Työvaihe & prosessi

Työvaiheiden tai prosessin oppimisprosessin vaiheet

1. Ohjaus havainnointiin: Oppijan havainnointia autenttisessa ympäristössä, esim. työpaikalla, tulee ohjata oppimisen tavoitteiden kannalta mielekkääseen kohteeseen. Joskus voidaan tarkastella esimerkiksi koneiden tai laitteiden toimintaa, joskus taas ammattilaisen työvaiheita tai vaikka asiakkaan toimintaa. Havainnointia voi ohjata esimerkiksi etukäteen lyhyellä tehtävänannolla tai tarjoamalla vaikka pohja tai kehikko (esim. kaavio tai lomake mobiililaitteeseen), joka ohjaa oppijan havainnoinnin kohdistumista. Tässä vaiheessa on myös hyvä antaa tehtävänantona selkeät oppimistehtävät seuraavia vaiheita varten.
2. Työvaiheiden / prosessin taltiointi mobiililaitteilla (esim. video tai kuvat): Oppija taltioi autenttisessa tilanteessa esimerkiksi ammattilaisen tekemät työvaiheet tai jonkin prosessin mobiililaitteella. Prosessi / työvaiheet voidaan taltioida helposti videolla, joskus myös äänenä tai kuvina. Parhaimmassa tilanteessa oppija voi pyytää ammattilaista ”ajattelemaan ääneen” työvaiheiden aikana, eli kertomaan mitä tekee ja miksi tekee, ja tuomaan täten asiantuntijalle ominaista ajattelua ja tekemiseen liittyvää hiljaista tietoa esille.
3. Työvaiheiden / prosessin käsitteellistäminen (taltioinnin pohjalta):
4. Kun tavoitteena on oppia prosessi tai työvaiheet, pelkästään prosessin seuraaminen ja ”filmimäinen” muistaminen eivät ole riittävää toimintaa. Prosessin ja työvaiheiden on luonnollisesti oltava oppijan aitoa käyttötietoa, jota hän voi itse soveltaa omassa toiminnassaan vastaavissa tilanteissa. Kun prosessi käsitteellistetään taltioidun prosessin päälle, syntyy oppijalle syvempää ymmärrystä asiasta. Tässä vaiheessa oppija selittää omin sanoin prosessin taltioinnin pohjalta, esimerkiksi tekstinä kirjoittaen, prosessin yksityiskohtaisesti ja mitä siinä tapahtuu. Prosessi kuvataan siis visuaalisen esityksen ohella käsitteellisenä (sanallisena) esityksenä, tekstinä tai äänenä, joka nauhoitetaan.
5. Työvaiheiden / prosessin jakaminen vaiheisiin ja niiden nimeäminen – jäsentäminen: Prosessin käsitteellistämisen pohjalta prosessi jaetaan selkeisiin, toiminnan kannalta mielekkäisiin vaiheisiin ja jokaiselle vaiheelle annetaan nimi, otsikko. Vaiheet voidaan otsikoinnin lisäksi numeroida ja esimerkiksi editoida videotallenteeseen tekstityksenä. Mikäli prosessi on taltioitu kuvina, siitä voidaan myös muodostaa sarjakuva. Lopputuloksena tästä vaiheesta oppijalla on siis joko prosessia kuvaava teksti, video tai sarjakuva, joka on jäsennetty prosessin vaiheisiin.
6. Jäsennetyn prosessin havainnointi ja oma prosessointi sekä reflektointi: Kun työvaiheet tai prosessi on jäsennetty yksittäisiin vaiheisiin, voidaan opetella prosessin eteneminen kokonaisuutena sekä pureutua yksittäisiin vaiheisiin. Hyvä tehtävä tässä vaiheessa onkin verratta jäsennettyä prosessia ja alkuperäistä tallennetta prosessista; miten hyvin sanallinen kuvaus ja vaiheistus kuvaa alkuperäistä, autenttista prosessia? Mitä pitää muuttaa tai täydentää? Prosessin vaiheita kannattaa tarkastella järjestyksessä sekä myös takaperin edeten viimeisestä vaiheesta lähtien.
7. Oma harjoittelu tai mielikuvaoppiminen: Prosessi tai työvaiheet voidaan ottaa nyt haltuun oman harjoittelun kautta, joko konkreettisesti itse tekien tai mielikuvin simuloiden. Mielikuvaoppimisessa voidaan prosessi käydä mielessä läpi useita kertoja vaihe vaiheelta. Harjoittelu voi olla myös oman tekemisen ja mielikuvaoppimisen yhdistelmä. Niin mielikuvaoppimisessa kuin aidossa tilanteessa toimiessa on jäsennetty prosessi oppijan apuna tarvittaessa mobiililaitteessa.
8. Reflektio – oman toiminnan, oppimisen ja osaamisen peilaaminen: Oppijan oman työsuorituksen tai mielikuvaoppimisen jälkeen on hyvä reflektoida omaa toimintaa sekä omaa osaamista suhteessa prosessiin. Reflektio eli peilaaminen voi kohdistua lisäksi siihen, miten oppija on ko. taidot ottanut haltuun ja miten tavoitteet on opittu. Reflektio tukee ajattelutaitojen ja toimintamallien kehittymistä.

Johdanto

Tämä malli soveltuu kaikkeen proseduraalisen tiedon tai toimintaprosessien opetteluun. Työvaiheiden tai -prosessien oppimisessa on keskeistä autenttisessa oppimistilanteessa suunnata oppijan havainnointi niin kokonaisprosessiin kuin prosessin yksittäisiin vaiheisiin ja esimerkiksi ammattilaisen toimintaan niissä. Tämä on kuitenkin uudessa ja autenttisessa tilanteessa varsin hankalaa, koska oppija ei useinkaan voi säädellä havainnointi- ja tiedonkäsittelyprosessiin käytettyä aikaa, pysähtyä prosessissa tai ”kelata prosessia taaksepäin”. Autenttisen tilanteen prosessin tai työvaiheiden taltiointi mobiililaitteilla (esim. video, kuvat, ääni) sekä taltioidun prosessin/työvaiheiden jäsentäminen ja analysointi jälkikäteen tuo tähän ratkaisun.