Embedded Files
Haukkoja näkee enemmän kuin niitä tunnistaa, sillä niitä pääsee harvoin näkemään läheltä, ja taas äännellessään ne harvemmin ovat näkyvillä. Tällä kertaa ainakin kolme hiirihaukkaa taisi olla muuttomatkalla. Nyt haukat myös kommunikoivat keskenään lyhyin, naukuviksikin kuvailluin vihellyksin. Tiaiset ja peipot eivät tuntuneet haukoista hätkähtävän. Ehkä ne olivat jo tottuneet siihen, että kookas hiirihaukka ei juuri vaivaudu yrittämään ketteriä siivekkäitä saaliikseen. Toisella videolla tuulihaukka tarkkailee langoilla istuen pellon antimia ja lekuttelee sitten valmistautuen iskemään valitsemaansa kohteeseen. Sepelkyyhky saa siltäkin olla rauhassa. Tuulihaukka ääntelee nopein tikutuksin. Samanlainen äänisarja voi kuulua myös ainakin nuolihaukalle ja ampuhaukalle sekä käenpiialle ja pikkutikallekin. Niinpä tämän ääninäytteen autenttisuuteen on hyvä suhtautua varauksella, sillä sen lähde pysyi tällä kertaa visusti piilossa.
Alla olevat tuulihaukat ja sinisuohaukan kuvasi Teemu Anttila Askolassa. Pari päivää myöhemmin sinisuohaukkanaaras lenteli Tuusulanjärven rantapellolla. Se on ruskeampi kuin koiras, mutta valkeasta yläperästä se paljastui sinisuohaukaksi.
Kanahaukan ”kotkotus” kuului aamutuimaan Repoveden kansallispuistossa Saarijärven rannalla. Kanahaukalla on myös naukuvia ääniä kuten hiirihaukalla, ainakin tässä näytteessä kuitenkin korkeammalla äänitasolla. Repovedeltä on kuvattu myös alemman videon mahdollinen hiirihaukka. Ainakin se lentää kuin hiirihaukka, muutaman siiveniskun jälkeen pienen matkaa liitäen, mutta sen voi myös sekoittaa korppiin, kun lintu ei ääntele. Neljännen videon haukka voisi yhdeltä tuntomerkiltään olla ruskosuohaukka joten kuten erottuvien tummien siivenkärkien perusteella, mutta havaintopaikka on taas turhan kaukana linnusta.
Teemu nappasi kuvan kanahaukasta kelomännyn oksalla. Haukalla oli saalis puun juurella, mutta se väisti ohikulkijaa, ehkä samalla tarkkailleen reviirilleen osunutta vierasta.
Korppiko vai hiirihaukka...
Olisiko ruskosuohaukka?
Varpushaukka on tässä tunnistettu tavastaan lentää vuoroon nopein siiveniskuin ja sitten taas liitäen. Kanahaukkaan verrattuna sen lentokuva on enempi T-kirjain kuin risti.
Kalasääski eli sääksi kävi kalalla Tuusulanjärvellä ja lähti kuljettamaan saalistaan ehkä poikasilleen.
Hiirihaukan, tuulihaukan, kanahaukan ja ruskosuohaukan lisäksi voit kohdata varpushaukan. Se on yleisin haukkamme mutta samalla melkoinen lymyäjä, joka saalista vauhdikkaasti tavoittaessaan tulee muutamaksi sekunniksi näkyviin kadotakseen taas tähystyspaikalleen. Varpushaukan voi tavata myös talvella, sillä se on muista haukoistamme poiketen ns. paikkalintu.
Suomessa on mahdollista ”bongata” myös ainakin ampuhaukka, mehiläishaukka, muuttohaukka ja nuolihaukka sekä varsinkin muuttoaikaan punajalkahaukka. Pohjoisessa ruskosuohaukan sukulainen sinisuohaukka on sitä yleisempi, samoin kuin hiirihaukan sukuun kuuluva piekana. Ja kuuluvathan myös kotkat haukkojen heimoon sekä vielä taitava kalastaja sääksi eli kalasääski.
Alla merikotka lentää Tuusulanjärven yllä ja herättää muut linnut varomaan. Jopa palokärki tuntuu reagoivan siihen ja lähtee varmuudeksi hieman etäämmäs äänistä päätelleen. Kotka itse on hissukseen, eipä sen kannata pitää meteliä, jos aikoo tavoittaa syötävää. Monet linnut myös rohkenevat uhata merikotkaa. Pikku videolla se on joutunut varisten läksyttämäksi Porvoon Ruskiksella eli Porvoonjoen suistossa, jossa merikotkia on runsaasti kuten monin paikoin pitkin Suomenlahden ja Pohjanlahden rantoja. Myös sisävesillä kuten Tuusulanjärvellä merikotka on vakiovieras. Merikotka ja maakotka ovat petranneet kantojaan viime vuosikymmeninä, kun niitä on alettu suojella aiemman vainon sijaan. Merkittävänä tekijänä on ollut myös ympäristöön joutuneiden myrkkyjen vähentäminen.
Page updated
Google Sites
Report abuse