Pääskyt

Pääskyt viihtyvät yhdessäkin. Esimerkiksi saman navetan räystäillä voi pesiä räystäspääsky ja ylisillä haarapääsky.

Suomessa tavattavista pääskysistä yleisimmät ovat haarapääsky ja räystäspääsky. Kannat ovat taantuneet, mutta varsinkin maaseudulla on pääskyille edelleen hyviä pesäpaikkoja. Videoilla haarapääskyt kuuluttavat reviriään ja varoittavat tunkeilijasta ja räystäspääskyt hakevat kesäillassa syötävää poikasilleen. 

Haarapääskyn liverrystä voi kuulla langoilla tai vaikkapa puun oksalla, ja myös lentäessään pääskyt tyypillisesti ääntelevät hennosti sirkuttaen. Haarapääskyn kutsuääni on samanlainen lyhyt tavu kuten niin monella linnulla. Peiposta sen voi erottaa hieman pehmeämpänä, mutta lentävän pääskyn hahmoa ei hevin sekoita kuin toisiin pääskysiin. Haarapääsky on nimetty Itä-Uudenmaan maakuntalinnuksi. 

Kolmas Suomessa pesivä pääsky on törmäpääsky. Se on käynyt tuiki harvinaiseksi, vaikka sen tarvitsemia hiekkaisia pesätörmiä luulisi Suomessa riittävän. Monet vanhoista pesimispaikoista ovat kuitenkin hävinneet eri syistä. Neljäs meille tuttu pääskynen, tervapääsky, ei tarkkaan ottaen ole pääsky ollenkaan, vaan se kuuluu kehrääjälintujen lahkoon ja kiitäjien heimoon. Mutta pääskyseltä se näyttää kiitäessään ilmojen halki ja hiukan pääskymäiseltä liverrykseltä niiden parvessa kaikuva korkea, sirisevä ääntely kuulostaa. Tervapääskykin viihtyy ihmisen parissa, sillä sen tyypillisiä pesäpaikkoja ovat rakennusten katonrajan kolot. Tervapääsky viettää aikansa pääosin ilmassa. Silloin sen tutut äänet kaikuvat kaupungin äänien sinfoniassa, johon kuuluu tietysti myös muita ”kaupunkilintujen” ääniä kuten videon äänistä selvimmin varpusten tirskutukset.