Aleksanterin teatteri

Levoton venäläinen upseeri

Osoite: Bulevardi 23-27, Helsinki

Jostain syystä henkiolennot vaikuttavat ihmisten kokemusten ja tulkintojen mukaan viihtyvät varsin usein   vanhojen ooppera- ja teatteritalojen kiehtovassa ilmapiirissä, eikä vanha ooppera ole tästä poikkeus. Everstiluutnantti Petr Petrovitš Benardin  sekä rakentamista valvoneen insinöörieversti Koschperoffin suunnittelema rakennus pystytettiin pikaisella tahdilla vuonna 1879 ja nimesivät sen tuolloin hallinneen keisari Aleksanteri toisen mukaan. Teatterin pääsalissa on liki 500 katsomopaikkaa ja alkujaan se oli tarkoitettu viihdyttämään tsaarinajan venäläistä upseeristoa. Ensiesityksenä talossa vuonna 1880 oli Charles Gounodin ooppera Faust.Alusta lähtien monenlaiset selittämättömät ilmiöt ja talossa vaeltava upseerin hahmo ovat hätkähdyttäneet teatterin työntekijöitä. Teatteri muuttui myöhemmin vuonna 1918 oopperaksi ja kun Kansallisooppera muutti vuonna 1993 uuteen taloon Töölössä, järjestettiin vanhassa oopperassa jäähyväisnäytös. Sanotaan, että kesken esitystä yksi näyttämön ovista avautui kuin itsekseen. Oopperan aikana teatterissa toimi mm. suomalainen baletti, jonka ensimmäinen tähti ja klassinen ballerina oli myöhemmin ufokontaktihenkilönä tunnetuksi tullut Margit Lilius-Mustapa.

Tiistaina 30. päivänä maaliskuuta 2010 tuli kuluneeksi 130 vuotta talon avajaisista. Tänä aikana rakennuksessa on havaittu useasti selittämättömiä asioita. Milloin on havaittu kenkiä ilman jalkoja, milloin taas ikkunan ohi kulkevia hahmoja. Milloin suljettuja ovia, silloin kuin niiden pitäisi olla auki. Väitetään että öisin yläkerran toimistossa on saattanut kuulua klassista musiikkia, vaikka talossa ei pitäisi olla ketään paikalla.

Paikalla työskennelleet tietävät kertoa hyvinkin konkreettisia kokemuksia, joita tapahtuu säännöllisesti vielä nykyäänkin. Taloa on pyörittänyt Bulevardin teatteriyhdistys vuodesta 2005 lähtien Reima Jokisen aloitettua teatterinjohtajana, teatterin lisäksi talossa on vuokralla useita muita toimijoita. Lähes kaikilla taloa säännöllisesti käyttävillä on jotain selittämättömiä kokemuksia.

Joitakin vuosia sitten talon vahtimestari Marko Tuovinen oli sulkemassa talon ovia näytöksen jälkeen tarkistettuaan, että kaikki muut olivat jo lähteneet. Yhtäkkiä hän kuuli raskaita miehen askeleita oven takaa tyhjästä huoneesta. Hän tarkisti huoneen, kysyi ”onko täällä joku” ja kuuli selvästi raskaan huokauksen. Ketään ei kuitenkaan ollut paikalla. Suljettuaan oven hän kuuli askeleet uudelleen. Tämä tapaus oli miehen työn aikana toistunut useamman kerran.

Tammikuussa 2009 vahtimestari oli nähnyt teatterissa selittämättömän hahmon. Hän oli poistumassa työpaikaltaan kun tajusi unohtaneensa valot päälle teatterin vintille, jolloin hän tuli vilkaisseeksi kattoikkunaan ja havaitsi, että tyhjäksi jääneellä ullakolla liikkuikin joku.

Talon entinen valotekniikkavastaava Pikku-Markku Tuominen puolestaan kertoi omista kokemuksistaan Suomen Parapsykologisen Tutkimusseuran järjestämän kummitustalokierroksen kävijöille vuonna 2010. Hän oli tullut etuajassa töihin ja ollut yksin valmistelemassa näytöksen rekvisiittaa kun hän kuullut kuinka viereisellä verstaalla lähtee käyntiin ensin puruimuri ja sitten pöytäsirkkeli, aivan kuin joku vetäisi siellä sirkkelillä. Äänet olivat erittäin selkeitä, niistä ei voinut erehtyä. Hän meni hieman tuohtuneena sitten sinne verstaalle sanomaan siitä, mutta siellä oli kuitenkin kaikki täysin pimeänä, voimavirtapistokkeet on pois seinistä eikä kukaan ollut voinut niitä siinä ajassa mitään käytännön pilaa tehdä. Huoneeseen oli laskeutunut täysi hiljaisuus.

Tämä tapahtuma oli tuohon mennessä toistunut kolme kertaa niiden vuosien aikana kun Tuominen oli ollut töissä talossa ja kävi ilmi, että viimeisin niistä oli sattumoisin tapahtunut aiemmin samana päivänä kun tapasimme hänet, ja tuolloin läsnä oli ollut myöskin toinen työntekijä todistamassa tapahtumaa. Hän kertoi itsekin nähneensä hahmon, joka liikkui näyttämön verhon takana, mutta kokemus ei ollut yhtä selkeä kuin muilla henkilökuntaan kuuluvilla mm. teatterin ullakolta.

Esimerkiksi eräs naispuolinen työntekijä kertoi kokeneensa elämänsä säikähdyksen nähtyään teatterin äänitarkkaamossa hämärässä käytävässä miehen hahmon, joka oli vähän aikaa siinä ja suunnattuaan katsomaan lähempää hahmo vain hävisi. Sen jälkeen teatterin ohjaaja tuli sitten töihin, jolle hän siinä kahvipöydässä istuessaan totesi, että teatterin valot vaatisivat säätämistä koska nainen ei ollut yksin uskaltanut mennä säätämään niitä. He lähtivät hoitamaan asiaa kun joku samaan aikaan sitten jokin nosti näitä valoja. Kummatkin katsoivat hämmästyneenä toisiaan ja 40 vuotta teatterissa työskennellyt ohjaaja oli varma, että valot eivät nouse sillä tavalla itsestään.

Tammikuussa 2014 Aavedata-ryhmä kävi paikalla suorittamassa tutkimuksen, josta he tekivät tunnin pituisen videokoosteen sisältäen poikkeuksellisen paljon EVP-aineistoa etenkin ullakolta.

Vaikka ilmiöt ovatkin pelotelleet henkilökuntaa, haamun sanotaan olevan kuitenkin ystävällinen. Tosin esityksien aikana rakennuksen yli satavuotiaan hissin ovet on kuulemma pidettävä pois käytöstä, koska ne pitävät liikaa ääntä lähtiessään selittämättömästi käyntiin.

Kummituksiin liitetään yleensä jokin traaginen historiallinen tarina eikä Aleksanterin teatterin haamu ole siitä poikkeus. Jotkut arvelevat, että haamu saapui paikalle kun keisarin antamien rahojen loputtua kenraalikuvernööri Nikolai Adlerberg päätti kuljetuttaa kiviainesta tuhoutuneelta Bomarsundin linnoitukselta Ahvenanmaalta. Kerrotaan, että teatterilla kummitteleva upseeri olisi rakastunut tulisesti erääseen suomalaiseen naiseen ennen kuolemaansa, eikä hänen sielunsa voinut irrottautua Bomarsundista. Epäonninen soturi sai surmansa kun englantilaisten laivasto pommitti linnoitusta vuonna 1854. Neljän päivän pommitusten jälkeen linnoitus antautui ja osana rauhansopimusta se räjäytettiin maan tasalle seuraavana vuonna.

Aleksanterin teatteriin suunnitellaan lähivuosiksi täydellistä peruskorjausta, ja myös tilojen myynti on harkinnassa. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että rakennus myytäisiin venäläisille turisteille kongressi- ja kokoustilaksi mahdollisen tulevan hotellin yhteyteen.

Sivua päivitetty viimeksi 20.12.2014.