Tässä 10 kohtaa käsittävässä luettelossa on yleisimmin esitettyjä perusteita sekä kirjoittajan omia lisäyksiä aiheeseen.
1) Paranormaaleina tai vähintäänkin "epätavallisina" pidettyjä kokemuksia ja havaintoja ei ole syytä sivuuttaa, ovathan ne hyvinkin yleisiä. Päinvastoin niistä tulee puhua avoimesti korostaen, että ne eivät itsessään ole esimerkiksi mikään merkki esimerkiksi mielenterveyden horjumisessa, kuten monesti vieläkin maallikkojen keskuudessa katsotaan. Alan tutkimuksen tukeminen ja tutkimustiedon lisääntyminen edistää osaltaan tätä tavoitetta. Väärän tiedon ja harhaluulojen leviäminen voi tuottaa ongelmia ja haittoja.
2) Anomaliat ovat ennakoineet aina tieteen edistymistä ja lisäksi ne anomaliat, joista paranormaalien ilmiöiden tapauksessa puhutaan, ovat jotain sellaista, mitä ihmiskunta ei ole uskoakseni koskaan aikaisemmin kohdannut. Tämä on haaste, mutta myös mahdollisuus ja se pitäisi ottaa vastaan. Ei ole kovin todennäköistä löytää mitään sellaista varsinkaan sovellutusten kannalta arvokasta, jota ei olisi jo löydetty, mutta toisaalta tässä yhteydessä käytetäänkin usein sanontaa "lohi on niin arvokas kala, että sitä kannattaa pyytää vaikkei saisikaan". Aivan aiheesta, sillä paranormaalit ilmiöt voisivat tarjota täysin uusia sovellutuksia lääketeollisuudelle, tieto- ja viestintäteknologiaan, liikenteeseen, palvelusektorille, avaruusmatkailuun sekä jopa filosofiaan. Jos siis löytyy jokin uusi merkittävä näkökulma tai asia, jota ei ole vielä tutkittu, se kannattaisi tietenkin ottaa huomioon rahoitusta harkittaessa. Ja toisaalta, vanhoja virheitä puolestaan pitäisi kaikin keinoin pyrkiä välttämään.
3) Todistusaineistoa löytyy runsaasti siitä, että parapsykologisissa kokeissa välittyy tietoa tavalla, jota emme kykene toistaiseksi selittämään. Osa todistusaineistosta viittaa selkeästi jonkin uuden, tuntemattoman ilmiön olemassaoloon. Mikä sitten on selitys näille ilmiöille, se on toinen asia. Viime vuosien löydöt ja teoriat perinteiseen fysiikkaan, digitaaliseen fysiikkaan, ja uuteen fysiikkaan liittyen puhuvat osaltaan sen puolesta, ettei parailmiöiden olemassaolo ole välttämättä niin järjetön tai mahdoton ajatus kuin luullaan. Tutkittavia hypoteeseja ja tutkimuskysymyksien merkitystä tukevat todistusaineistot pitäisi ottaa aina huomioon rahoitusta harkittaessa.
4) Tiede on edistyttyään vallannut usein uskonnoille kuuluneita alueita ja samalla muuttanut uskontojen luonnetta sekä roolia, palvellen entistä paremmin myös ihmisten henkisiä ja hengellisiä tarpeita sekä vähentäen ideologisia ristiriitoja. Parapsykologian tutkimus osaltaan voisi vastata näitä hengellisiä tarpeita, tarjoten ihmisestä ja hänen oudoista kokemuksistaan asiallista tietoa pelkkien uskomusten tilalle.
5) Lisäksi voisi mainita että yhteiskunnan ja yksityisten rahaa kulutetaan paljon enemmän monenlaisiin vähintäänkin yhtä kiistanalaisiin kohteisiin. Verovaroja kuluu suoraan ja välillisesti ihmissuhdeongelmiin, alkoholiin, saippuasarjojen tasoiseen viihteeseen, nollatutkimuksiin, hyödyttömin mainoskampanjoihin, kansanopistojen huuhaakursseihin sekä marginaalisiin harrastus- ja urheilulajeihin vain muutaman esimerkin mainitakseni. Mahdollisesti perheellistenkin ihmisten parapsykologian harrastuksen tukeminen tarkoittaisi että tervettä tiedeharrastusta, olkoonkin kiistanalaisella alueella, arvostettaisiin enemmän suhteessa näihin vielä parapsykologiaakin kiistanalaisempiin asioihin.
6) Mahdollinen alanharrastajien syrjiminen ja tarve uhrautua alan toiminnan eteen, sekä vastaavat mekanismit, uhkaavat luonnollisesti heidän perusoikeuksiensa toteutumista eikä yleisten ihmisoikeuksien hengessä kenellekään pitäisi syntyä tällaista tilannetta. Tämän tekstin kirjoittaja on tästä tyyppiesimerkki. Yksittäisten ihmisten haavoittuvuutta tällaisessa kuitenkin lopulta varsin marginaalisessa ja ymmärrettävässä tilanteessa yhteiskunta voisi osaltaan helpottaa, summat eivät ole isoja suhteessa mahdollisiin syrjäytymisen kustannuksiin.
Esimerkiksi tämän tekstin kirjoittajalta on varastettu ja vandalisoitu omaisuutta vähintään 4000 euron arvosta, osittain skeptikkojen toimesta, yllyttämänä tai mahdollistamana. Tällaiset rahallisesti pienetkin vastoinkäymiset riittivät kuitenkin johtamaan taloudenpitoon liittyvien riskien kasvamiseen, etenkin parapsykologian tutkimukseen liittyen, koska kynnys ajatella ”ettei tässä tilanteessa ole paljoakaan menetettävää” oli tavallista huomattavasti matalammalla. Tilannetta ei olisi syntynyt jos parapsykologian tutkimuksen asema Suomessa olisi ollut parempi.
Riskien realisoituminen johti lopulta korkoineen noin 7000 euron velkoihin, jossa kustannuksia osaltaan lisäsi tilanteen vuosia kestänyt sivuuttaminen epäreiluna. Lisäksi tekstin kirjoittaja oli samalla menettänyt pseudoskeptikkojen toiminnan – herjausten ja häiriköinnin – takia menettänyt lukuisia työmahdollisuuksia, arviolta noin 8 työvuoden edestä, josta ainakin osa olisi ollut ehkäistävissä.
Valtio on tässä tilanteessa menettänyt verotuloina vähintään 20.000 euroa ja erilaisina muina kustannuksina vähintään 65.000 euroa. Kirjoittajalle itselleen vahingot ovat vielä suuremmat, palkkatulojen osalta minimissään noin 70.000 euroa sekä erään sijoitusmahdollisuuden osalta noin 50.000 euroa. Varkauksien ja tuhotöiden, niistä seuranneen velkaantumisen, 10.000 euron vahingot paisuivat siis yhteensä arviolta 130.000 euron vahingoiksi, tilanteen taustalla olevien tekijöiden ja periaatteellisen ajattelun takia.
7) Tämäntyyppinen pitkälti vapaaehtoispohjalta tapahtuva tutkimus- ja sen liitännäistoiminta voisivat myöskin tarjota sosiaalisia ja henkisiä virikkeitä syrjäytymisuhan alla oleville työttömille, nuorille sekä eläkeläisille, huomioiden että toimintaan voivat avustajan tai työharjoittelijan roolissa osallistua myös kouluttamattomat ihmiset, jos tätä mahdollisuutta tuettaisiin. Se ei tarkoita vain tilastojen kaunistelua, vaan voi oikeasti edistää henkilön työllistymistä oikein toteutettuna siinä missä mikä tahansa muukin vastaava työllistämistoimenpide.
8) Parapsykologian toiminnasta kohtuuttoman suuri osa menee nyt siihen liittyvien asioiden edistämiseen (kuten yleisön valistaminen, tutkimuslaitteiden valmistaminen itse ja varsinainen rahoituksen hakeminen), eikä itse tutkimukseen, joka voisi tarjota paremmat välineet myöskin mainittujen asioiden edistämiseen. Toisin sanoen asiantila voisi ratkaisevasti muuttua mikäli rahoitustilanne paranisi suhteellisuudentajua kuitenkaan unohtamatta ja toiminnan tehokkuus paranisi, millä olisi vain positiivisia vaikutuksia yksilöiden, parapsykologian ja yhteiskunnankin tasolla.
9) Toisaalta voidaan nähdä sellainenkin trendi, että ns. huuhaa-asioihin uskovia ihmisiä voisi valistaa tehokkaasti tukemalla sellaista harrastustoimintaa, johon he voisivat luontevasti lähteä jossain tutkimusta tukevassa roolissa mukaan ja joka voisi lisätä samalla heidän ymmärrystään tieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Rahoitus voisi mahdollistaa sen, että he lähtisivät avustamaan jossakin muodossa harrastuspohjalta tehtävää parapsykologian tutkimustoimintaa ja saisivat tätä kautta paremmin omakohtaista perspektiiviä myöskin tieteentekoon, mikä voisi puolestaan vähentää turhia tai jopa haitallisia harhaluuloja.
10) Lisäksi on hyvä muistuttaa, että tämänhetkinen instituutin tutkimusprojekti, jossa pyritään kartoittamaan väestön selittämättömiä kokemuksia on luonteeltaan sellainen, että se pitäisi tehdä mahdollisimman lyhyellä aikajänteellä ollakseen mielekäs. Liian pitkällä aikajänteellä on vaikea arvioida lyhyen aikavälin vaihteluita. Ilman ulkopuolista rahoitusta tutkimusta ei voida tehdä riittävän tehokkaasti ja osa työn mahdollisista hyödyistä voi valua tavallaan hukkaan. Voi miettiä olisiko noin 4000 euroa sen rinnalla suhteettoman suuri summa, että tutkimuksen tehokkuutta ja laatua voisi parantaa.
J. Lassila
Sivua päivitetty viimeksi 13.1.2015