Tutkimukset
Tanja Äärelän väitöskirja
”Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla.” : nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan" on mielenkiintoinen tutkimus nuorten vankien peruskoulukokemuksista.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia peruskoululaisia nuoret vangit ovat kertomustensa mukaan olleet, mitkä kokemukset peruskoulussa ovat olleet heille merkityksellisiä sekä miten he haluaisivat kehittää peruskoulua omien kokemustensa pohjalta. Aikaisempien tutkimusten mukaan vangit ovat kokeneet koulun usein kielteisesti ja heidän koulutustasonsa on keskimääräistä alhaisempi.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-586-1
Neurokirjon henkilö epäiltynä tai syytettynä rikosoikeudellisessa järjestelmässä
Tämä julkaisu on tarkoitettu poliiseille, asianajajille, tuomareille ja syyttäjille, jotka työssään kohtaavat neurokirjon henkilöitä. Neurokirjon henkilöllä viitataan ihmiseen, jolla on autismikirjon tai ADHD:n piirteitä. Vaikka tämän julkaisun näkökulma on rikoksesta epäiltyjen kuulustelu ja oikeudenkäynti, pätevät julkaisun sisältämät vinkit myös kohderyhmän kuulemiseen asianomistajana ja todistajana.
https://issuu.com/sanna.kara/docs/kuntoutus2020_lopullinen_versio
Sosiaalihuoltolain soveltamisopas
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:5
Oppaassa käydään läpi sosiaalihuoltolain säännökset avaten niiden tulkintaa sekä esimerkkien että hallituksen esityksen tekstien kautta. Sosiaalihuoltolain lisäksi oppaassa käsitellään muun muassa lastensuojelulakiin ja terveydenhuoltolakiin samassa yhteydessä tulleita muutoksia. Oppaan liitteenä ovat vanhaan sosiaalihuoltolakiin toistaiseksi voimaan jätetyt säännökset. Oppaassa on otettu huomioon 30.4.2017 mennessä voimaan tulleet lakimuutokset.
Riskiryhmiin kuuluvilla runsaasti terveyteen ja talouteen liittyviä ongelmia
Kela 2013
Tutkimuksen mukaan vangeilla on runsaasti sairauksia. Esimerkiksi mielenterveyden häiriöitä oli miesvangeista 78 prosentilla ja naisvangeista 85 prosentilla. Myös päihderiippuvaisten vankien määrä on huomattavasti kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana. Miehistä 75 prosenttia ja naisista 77 prosenttia oli päihderiippuvaisia.
Taloudellinen huono-osaisuus on vahvasti yhteydessä muihin elämänalueisiin. Se ilmenee muun muassa tyytymättömyytenä elämään, terveysongelmina sekä heikentyneenä luottamuksena muihin ihmisiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin.
Desistanssia, toipumista ja kokonaisvaltaista sosiaalista kuntoutusta
Kokemusasiantuntijoiden tarinoita. Janika Lindström & Kristiina Kuparinen (toim.) 2019
"Kaikki alkoi siitä, kun Jarkka Eronen soitti ja ehdotti, että rikollisesta elämäntavasta irrottautumisesta tarvittaisiin julkaisu, jossa rikostaustaiset itse kuvaisivat toipumistaan. Tällaisen julkaisun kokoaminen sopi mainiosti tuleville rikosseuraamusalan ammattilaisille, Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Tehtävä sijoitettiin osaksi kuntouttavan sosiaalityön opintoja, jossa tavoitteena on muun muassa kohdata arvostavasti erilaisia sosiaalityön asiakkaita ja asiakasryhmiä sosiaalityön eri toimintaympäristöissä. Toisen kipinän toipujien tarinoiden muistiin merkitsemiseen synnytti Laureassa parhaillaan käynnissä oleva KEIJO-hanke, jossa hyödynnetään kokemusasiantuntijuutta päihteistä irtautumisesta ja rikoksettomaan elämänhallintaan selviytymisessä. Osana kokemusasiantuntijakoulutusta jaetaan omaa tarinaa, ja näillä tarinoilla on merkityksensä kertojien identiteetille sekä tarinoiden kuulijoille. Kokemusasiantuntijat myös toimivat toisilleen peileinä, kun he jakavat menneisyyden kokemuksiaan ja tarkastelevat elämänkenttää sekä siihen liittyvää aikaa etäämpää. Näin syntyy uusia tapoja asemoitua menneisyyteen. Kenties kauempaa näkee paremmin."
Sosiaalinen kuntoutuksessa
Jari Lindh, Kristiina Härkäpää & Kaisa Kostamo-Pääkkö (toim.) 2018
Sosiaalinen kuntoutuksessa -teos pureutuu kuntoutuskäsitteen monimerkityksellisyyteen sosiaalisen näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa ajankohtainen puheenvuoro, joka palvelee niin sosiaalityön ja kuntoutuksen tutkimusta kuin käytäntöjen kehittämistä. Teoksessa pohditaan laaja-alaisesti, mitä on sosiaalinen kuntoutuksessa. ja avataan erityisesti sosiaalista kuntoutusta käsitteenä, työmenetelmänä ja eri asiakasryhmien tavoitteita tukevana työmuotona.
Jyväskylän poliisiaseman päällystö- ja alipäällystöpoliisien näkemyksiä päihde- ja rikoskierteestä irtautuneiden kokemusasiantuntijuudesta
Hyödyntämisen tarve, mahdollisuudet ja ongelmat poliisissa, Susanna Oikari (2019)
Kokemusasiantuntijoita on hyödynnetty kuluneina vuosina kasvavissa määrin julkisen ja kolmannen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Päihdehuolto on ollut asiassa merkittävässä roolissa. Vaikka myös poliisilla on paljon kosketuspintaa päihdeongelmiin virkatehtävissään, kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen mahdollisuuksia, tarvetta ja ongelmia poliisissa, ei ole aikaisemmin maassamme tutkittu. Tässä tutkimuksessa haettiin vastauksia kysymyksiin: Miten poliisit suhtautuvat päihde- ja rikoskierteestä irtautuneiden kokemusasiantuntijuuteen? Onko kokemustiedolle tarvetta poliisissa? Miten sitä pystytään hyödyntämään? Mitä ongelmia hyödyntämiseen liittyy? Lisäksi tutkimuksessa pohdittiin poliisilla käytössä olevia keinoja ja sidosryhmäyhteistyötä päihdeongelmaisten asiakkaiden avun piiriin saamiseksi.
https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/9439/osuva_8688.pdf?sequence=1
”Oikeesti mä oon yhteiskunnassa”
– KEIJO-hankkeen kokemusasiantuntijoiden näkökulmia osallisuudesta
Julia Kurvinen ja Riikka Lantta 2020 Laurea
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää koulutettujen kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä osallisuudesta ja sen vaikutuksesta kuntoutumiseen ja rikoksista irrottautumiseen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millä tavalla kokemusasiantuntijuus tukee osallisuutta ja onko sillä vaikutusta kuntoutumiseen ja rikollisuudesta irrottautumiseen. Lisäksi tavoitteena oli tarjota KEIJO-hankkeelle tietoa koulutukseen osallistumisen vaikutuksista. Teoreettiseksi viitekehykseksi opinnäytetyössä on valittu kokemusasiantuntijuus, osallisuus ja desistanssi eli rikollisuudesta irrottautuminen.
’’Ihan outoo kun te soittelette perään, ei ketään oo ennen kiinnostanu’’
Asiakkaiden kokemuksia Vantaan vankisosiaalityöstä, Kontiomaa Taru & Korkeamäki Jenna 2015 Laurea
Opinnäytetyössä tutkittiin asunnottomiksi vapautuvien vantaalaisten vankien kanssa tehtävää sosiaalityötä asiakkaiden näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoite oli selvittää, kuinka Vantaan vankisosiaalityön asiakkaat olivat toimintamallin kokeneet sekä mitä kehitettävää he siinä näkivät. Toisena opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Vantaan kaupungille tietoa aiheesta ja olisi toivottavaa, että opinnäytetyö saisi huomiota myös yhteiskunnallisella tasolla. Opinnäytetyöllä halutaan avata näkökulma, jossa tehostetun mallin avulla luodaan asiakkaille paremmat mahdollisuudet yhteiskuntaan integroitumiseen.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/87896/kontiomaa_korkeamaki.pdf?sequence=1
Vapautuvien vankien näkemys palveluntarpeesta yhteiskuntaan sijoittumisessa
Kati Ahonen 2010 Vaasan AMK
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitä tavoitteita vapautuvat vangit asettavat yhteiskuntaan sijoittumiselleen sekä minkälaisia palveluntarpeita vangilla on vapautumisvaiheessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös tuoda esiin tukipalveluiden kehittämistarpeita vapautuvan vangin näkökulmasta.
”110 % OMAA MOTIVAATIOTA”
Vapautuneiden vankien kokemuksia yhteiskuntaan integroitumisesta Tampereella
Minna Jokinen Liisa Päivärinta 2012 Tampereen AMK
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää vankilasta vapautuneiden henkilöiden kokemuksia yhteiskuntaan integroitumisesta Tampereella. Opinnäytetyössä tarkasteltiin integroitumisprosessin käynnistymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä vertaistuen merkitystä integroitumisessa vapautuneiden vankien kirjoitusten pohjalta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin lisäksi pääpiirteittäin lainrikkojille suunnattua palvelujärjestelmää Tampereella.
Rikoksista rangaistujen tuen tarve. Suositukset yhteistoiminnalle
Vankien jälkihuoltotyöryhmän raportti.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:6
Verrattuna keskimääräiseen väestöön sekä yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden että vankien sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet ovat yleensä heikommat. Monikertaisten rikoksenuusijoiden on todettu olevan aikuisväestön köyhin ja syrjäytynein väestönosa. Uusintarikollisuuden ehkäisemisen ja asiakkaiden selviytymisen edistämisen kannalta keskeisintä on päästä vaikuttamaan päihdeongelmiin. Vangeista yli 70 %:lla on vaikea päihdeongelma, joten ongelmakäytön vähentäminen tai sen seurauksien lievittäminen esimerkiksi jatkamalla vankilassa aloitettua kuntoutusta vapautumisen jälkeen on erityisen hyödyllistä. Vankien sairastavuus on koko väestöön verrattuna kuusinkertainen. Myös yhdyskuntaseuraamuksien piirissä olevista joka toisella on päihdeongelmia, joten kuntouttavien toimien liittäminen myös yhdyskuntaseuraamuksiin on ensiarvoisen tärkeää.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/72835/Selv200606.pdf?sequence=
”Tää on vähän sekava tää koulutuspolku”:
koulutuspoluilla koetut vaikeudet ja tuki, kun oppijoilla on hahmotusvaikeuksia
Riikka Iisakka ja Marju Moilanen, 2017 Jyväskylän yliopisto
Tutkielman tarkoitus oli kuvata ja ymmärtää tarkasteltavaa ilmiötä, koulunkäyntiä ja koulutuspolkuja, kun oppijoilla on hahmotusvaikeuksia. Pyrkimys oli tavoittaa ilmiön kannalta oppijoille merkityksellisiä asioita koulutuspolkujen eri vaiheissa. Vähän tutkittuja hahmotusvaikeuksia haluttiin tarkastella uudesta näkökulmasta, jotta oppijoita ja heidän koulunkäyntiään ymmärrettäisiin paremmin.
Erityinen tuki elinikäisen oppimisen mahdollistajana ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Kaisa Räty
Elinikäinen oppiminen voidaan nähdä yhteiskunnallisen osallisuuden sekä kansakunnan yhtenäisyyden edistäjänä. Myös aikuisten ammatillisessa koulutuksessa, joka usein valjastetaan juuri elinikäisen oppimisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden keihäänkärjeksi, tulee tarjota erityisen tuen keinoja opiskelijoiden koulutus- ja työelämävalmiuksien kehittämiseksi. Muun muassa näihin kysymyksiin pureutuu Kaisa Rädyn (Helsingin yliopisto) väitöstutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata erityisen tuen kehittymisestä sekä nykytilasta ja tulevaisuudesta käytäviä keskusteluja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160325/Erityine.pdf?sequence=1
Asiakas-työntekijäsuhde rikosseuraamusalalla
Dialoginen arviointi tiedontuotannon tapana
Minna-Kaisa Järvinen, 2015, Tampereen yliopisto
Asiakas-työntekijäsuhde on rikosseuraamustyön, kuten muunkin sosiaalialan asiakastyön, ydin. Tutkimuksen tavoitteena on laajentaa ymmärrystä asiakas-työntekijäsuhteesta osana rikosseuraamustyötä. Kyseessä on suhdetta eri näkökulmista erittelevä tutkimus.
https://drive.google.com/file/d/1JooPf1mtv2vjOB_9vcN8nDSkFMJ0yPrE/view?usp=sharing
Vankien näköistä viestintää: Kohderyhmä perehdytysvideon sisällöntuottajana
Krista Karppinen 2019 Tampereen ammattikorkeakoulu
Opinnäytetyössäni tutkin osallistavien työskentelytapojen käyttämistä perehdytysvideon sisällön taustoittamisessa kohderyhmän kanssa. Tutkimus toteutettiin Kylmäkosken vankilan restoratiivisella sitoumus- ja päihdekuntoutusosastolla.
Opinnäytetyöni on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille, osallistavien menetelmien käyttöön, vankien kanssa työskentelyyn sekä audiovisuaalisen asiakastyön toteutukseen liittyen.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/166767/Karppinen_Krista.pdf?sequence=2
Toimijuus, ohjaus ja elämänkulku
Päivi Annika Kauppila, Jussi Silvonen & Marjatta Vanhalakka-Ruoho (toim.) Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, 2015
Toimijuudesta ihmistieteiden arvoituksena sekä elämänkulun peruskysymyksenä on käyty runsaasti keskustelua. Mikä on yksilön toiminnan ja rakenteiden luomien mahdollisuuksien suhde? Miten pitkälle rakenteet ja olosuhteet määräävät toimijuuttamme? Minkälainen on yksilön valinnanvapauden ja vastuun liikkumavara? Teemasta on kirjoitettu paljon ja erilaisissa viitekehyksissä. Karkeasti ottaen piirtyy kuva, jossa toisaalla ovat rakenteita korostavat yhteiskunnalliset selitykset ja toisaalla niistä irrotetut, yksilöstä liikkeelle lähtevät teoriat.
Edellisiin voitaisiin liittää sellaisia käsitteitä kuin luokka, rooli, luonnenaamio tai habitus. Jälkimmäisiin puolestaan liittyvät minäpystyvyys, koherenssin tunne ja vastaavat. Toimijuuden käsite avaa näkökulmaa, joka tähtää tuon historiallisesti vanhan ja yhä elävän vastakkaisuuden purkamiseen. Suomalaisessa keskustelussa toimijuus on ollut vahvasti läsnä liitettynä niin luokkaan, koulutukseen kuin sukupuoleen tai ikääntymiseenkin. Toimijuus on nähty monitasoisena ilmiönä, vahvana ja pienenä toimijuutena. Teoreettiset lähtökohdat vaihtelevat, mutta näkökulmien eroista huolimatta yhteistä on pyrkimys tarkastella maailmaa toimivan yksilön perspektiivistä ja kokemuksista käsin.
https://drive.google.com/file/d/1cLqPxA-3ylEK_XaHC8ujt2xhjo3Z3rAy/view?usp=sharing
Vankilaopetuksen merkitys rikollisuudesta irrottautumisessa
Ida Linna-Onniselkä, Mona Pinnioja, Laurea 2020
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen vaikutus vankilaopetuksella on vangin rikollisuudesta irrottautumiseen eli desistanssiin. Lisäksi työssä tarkasteltiin vankilaopetuksen nykytilaa kehittämisen näkökulmasta ja miten vankien mahdolliset oppimisen vaikeudet kartoitetaan vankilaopetuksessa.