Mobiililaitteet

Rajojen hämärtyminen

Tällä hetkellä rajojen häviäminen ottaa isoja harppauksia.Tästä hyvänä esimerkkinä on Samsung Galaxy Camera. Siinä yhdistyvät hyvä perinteinen kamera ja Android-käyttöjärjestelmä tabletmaisine ominaisuuksineen. Tämän myötä on mahdollista esim. kuvata hyvälaatuista FullHD -videota ja jakaa se välittömästi YouTubeen.

Toinen rajojen hämärtyminen on menossa Windows -käyttöliittymän laitteissa. Tälläkin hetkellä on jo vaikea sanoa, onko laite tabletti vai ultrakevyt kannettava. Uusimmat Windows 8 -käyttöjärjestelmää pyörittävät tabletlaitteet ovat tekniikaltaan ja suorituskyvyltään lähempänä kannettavaa tietokonetta kuin perinteistä tablettia. Jos Windows 8 -tabletin liittää näppäimistötelakkaan, siitä saadaan lähes täysiverinen kannettava tietokone. Käyttöjärjestelmä on sama kuin tietokoneissa ja bittisyyskin on parhaissa laitteissa 64bit. Tälläisestä hyvänä esimerkkinä Acer W700P tabletti, jonka uusimmassa versiossa on prosessorina perinteisissä kannettavissa tietokoneissa harvinainen erittäin tehokas Intel I5 prosessori. Silti akunkestoksi luvataan 9h.

Toisaalta on nähtävissä mielenkiintoinen askel tavallaan taaksepäin. Ensimmäiset kosketusnäyttölaitteet, jotka tulivat markkinoille toimivat ainoastaan "kynä" -ohjauksella. Tämän jälkeen maailmaa kosketusnäyttöpuolella rupesivat valloittamaan kapasitiiviset kosketusnäytöt joita ohjattiin pelkästään sormin. Nyt markkinoille on tullut taas sekä sormella että kynällä toimivia laitteita (esim. Samsung Galaxy Note).

Nokiakin yrittää saada jalansijaa markkinoilla. Sen lippulaivamalli Lumia 920 esitteli mm. hanskat kädessä toimivan erittäin herkän kosketusnäytön, joka näin Suomen näkökulmasta on aika loistava ominaisuus. Samoin laitteessa tuli ensimmäisenä mukaan langaton lataus; tosin muut laitevalmistajat seuraavat mukana nopeassa tahdissa.

Käyttöjärjestelmät

Tällä hetkellä mobiilikäyttöjärjestelmissä on käytännössä kolme varteenotettavaa vaihtoehtoa. Googlen Android, Applen iOS sekä Windows 8 eri versioineen. Se mikä on kulloinkin paras ja mikä sopii kenelle, on pitkälti tarve- ja makukysymys.

Applen iOS on kiistatta erittäin helppokäyttöinen ja tarjoaa matalan kynnyksen moderniin mobiilikäyttöliittymään. Samoin Apple pystyy tarjoamaan sovelluspuolella erittäin suuren valikoiman hyvin toimivia sovelluksia. Googlen Android sopii ihmiselle, joka haluaa räätälöidä enemmän laitteensa käyttöjärjestelmän ulkonäköä ja käytettävyyttä. Android vaatii ehkä hieman enemmän perehtymistä kuin Applen iOS. Myös Androidiin on tarjolla erittäin suuri valikoima sovelluksia. Androidissa sovellusten laatukirjo on ehkä suurempi kuin Applella eli sovelluksiin mahtuu todellisia helmiä, mutta toisaalta jopa haitallisia sovelluksia.

Windows on puhelinpuolella osoittanut nopeasti käyttöliittymän potentiaalin. Alusta on vakaa ja helppokäyttöinen. Windowsin puhelinkäyttöjärjestelmän sovellusmäärä kasvaa tasaisesti. Ainoana haittapuolena on monen hyvän sovelluksen maksullisuus. Kuitenkin esimerkiksi Lumioiden mukana tuleva Nokia -navigointi on todennäköisesti mobiilililaitteissa pisimmälle viety navigointisovellus ja erittäin toimiva. Kun mennään kalliimpiin Windows -tabletlaitteisiin, selkeänä etuna on, että siellä voidaan käyttää perinteisiä ja tuttuja Windows -sovelluksia. Ainoana haittapuolena on, että vielä montaakaan sovellusta ei ole räätälöity kosketuskäyttöliittymällä käytettäväksi.

Mikä laite tai käyttöliittymä sitten pitäisi valita?

Jos jo entuudestaan ei ole tiedossa, että joku tarvittava mobiilisovellus toimii vain tietyn käyttöjärjestelmän laitteissa, valinta on vapaa. Kannattaa mennä rohkeasti laitteita myyvään liikkeeseen ja kokeilla eri laitteita käytännössä. Tämän jälkeen tehdään valinta omaan budjettin sopivasta laitteesta, jonka käyttötuntuma miellyttää. Nykyään ei kannata olla liian merkkiystävällinen, koska kaikki isot toimijat tuovat markkinoille koko ajan laitteita, jotka ovat toimivia ja saattavat jopa yllättää positiivisesti, kun antaa niille mahdollisuuden.

Yritys- ja oppilaitospuolella valintaan vaikuttaa lisäksi laitteen sovltuvuus organisaation tietojärjestelmiin sekä laitteiden ylläpidosta aiheutuvat kustannukset.

Tutustu myös Kokemukset -sivuun sekä Opiskelijoiden mobiililaitekyselyn tuloksiin.

Kuva: Johanna Salmia