Pähkinänakkeli on ainoa sukunsa edustaja meillä. Suomessa voi pienen nimilajikannan lisäksi tavata itäistä alalajia, joka on pääosin talvivieras ja saapuu Siperiasta asti Suomen leudompaan ilmanalaan. Jos se löytää hyvän talviasunnon, se saattaa pysyä paikoillaan aina maaliskuulle asti. Nakkeli on akrobaattisen taitava liikkeissään. Alakuvassa se kurkistaa selkänsä taa ja varmistaa ruokarauhan. Se kiipeilee myös puun rungolla yhtä lailla pää ylös- kuin alaspäin. Pähkinänakkelin kutsu/varoitusääni on saatu talteen Tarton yliopiston kasvitieteellisen puutarhan puistikosta.
Pähkinänakkelin kuvasi Iita Anttila.
Valkoselkätikka ja pähkinänakkeli vuorottelivat sipoolaisella talviruokintapaikalla.