Embedded Files
Lähdemerkintä: Silander 2012
Reflektiivisen toiminnnallisen ongelmanratkaisun prosessi:
Reflektiivinen toiminnallinen ongelmanratkaisu on autenttisessa ympäristössä ja tilanteessa tapahtuvan mobiilioppimisen pedagoginen malli, joka pohjautuu ongelmakeskeiseen oppimiseen (PBL, Problem Based Learning.).
Ongelmakeskeisessä oppimisessa oppimisprosessi lähtee liikkeelle ongelmista eli kysymysten asetteluista, jotka tehdään autenttisen ympäristön pohjalta. Oppiminen perustuu siihen, että aloituksen ongelmanasetteluun lähdetään rakentamaan vastausta. Ongelmanasettelu toimii motivoivana ja oppimista ohjaavana elementtinä prosessin ajan.
Keskeiseksi tekijäksi oppimisessa nähdään oppijoiden omien mielenkiinnon kohteiden ja aitojen kysymysten esittäminen, jotka ohjaavat toiminta- ja tiedonrakenteluprosessia. (Luonnollisesti myös opettaja voi tarvittaessa asettaa prosessille aloitusongelman.) Oppimisprosessissa ongelmanratkaisun lähtökohtana tulisi olla autenttiset eli aidot ongelmat. Samoin oppijoiden toiminta ja tuotokset tulisi olla mahdollisimman autenttisia, ei vain oppimista varten tehtyjä harjoituksia.
Ongelmakeskeisessä oppimisessa ongelmanasettelun ohella keskeinen merkitys on ongelmanratkaisu- ja toimintaprosessilla. Ongelmanratkaisuprosessin (oppimisprosessin/toimintaprosessin) tavoitteena on synnyttää käsitteellinen muutos eli aito laadullinen muutos, jossa oppijan tietorakenteet ja käsitteiden väliset suhteet muuttuvat. Tällöin opitut asiat ovat sovellettavissa käytäntöön erilaisissa tilanteissa.
Prosessin vaiheet:
1. Autenttinen tilanne: Reflektiivinen toiminnallinen ongelmanratkaisu tapahtuu aidossa, autenttisessa tilanteessa ja ympäristössä, esimerkiksi työpaikalla osana työ- tai kehittämistehtäviä.
2. Ongelman asettelu: Oppimisen lähtökohdaksi asetetaan aloitusongelma (~kysymys, haaste) autenttisen tilanteen pohjalta. Parhaimmillaan ongelman asettelu on aito ongelma, joka pitää esim. työpaikalla ratkaista. Ongelmanasettelu voi olla myös tarvittaessa opettajan ohjaama tai antama.
3. Toiminta autenttisessa tilanteessa: Oppija pyrkii jäsentämään ja ratkaisemaan ongelmaa omalla toiminnallaan autenttisessa tilanteessa. Oppija ei siis ole pelkästään tiedonrakentelija, vaan toimija ko. ongelmanratkaisuprosessissa.
4. Tilanteen taltiointi / kuvaus: Oppija taltioi ja kuvaa aidon, autenttisen tilanteen, josta ongelma on noussut sekä itse ongelmanasettelun / haasteen. Kuvauksessa voi käyttää esimerkiksi videota ja tekstuaalista selostusta.
5. Oman toiminnan taltiointi: Oppija taltioi toimintansa eli ongelmanratkaisuprosessinsa ko. tilanteessa ongelman ratkaisemiseksi / asian kehittämiseksi. Oppija voi taltioida toimintansa esimerkiksi oppimispäiväkirjan tapaan käyttäen tekstiä, videota ja ääntä. Oppija voi kuvata myös omaa toimintaansa tilanteessa videona tai kuvasarjana.
6. Toiminnan ja tilanteen kuvauksen annotointi: Oppija annotoi (~"kirjoittaa päälle") toiminnan ja tilanteen kuvaukset omalla ääneen ajattelulla, kertoo mitä tekijöitä tilanteeseen vaikuttaa ja miten itse toimii tilanteissa, miksi toimi niin kuin toimi, mitä oli omien päätösten taustalla jne. ”Ääneen ajattelu” voidaan taltioida esimerkiksi videon päälle ääniraitana tai erillisenä tekstinä. Kuvien yhteydessä voidaan käyttää myös ääntä tai tekstiä, tai tehdä vaikka sarjakuva tilanteesta ja toiminnasta siinä.
7. Reflektointi: Oppija reflektoi eli peilaa omaa toimintaansa ongelman ratkaisemiseksi toiminnan ja tilanteen annotoinnin ja kuvauksen pohjalta. Reflektointi vastaa myös tilanteen debriefingiä (~jälkipurku), joka voidaan tehdä myös yhdessä opettajan, muiden opiskelijoiden tai muiden toimijoiden kanssa. Merkittävä osa oppimisesta tapahtuu juuri tässä vaiheessa reflektoinnin ja debreifingin kautta.
8. Mobiilioppimispäiväkirja: Oppija taltioi omat reflektionsa ja muut huomionsa mobiilioppimispäiväkirjaan.
Page updated
Google Sites
Report abuse