Videolla kaksi kaverusta, sepelkyyhky ja harakka, laulavat kilpaa. Äänellään kumpikin laulaa!
Sepelkyyhky on metsälintu, mutta nykyään se rohkenee pesimään myös pihapiiriin. Kyyhky myös laulelee mielellään, toistuvaa huhuilusävelmäänsä. Joskus laulusäe päättyy kuin kesken, mutta videolla (yllä) kuullaan fraasin päätös myös seuraavaa säettä valmistamatta. Linnun suu ei juurikaan liiku ääntä muodostaessa, sen sijaan suu avautuu laululusäkeen jälkeen hengitystä varten. Sepelkyyhkyn ääniin kuuluu myös hiljaisempi, kehtolaulumainen hyrinä, joka muistuttaa pehmeää kuorsausta. Siihen voi soidinkäyttäytymisenä liittyä siipien äänekäs heilauttelu, jopa paukuttelu.
Aikuisen sepelkyyhkyn tunnistaa kaulan valkeasta läikästä (sepel, josta linnun nimikin), ja valkeaa on myös siivissä. Sen sukulaiset, kesykyyhky eli pulu ja metsissä piilotteleva uuttukyyhky, ovat sitä pienikokoisempia. Uuttukyyhkyn kaksitavuisen huhuilun voi kuulla varsinkin keväisin metsän siimeksessä. Uuttukyyhkyä kutsutaankin myös metsäkyyhkyksi. Tässä vielä käen ja uuttukyyhkyn vuorolaulua, komppaajina ainakin punakylkirastas ja kirjosieppo. Suomessa voi harvinaisina tavata myös turkinkyyhkyn ja turturikyyhkyn.