Näille sivuille olen koonnut kuvia ja videoleikkeitä rautateiden varrelta Suomesta, Virosta ja Latviasta.
Aakkoshakemisto kokoaa kuvatut kohteet luetteloksi, joka täydentyy vähitellen.
Lempiasemani Suomesta ja Virosta löydät Lemppareita-sivulta.
Maisemia katsellaan monella suunnalla ja monesta näkökulmasta.
Viron kaakkoiskulmilla reilataan Tartosta Piusaan.
Riika-sivu vie Latviaan ja Tallinna avaa Viroa.
Viljandin radan asemat esitellään Viljandiin-sivulla. Viljandi oli ensimmäisen Viron matkani kohde.
Yhteenvetoja kokoaa rataosien liikennepaikkoja karttamaiseen järjestykseen.
Voit avata Viron ja Suomen rautatieasemista myös kartallisen version.
Sarjan aloittavat Pärnun radan asemat. Niitä kuvatessani päätin koota ja tallentaa vuosien varrella kertynyttä kuva- ja videoaineistoa yhteen. Nämä sivut voisivat olla melkein kuin muistelmat, olenhan rautatieläisten lapsi ja lapsenlapsi, ja jo isovaarini Matti oli nuorena hevosmiehenä ajamassa hiekkaa Riihimäen-Pietarin radan työmaalle. Mutta eivät nämä ole muistelmat, vaan elävää elämää. Rautateiden ja asemien kautta voi löytää uusia näköaloja paikkakunnan ja sen asukkaiden ja meidän kaikkien eri syistä matkustavien ihmisten elämään. Lisää rautateistä ja varsinkin vetureista löydät myös junasivultani. Erinomainen lähdesivusto asema-arkkitehtuurista kiinnostuneelle on Mika Vähä-Lassilan sivusto Mikan huone.
Pärnun rata
Aloitin asemakuvien nettitallennuksen vuonna 2014 Pärnun radasta. Siinä voi näin jälkeenpäin nähdä pientä kohtalon ivaa, sillä joulukuussa 2018 Pärnun radan henkilöliikenne loppui, ainakin toistaiseksi, ja junat korvataan bussein. Lellen asemalta rata haarautuu Viljandiin ja Pärnuun. Viljandin rata valmistui, aluksi kapearaiteisena, jo 1900-luvun taitteessa. Pärnun rata oli vuorossa pari vuosikymmentä myöhemmin. Kummankin radan asemarakennukset edustavat aikansa "tyyppitaloja", mutta yksityiskohdat ja erilaiset ympäristöt tekevät niistä yksilöllisiä. Lisätietoa Viron rautatieasemista avaat esimerkiksi tutkimuksesta 20. sajandi Eesti raudteejaamad tai sivulta http://et.wikipedia.org/wiki/Kategooria:Eesti_raudteejaamad.
Lelle
Lellen risteysasemalta rata haarautuu Viljandiin ja Pärnuun. Lellen asemarakennuksen (v. 1901) tyyppi kertautuu Viljandin radalla, kun taas myöhemmin rakennettu Pärnun rautatie esittelee heti Koogisten pysäkiltä alkaen toisen linjan, varustuksiltaan Viljandin rataa yksinkertaisemman.
Koogiste
Koogisten seisakkeen asemarakennuksen (vuodelta 1926) piirsi arkkitehti Leon Johanson. Sama "tyyppitalo" on nähtävillä lähes jokaisella rataosan asemalla, joko asemarakennuksena tai myös rautatieläistaloina. Koogisten asemarakennus on nykyisin yksityisasuntona.
Eidapere
Eidaperestä haarautui aikoinaan kaksikin lasiteollisuuden sivuraidetta. Asemarakennus on suuremmalla kertoimella mitoitettu kuin Koogisten seisakkeen "perusmalli".
Kõnnu
Entisellä Kõnnun seisakkeella pysähtyivät junat vuoteen 2010. Asemarakennus on nyt kauniisti kunnostettuna yksityiskäytössä.
Viluvere
Viluveressä ei enää ole asemarakennusta, mutta jalopuut paljastavat perinteikkään asemaympäristön. Komeat rautatieläistalot hoidettuine pihoineen ovat säilyneet hyvin. Viluverestä haarautui aikoinaan rata Vändraan, Lydia Koidulan synnyinpitäjään. Junia korvaavat bussit ajavatkin nykyisin Vändran kautta.
Tootsi
Tootsista haarautuu vanha kapearaiteinen ratapohja länteen, alkuaan Lavassareen saakka. Lavassaaressa on kapearaidemuseo ja muistoja ajalta, jolloin tältä alueelta kuljetettiin mm. turvetta. Nyt Tootsin liikennepaikka on hiljaisempi, joskin sivuraiteelle, nykyisin leveäraiteiselle, lienee edelleen käyttöä.
Tori
Torin seisakkeen asemarakennus tuhoutui toisessa maailmansodassa, mutta kaksi rautatieläistaloa on yhä aseman pihapiirissä. Torin kuntakeskus sijaitsee asemalta muutama kilometri itään Pärnujoen kaltailla. Junia korvaavat bussit ajavatkin nykyisin Torin keskuksen kautta.
Tammiste
Tammisten seisake lopetettiin vuonna 2011. Asemarakennus on ollut ilmeisesti pidempäänkin tyhjillään, koska se on päässyt huonoon kuntoon. Tammisten sijaan perustettiin Pullin seisake, joka sijaitsee muutama kilometri lähempänä Pärnua.
Pulli
Pullin seisake avattiin vuonna 2011 palvelemaan Pärnun koillispuolen taajamien liityntäliikennepaikkana. Kun Pulli avattiin, tästä muutama kilometri pohjoiseen sijainnut Tammisten liikennepaikka lopetettiin. Pullin kylän kohdilla rata siirtyi alkuaan Pärnujoen yli Sindiin, jonka asema on säilynyt miljööltään keskeisenä Sindin katukuvassa. Kun Pärnun rata uudistettiin leveäraiteiseksi 1970-luvun alussa, ratalinja pidettiin kokonaisuudessaan Pärnujoen länsi- / pohjoispuolella. Vanha ratasilta palvelee nykyisin maantieliikennettä Sindistä Pulliin. Uutta ratasiltaa Pärnujoen yli Papiniidun nykyiselle pääteasemalle saatiin odottaa vuosia. Tällöin Pärnun pääteasemana toimi nykyinen Pärnu Kaubajaam (ks. alempaa). Pullin seisakekin jäi vaille junia joulukuussa 2018, kun korvaava bussiliikenne kulkee joen itärantaa, Torin ja Sindin keskusten kautta.
Pärnu
Pärnun asema on sijainnut monessa paikassa. Alkuaan se oli kaupungin keskustassa, sitten ratalinjauksen vaihtuessa Pärnujoen pohjoispuolen teollisuusalueen kyljessä (Pärnu Kaubajaam). Pärnujoen uuden sillan valmistuttua asema siirtyi taas kaupungin puolelle, tosin käännettynä Mõisakülan radan suuntaan (Raeküla) niin, että etäisyys kaupungin keskustaan yhä lisääntyi. Papiniidun kaupunginosan kasvaessa päätepysäkki siirrettiin sen kylkeen vuoden 2014 alusta.
Ennen 1920-luvulla avattua suorempaa Tallinnan yhteyttä Pärnusta kuljettiin itään Viljandiin (ja tätä kautta Tallinnaan) ja Valgaan. Vielä 1970-luvun lopulla rakennettiin läntinen yhteys Pärnusta Riikaan, johon liikennöitiin vuodesta 1982 vuoteen 1992, vain vuosikymmenen ajan. Rail Baltica -suunnitelmat saattavat taas nostaa Pärnun Baltian maiden keskeisten rautatieliikennepaikkojen joukkoon. Vuoteen 2018 Tallinnasta Pärnuun ja päinvastoin kulki kaksi (kesäaikaan kolme) junaa päivässä, mutta 9.12.2018 alkaen henkilöliikenne loppui ainakin toistaiseksi. Junia korvaavat bussit ajavat suoraan Pärnun keskustaan.
Pärnun asema sijaitsi alkuaan kaupungin keskustassa. 1970-luvulla, kun raideleveys vaihdettiin nykyiseksi, aseman sijoituspaikaksi tuli Raeküla. Vanhoja kuvia ja historiaa avaat sivulta http://et.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4rnu_raudteejaam
Pärnun uusin asemarakennus sijaitsi nykyisestä päätepysäkistä parin kilometrin verran itään paikassa, joka oli 1970-luvulta alkaen vuoteen 2013 Pärnun junien pääteasema. Tälle Raekülan (=ratakylä) asemalle valmistui vuonna 1985 tyylikäs modernistinen asemarakennus, mutta yllättäen se purettiin jo vuonna 2012 ilmeisesti muiden rakennussuunnitelmien alta. Alla oleva video vuodelta 2011 on siis sekin jo historiaa!
jh 290614