Kuikkalinnut

Kuikka Repoveden kansallispuistossa.

Repoveden Valkjärven kuikat.

Kuikka on kaakkuriin verrattuna suurten järvien lintu, vaikka kelpaa sille pesimiseen pienempikin, kirkasvetinen järvi tai lampi. Kuikan huuto on suoraan antanut sille nimen: kuik-ko-kuik-ko-kuii. Myös kuikan lähisukulainen, kaakkuri, antaa äänensä kajahtaa kuuluvasti. Molemmat ovat taitavia sukeltajia ja kalastavat ahkerasti.

Kuikka on ahkera kalastaja.

Kuikka ja muut aamuvirkut konsertissa!

Kuikalla ja kaakkurilla on monenlaisia ääniä. Videoilla (alla) käydään vuoropuhelua, kenties soidintervehdyksiä, ja kutsutaan poikasta emon luo.

Kauikka ja kaakkuri saavat vain yhden tai kaksi poikasta eivätkä yleensä pesi samana kesänä uudelleen, vaikka pesintä olisi epäonnistunut. Näin kanta kasvaa hitaasti, mutta toisaalta molemmat ovat pitkäikäisiä lintuja. Videolla (alla) kahden poikasen kuikkaperhe viettää iltahetkeä Repoveden kansallispuistossa, Valkjärvellä.

Valkjärvi on kuikalle juuri sopivan kokoinen ja nimensä mukaisesti kirkasvetinen. Kaakkuri valitsee yleensä pienemmän lammen. Olhavanlampi ei ole aivan pieni, mutta se jakautuu kahteen osaan, joiden välissä on kapeahko salmi. Näin kaakkurit kelpuuttavat kummankin lammenpuoliskon kahden parin pesintään, joskus useammankin.

Kaakkuri on lampensa ja sen lähitienoon äänekkäimpiä merkkaajia. Kaakkurin ääntely on myös monimuotoista. Lentoäänen kaakatusta seuraa videolla soidinhuuto, johon molemmat puolisot yhtyvät. Kevätaamun tapaan mukana laulavat ainakin laulurastas ja peippo.

Vieläkin runsaamman äänikavalkadin avaat alemmalta videolta, jossa pääosassa onkin ääni. Tallenne on huhtikuun lopulta 2018. Siitä voit erottaa myös lukuisia muita laulajia kuten laulurastaan, peipon, punarinnan, peukaloisen, korpin, yhden rummuttajankin ja telkän luonteenomaisen, siivistä syntyvän lentoäänen. Joutsenetkin viihtyvät samalla lammella kaakkurien kanssa. Olhava-videon loppupuolella kuullaan myös kaakkuriparin lemmekkäämpiä tervehdyksiä toisilleen.

Keväällä ollaan touhukkaita.

Elokuussa vedetään hiukan lonkkaakin.

Kaakkuriperheen leppoisinta aikaa lienee elokuu. On lämmintä, on ruokaa, eikä kiire ole vielä mihinkään, sillä poikaset oppivat lentämään vasta elokuussa. Siipien kantaessa kaakkuriperhe siirtyy vähitellen muiden kaakkurien seuraan isommille vesille valmistautumaan muuttomatkaan. Nyt on siis sopiva hetki poikasten opetella vaikkapa kaakkurien rikasta äänenkäyttöä.

Kaakkuri tarvitsee melkoisen ”kiitoradan” noustessaan lentoon. Pienellä lammella se joutuu usein tekemään ylimääräisen kierroksen saadakseen riittävästi korkeutta puiden latvat ylittääkseen. Videolla nousukierroksista näkyy vain ensimmäisen alku ja toisen jatko. Lopuksi kuullaan kaakkurille tyypillinen lentoääni, josta linnun nimikin juontaa.