita, jotka voisivat olla kiinnostuneet tällaisen opinnäytetyön tekemisestä, älä epäröi tuoda tätä sivua esille.
Vuosina 1997-2007 varsin aktiivisesti ja monipuolisesti parapsykologian alueella toiminut ParaNet-yhdistys tarjoaa erinomaisen tutkimuskohteen, vertailukohdan tai tutkimusaineiston. Instituutilla on liki täydelliset arkistoaineistot ParaNetin historian eri vaiheista, lisäksi sen toiminnasta tehtiin jo vuonna 2003 proseminaarityö Turun yliopiston uskontotieteen laitoksella. Kysy lisää!
Etiäinen on Suomessa, Norjassa ja hieman myös Skotlannissa käytetty käsite, josta on tehty tutkimusta yllättävän vähän jos lainkaan. Instituutilla on jonkin verran aineistoja ja kontakteja etiäiseen liittyen. Haluammekin nostaa aiheen esille erityisen tärkeänä Suomen näkökulmasta.
Anomalistinen psykologia on nousussa Suomessa. Paranormaalien uskomusten ja ajattelutyylien suhteesta on ilmestynyt runsaasti opinnäytetöitä Helsingin yliopistosta Marjaana Lindemanin johtaman hankkeen yhteydessä. Tämän alueen tutkimuksesta vakavasti kiinnostuneiden yliopisto-opiskelijoille tai yliopistoon pyrkiville tämä tarjoaa erinomaisen väylän alaan liittyvälle opinnäytetyölle. Yksi mahdollisuus tämän tutkimuksen tiimoilta olisi tutkia eri ajattelutyylien esiintymistä järjestäytyneen toiminnan yhteydessä ja niiden vaikutuksia ryhmädynamiikkaan liittyviin seikkoihin, esimerkiksi parapsykologian järjestöissä ja skeptikkoliikkeeseen kuuluvissa organisaatioissa. Instituutti auttaa mielellään parapsykologian järjestöjen osallistamisessa tämäntyyppiseen tutkimukseen.
Vaihtoehtoisilla kaiken teorioilla ja tutkimustuloksilla jotka haastavat vallitsevaa tieteen paradigmaa - on huomattavaa historiaa Suomessa, jossa ovat vaikuttaneet ja osittain vieläkin vaikuttavat sellaiset fyysikot kuin K.V Laurikainen, Eugene Podkletnov, Matti Pitkänen, Alex Kaivarainen, Konstantin Korotkov, Rauno Hämäläinen, Rauno Lindström sekä Tuomo Suntola. Tällä alueella on määrättyjä kytkentöjä parapsykologiaan, etenkin Pitkänen, Korotkov ja Kaivarainen ovat profiloituneet tässä vahvasti - Kaivarainen oli Parapsychological Associationin jäsenkin. Suomessa on Luonnonfilosofian seura, jolla on niin ikään kytkentöjä näihin ajatuksiin. Jotkut herroista ovat poistuneet keskuudestamme ja loputkin alkavat olla jo melko iäkkäitä, joten olisi korkea aika tehdä tutkimusta tästä aihepiiristä.
Tuijottamisen tunne on tällä hetkellä pinnalla parapsykologisissa kokeissa ja tästä ilmiöstä on helposti mahdollista löytää myös perinteistä psykologiaa edustavia näkökulmia - vaikkapa tuijottamisen synnyttämistä epämiellyttävistä tuntemuksista - johon voi yhdistää sellaisten tutkimusten toistokokeita, joiden tulosten mukaan tuijottamisen tunne voi syntyä ilman että henkilö (ainakaan tietoisesti) huomaa olevansa katseen alla.
Suomi oli 1900-luvulla merkittävä kohtaamispiste idän ja lännen välissä. Vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla hallitukset niin Itä-Blokin alueella kuin Yhdysvalloissakin tutkivat aktiivisesti ESP-kykyjen käyttöä sotilastiedustelussa. Esimerkiksi gradun aiheeksi soveltuva tutkimus voisi tarkastella aihepiirin historiaa kansainvälisesti, että myös Suomen näkökulmasta - oliko niissä suomalaisyhteyksiä ja oltiinko maassamme kiinnostuneita näistä tutkimuksista. Julkisten lähteiden lisäksi selvitystyötä voi tehdä mm. Supon arkistosta johon tutkimuslupa on hankittavissa. Keskustelua tämäntyyppisestä gradututkimuksesta on ollut instituutin ulkopuolella ja ajatusta on viety aktiivisesti eteenpäin.
Parapsykologian suhde julkiseen valtaan Suomessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä voisi sopia teemaksi esimerkiksi proseminaarityöhön, auttaa historiallisen perspektiivin kehittämistä ja samalla tukea muuta parasykologian historiaan liittyvää tutkimustyötä. Suomessa on kulttuurihistorian tutkimusta, jonka puitteissa tämäntyypinen työ olisi mahdollista tehdä.
Instituutti pyrkii edistämään myös alan kulttuuritoimintaa. Ammattikorkeakouluissa vaikkapa matkailun tai kulttuurin alalla on hyvin mahdollista tehdä opinnäytetyö esimerkiksi kummitustalokierroksiin liittyen (niin sanottu synkkä matkailu) tai tehdä kummitusaiheinen näyttely osana opinnäytetyötä. Myös instituutin keräämä aineisto, josta osa löytyy tältä sivulta, on vapaasti käytettävissä ja siitä kannattaa meiltä kysyä. Olemme valmiita myös tukemaan pienimuotoisella apurahalla tämäntyyppistä näyttelyä osana opinnäytetyötä.