DIANA-malli

DIANA-mallin (Dialogical Authentic Netlearning Activity) ovat kehittäneet yliopettajat Helena Aarnio ja Jouni Enqvist. Mallin juuret ovat 2000-luvun vaihteessa ja dialogisen ja yhteisöllisen työskentelyn näkökulmasta perusperiaatteet soveltuvat hienosti myös tämän päivän mobiilimaailmaan. Diana-mallin syntymisen keskeinen lähtökohta oli selvittää, miten verkko-oppimisesta tulee totta. Mallin toteuttaminen edellyttää aitoa dialogista oppimisyhteisöä, oppijoiden ja opettajan sitoutumista ja läsnäoloa verkossa. (Aarnio & Enqvist 2001, 11-13.)

Aarnio & Enqvistin (2001,14) mukaan verkossa oppimisen avainkäsitteitä on dialogi. He määrittelevät, että dialogi arkikielessä tarkoittaa keskustelua tai vuoropuhelua. Dialogi on ilmiönä laajempi ja monitahoisempi. Dialogi on tasavertaista osallistumista, joka perustuu yhdessä ajattelemiseen ja perehtymiseen johonkin asiaan tai toimintaan. Tasavertainen osallistuminen on sitä, että jokainen osallistuja on aktiivinen ja jokaisella osallistujalla on oikeus ja arvo olla mukana dialogissa.

Sovelsimme DIANA-mallin mukaista oppimis-ja opetusprosessia Koulutuksen yhteistyöverkostot-opintojaksolla. Mallin kehittäjät ( Aarnio & Enqvist 2003; 2004) puhuvat verkko-opetuksesta, mutta yhtä hyvin malli on sovellettavissa tämän päivän joustaviin ja mobiileihin oppimisympäristöihin. Tärkeässä roolissa opintojaksolla olivat opintopiirit.

Opiskeltavan sisällön lisäksi opintojaksolle integroitiin monta elementtiä. Lähtökohtana oli aidosti mobiilisti tapahtuvan oppimisen ja opiskelun mahdollistaminen autenttisen oppimisen periaattein. Lisäksi yhteiseen tiedonrakentamiseen ja ajatteluun haluttiin liittää dialoginen oppimisprosessi. Opintojakso oli opiskeltavissa täysin mobiilisti.

Oppimisympäristöinä käytettiin Blogger-blogeja, Google Driveä, Whats App-sovellusta sekä toisessa pilotissa em.sovelluksen korvasi Facebook- ryhmä.Opettajalla oli ohjausblogi, jota kautta hän blogikirjoituksin ohjasi yhteistä prosessia, jakoi materiaaleja ja johon hän oli linkittänyt opiskelijoidensa opintopiirien blogien linkit:

Kuvio 3. I pilotin ohjausympäristö

Johtopäätelmien valossa

Kehittämistyön yhteydessä kartoitettiin strukturoidulla verkkokyselytutkimuksella ammattillisten opettajaopiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia kehittämistyön kohteena olevasta opintojaksosta. Lisäksi kerättiin myös opintojaksojen opettajien näkemyksiä oppimistuloksista. Vuonna 2014 tekemämme kyselytutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että dialogisuutta ja autenttista oppimista tukevalla mobiiliopintojaksolla oli tarvetta. Tulevaisuuden ammatilliset opettajat tarvitsevat yhä joustavampia tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoja yhdistettynä teoreettisesti vahvaan pedagogiseen toimintaan.

DIANA-malliin päätyminen oli luonnollinen valinta Mobiilisti-hankkeen viimeisille kehittämistoimille, sillä tekijät ovat olleet pitkään dialogisuuden oppien äärellä. Mallin soveltaminen mobiilisti toimien vaati uskallusta siirtyä autenttisen oppimisen ja opettamisen syvyyksiin. Näin kehittämistyön ja toteutuksen jälkeen on todettava, että opintojakson oppimistulokset - ja tuotokset yllättivät meidät positiivisesti. Tiiviin opintojakson tulokset ylittivät toteuttajien kaikki odotukset. Autenttinen oppiminen ja dialoginen yhteisöllisyys sekä tiedon rakentaminen loivat tilan mitä erilaisimmille lopputuotoksille. Kunkin opintopiirin omat autenttiset kysymyksen asettelut mahdollistivat tämän. Opintojakson oppimistuloksiin oli merkittävästi vaikuttamassa opiskelijoiden opintopiirien vahva yhteisöllisyys, joka innosti, rohkaisi ja mahdollisti jokaista tuomaan omia vahvuuksiaan yhteiseen oppimiseen.

Kyselytutkimuksen perusteella mallin soveltaminen eri ammattialoille ja mobiilisti toimien on mahdollista, ja opettajaopiskelijat kokivat saaneensa osaamista omaan opettajuuteensa. Arvion mukaan opiskeluprosessin aikaista ohjausta tulee vahvistaa ja suunnata oikeisiin DIANA-mallin kulmakivien (nivel)vaiheisiin (A-B). Mobiilisti toimien on tärkeää suunnitella prosessi sekä käytettävät sovellukset. Tämän kaiken visualisoinnilla on merkitys etenemisen läpinäkyväksi tekemisessä (kuvio 3). Mobiililaitteilla toimiminen sujui luontevasti sekä sosiaalisen median oppimisympäristöissä että dialogisessa oppimisprosessissa.

Mobiilisti tapahtuva oppiminen on hyvä sitoa verkossa oppimiseen ja mahdollisesti myös perinteiseen lähiopetukseen. Siihen on syytä kytkeä edelleen teknologiaosaamisen varmistaminen opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijat eivät ole välttämättä itseohjautuvia ja motivoituneita, elleivät näe oppimistavoitteita selkeästi, jolloin selkeää oppimisprosessia kannattaa kuvata yksinkertaisin visuaalisin keinoin. Opettajalla on syytä olla jatkuva ja kiinteä kosketus henkilökohtaisesti opiskelijoihinsa, jottei opiskelija piiloudu verkkoon opettajalta niin halutessaan.

Työelämä odottaa oma-aloitteisia käytännön osaajia ja tekijöitä, jotka osaavat itse johtaa omaa työtään. Tämä edellyttää opiskelijalta harjaantumista jo opiskeluaikana ammattiin ja työtehtäviin liittyvien käytännön ongelmien ja kysymysten löytämisessä työyhteisöistä ja -tehtävistä, puhumattakaan ratkaisujen löytämisestä. Opettajilla on merkittävä rooli autenttisten oppimisprosessien ja - tilanteiden luomisessa. Mobiiliopettajan on hyvä pysähtyä pohtimaan millaisia autenttisia oppimistilanteita on itse tarjoamassa ja tuomassa opetukseen.

Autenttisuus opettajana ja mobiiliohjaajana oli merkityksellistä tässä kehittämisprosessissa. DIANA-mallin mukaisesti strukturoidun oppimisprosessin (kuvio 2) tuottamaan tulokseen piti luottaa ja piti uskaltaa antaa opiskelijoiden oppia dialogisesti ja autenttisesti omista lähtötilanteistaan. Näkemyksemme mukaan uskallus toimia autenttisesti tällä opintojaksolla loi mahdollisuuden autenttisten oppimistilanteiden luomiseen ja tukemiseen, autenttisen ja dialogisen oppimisen tuloksiin uskoen.

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Anne-Maria Korhonen & Sanna Ruhalahti