Asiakastyön aloittaminen

Kuva eri tienviitoista

OSION SIVUKARTTA

Tästä näet, mitä teemoja tästä osiosta löytyy


Rikosseuraamusasiakkaan ohjaustyön aloittamisessa äärimmäisen tärkeää on se, että asiakas tietää ja tuntee oikeutensa prosessissa.

Kaikki tieto, jota ohjauksessa käsitellään, on luottamuksellista, ja ilman asiakkaan suostumusta ei tehdä muistiinpanoja tai merkintöjä mihinkään. Jos merkintöjä tehdään, on huomioitava tietoturvasäädökset.

Parhaimmillaan ohjauskeskustelujen kautta rikosseuraamusasiakkaalle syntyy uusia ajatuksia, päämääriä ja näkymiä oman tulevaisuutensa suhteen ja hänelle avautuu mahdollisuuksia löytää ja rakentaa yksilöllisiä polkuja esimerkiksi opiskeluun tai suoraan työllistymiseen.



Kuva purjeveneestä merellä



Vankeusaika mahdollisuutena! -hankkeen loppuraportti:

Hyviä käytäntöjä rikostaustaisten osallisuuden ja työllistymisen edistämiseen

62/2019 Kuntoutussäätiö, Kaarlejärvi Kati ja Puumalainen Jouni (toim.)


Rikostaustaisten työmarkkina-asema on usein heikko jo ennen rangaistuksen alkamista. Rangaistuksen jälkeen työmarkkinoille pääsyyn liittyy useita haasteita, jotka liittyvät muun muassa rangaistuksen aiheuttamaan leimaantumiseen, rikosrekisterimerkinnän aiheuttamaan ammattialojen rajautumiseen, vapausrangaistuksen työelämään aiheuttaman katkon vaikutuksiin sekä rikostaustaisen mahdollisiin päihde- ja mielenterveysongelmiin, koulutuspuutteisiin tai muihin työ- ja toimintakyvyn rajoitteisiin.

Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) keskushallinnossa haluttiin parantaa rikostaustaisten rangaistuksenaikaista kuntoutumista, työelämävalmiuksien kohentumista, henkilöstön osaamista sekä tuottaa välineitä kuntouttamiseen...

Tässä raportissa kuvaamme hankkeen aikana kehitettyjä hyviä käytäntöjä, joiden kautta on hyvä edistää rikostaustaisten osallisuutta ja työllisyyttä. Toivomme, että hankkeen aikana kehitetyt ja käynnistetyt hyvät toimintatavat jatkavat elämäänsä myös hankkeen jälkeen.


https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2019/06/Vankeusaika-mahdollisuutena-hankkeen-loppuraportti-final.pdf



Polku rikoksettomaan elämään – kuntoutus vangin tukena

Artikkeli Elämässä -julkaisussa, teksti Sami Niskanen, 25.4.2019


"Kuntoutus voi olla avaintekijä, joka ratkaisee vangin kiinnittymisen yhteiskuntaan vankeusajan jälkeen. Suomenlinnan vankila tekee Kelan kanssa yhteistyötä vankien kuntouttamisessa.

Monella vangilla on katkoksia työ- ja opiskeluhistoriassa, asunnottomuutta ja päihteidenkäyttöä, kenties hankaluuksia asioida viranomaisten kanssa.

On vaarana, että vanki jää työttömyysturvan tai toimeentulotuen varaan, vaikka hänellä olisi kuntoutuksen avulla mahdollisuudet palata työelämään."


https://elamassa.fi/yleinen/polku-rikoksettomaan-elamaan/



Oikeus kuntoutumiseen kuuluu kaikille - kuntoutuksen vaikuttavuus rikostaustaisilla henkilöillä.

Kuntoutussäätiö, PP-esitys Soile Kuitunen 2019


"Vangeille järjestettyjä toimenpiteitä on tarkasteltava uusintarikollisuuden lisäksi esimerkiksi vangin hyvinvoinnin ja terveydentilan, vangin läheisten ja vankilan laitosturvallisuuden kannalta.

On tärkeää tuoda esille hyviksi ja toimiviksi osoittautuneet toimenpiteet sekä kolmannen sektorin tukimuodot erilaisine välillisine vaikutuksineen nykyisessä vankeinhoidossa."


https://www.rikosseuraamus.fi/material/attachments/rise/hankkeet/cAauOrwwR/Kuntoutussaatio_Soile_Kuitunen.pdf



Rikostaustaiset naiset asiakkaina - Opas työn tueksi

Kriminaalihuollon tukisäätiö, Naiset näkyviksi -hanke


Naiset näkyviksi -kehittämishankkeen (2018-2020) tavoitteena on rakentaa tukijatkumoita vankilasta pääkaupunkiseudulle vapautuville ja vapautuneille naisille.


Naisvankien vointi on tutkitusti miesvankeja heikompi sekä psyykkisen että somaattisen terveyden osalta. Rikostaustaisilla naisilla traumaattiset elämäntapahtumat kuten kaltoinkohtelun kokemukset (esim. fyysinen tai seksuaalinen väkivalta) ovat yleisiä. Lisäksi koulutus- ja työllistymisaste on matalampi kuin miesvangeilla.


https://www.krits.fi/wp-content/uploads/2020/12/Rikostaustaiset-naiset-asiakkaina.pdf



Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin

Minna Zechner (toim.) 2019 Seinäjoen ammattikorkeakoulu


Palvelutarpeen arviointi on sosiaalihuoltolain alainen palvelu, jota ei laissa ole kuitenkaan erityisen tarkkaan määritelty. Tämän johdosta sosiaalityötä tekevillä on ollut tarve saada lisää tietoa siitä, miten palvelutarpeen arviointia voidaan tehdä ja millaisia asioita eri organisaatioissa tulee ottaa huomioon.


http://www.prosos.fi/wp-content/uploads/2019/06/N%C3%A4k%C3%B6kulmia-palvelutarpeen-arviointiin.pdf