Hanhet
Pääosin valkoposkihanhista koostuvat suuret aurat ovat syysmuutolla Matsalun lahden rantamilla Virossa (yllä) ja Askolan Tiiläänjärvellä (alla) Suomessa. Hanhien "haukkuva" äänijyly täyttää ilman. Tarkalla korvalla Askolan hanhien alta voi erottaa myös kaulushaikaran matalia mylvähdyksiä.
Alla lyyrinen hetki Askolan Tiiläänjärvellä. Vasta 1960-luvulta alkaen Suomeen fasaanin tavoin ”istutettu” kanadanhanhi on kotiutunut hyvin ja pesii etelässäkin. Hanhipoikue nautiskelee tässä kesäkuun lämmöstä kotijärvellään.
Kanadanhanhea ja valkoposkihanhea ei ole aivan helppo erottaa toisistaan. Molemmilla on valkea poski, joskin kanadanhanhen valkea alue on pienempi ja päälaki musta, kun taas valkoposkihanhen otsa nokkaan asti on valkea. Kokoero on selvä kanadanhanhen hyväksi, joka on myös ruskeampi yleisväriltään. Molemmat kuuluvat kirjohanhiin. Valkoposkihanhi on melkoisen äänekäs, kanadanhanhi taas hillitympi ääntelyssään (äänen tallennus Anna).
Suomessa pesivät säännöllisesti myös metsähanhi ja merihanhi, mutta muuttoaikoina voi hyvällä onnella ”bongata” vielä jopa viisi muuta hanhilajia. Tundrahanhi, punakaulahanhi, sepelhanhi, lyhytnokkahanhi ja äärimmäisen harvinainen kiljuhanhi matkaavat keväällä pohjoiseen tundralle ja syksyllä etelään ja länteen, useimmat aika lähialueille avovesien mukaan, kiljuhanhet ja punakaulahanhet kuitenkin kaakkoon Mustanmeren tienoille. Videolla (alla) keväinen vapaamuotoinen aura suunnistaa kohti pohjoista. Hanhiparvissa on usein mukana useamman lajin edustajia, tässä (video alla) todennäköiseti metsähanhia ja tundrahanhia, ehkä merihanhiakin, jotka kaikki luokitellaan harmaahanhiksi. Näin niiden äänetkin helposti sekoittuvat, ja voisi kuvitella, että yksilöiden äänet saavat myös vaikutteita toisiltaan. Tudrahanhien ääntelyn sävelkorkeus tuntuu olevan metsähanhia korkeampi, merihanhien ääntely taas tuntuu poikkeavan näistä nasaalimpana. Pikkuvideolla metsähanhet, tundrahanhet (valkea otsalaikku) ja omassa porukassaan valkoposkihanhet lepäilevät Valkealan Anttilan kylän pelloilla.
Sopivaa muuttotuulta odottaessaan suuretkin sekaparvet saattavat viivähtää tovin ja ”tankata” loppumatkaa varten. Alimmalla videolla valkoposkihanhet lentävät Sipoon metsäalueiden yli kohti itää kokoontuakseen itäisen Uudenmaan sopivilla peltoaukeilla ja järvillä. Hanhet ovat lentäessään miltei aina äänessä, samoin levätessään tiiviissä ryhmissä järvillä. Pelloilla aterioidessaan ne kuitenkin antavat toisilleen ruokarauhan.