Rikosseuraamuslaitos

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikosseuraamuslaitos muodostuu keskushallinnosta, täytäntöönpanoyksiköstä, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta sekä kolmesta rikosseuraamusalueesta. Rikosseuraamusalueilla on kolme arviointikeskusta, 14 yhdyskuntaseuraamustoimistoa ja 26 vankilaa.

Lisätietoa: https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/rikosseuraamuslaitos.html

Seuraamukset

Rikoslain 6 luvun 1 §:n mukaan rangaistuslajeja ovat;

· rikesakko (ei muunnettavissa vankeudeksi)

· sakko (päiväsakko tai uhkasakko muunnettavissa vankeudeksi)

· ehdollinen vankeus

o voi tulla uudesta rikoksesta täytäntöön pantavaksi

o oheisseuraamuksia ehdolliseen vankeuteen:

§ nuorille valvonta

§ yhdyskuntapalvelu

· yhdyskuntapalvelu

o lyhyen vankeuden asemasta (alle 8kk)

o muunnettavissa ehdottomaksi vankeudeksi

· valvontarangaistus (puhutaan myös pantarangaistuksesta, ”kotiarestin” tyyppinen)

· ehdoton vankeus (vankilassa suoritettava)

o määräaika tai elinkautinen

· nuorisorangaistus (erityinen seuraamus, alle 18-vuotiaille)

• yhdistelmärangaistus (vankeus + 1v valvontaa, vakavan rikoksen uusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle.)

· ehdollisesti rangaistujen aikuisten valvonta (yli 21-vuotiaat)

Rikosseuraamuslaitoksen tehtävänä on rangaistusten täytäntöönpano ja tutkintavankeuden toimeenpano.

Lähtökohtana on lainvoimainen tuomio;

· käräjäoikeuden päätös, johon on tyydytty, tai

· hovioikeuden antama päätös

· tutkintavankeudessa tuomioistuimen vangitsemispäätös

Rangaistuksen täytäntöönpanon vaiheet ovat toimeenpanon alussa tehtävä arviointi ja sen perusteella tehtävä rangaistusajan suunnittelu, toimeenpano ja hallittu vapauttaminen.

Yhdyskuntaseuraamustoimiston arviointi ja lausuntotyö

Yhdyskuntaseuraamustoimisto laatii lausuntoja (=seuraamusselvityksiä) syyttäjän/tuomioistuimen tai asiakkaan pyynnöstä tulevaa oikeudenkäyntiä varten. Syyttäjän pyynnön mukaan laaditaan erilaisia seuraamusselvityksiä, joissa arvioidaan syytetyn asiakkaan mahdollisuuksia selviytyä yhdyskuntapalvelusta tai valvontarangaistuksesta tai nuoren tarvetta valvontaan ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella. Seuraamusselvityksissä kartoitetaan syytetyn elämäntilannetta haastatteluin sekä hankkimalla tarpeellisia tietoja eri viranomaisilta. Seuraamusselvitykseen sisältyy yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma, jota täydennetään täytäntöönpanon alkaessa ja toteutetaan täytäntöönpanon aikana.

Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano

Vapaudessa suoritettavat yhdyskuntaseuraamukset ovat merkittävä osa rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmää. Yleisin ja ehkä tunnetuinkin seuraamus on yhdyskuntapalvelu, eli palkaton työ tavallisessa työyhteisössä.

Suomalaisessa yhdyskuntaseuraamustyössä Rikosseuraamuslaitoksen tehtäviin kuuluvat sekä kontrollitehtävät, kuten puuttuminen toimeenpanon aikaisiin rikkomuksiin, että uusintarikollisuuteen vaikuttava vuorovaikutustyö asiakkaan kanssa. Lisäksi asiakasta autetaan saamaan yhteiskunnalta tarvitsemiaan palveluita, kuten päihdekuntoutusta.

Katso tarkemmin eri yhdyskuntaseuraamuksista:

https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/seuraamukset/yhdyskuntaseuraamukset.html

Vankeusrangaistukseen sijoittelu ja aloitus

Vapaudessa täytäntöönpanoa odottavien vankeusrangaistukseen tuomittujen sijoittaminen vankilaan alkaa, kun yhdyskuntaseuraamustoimisto kutsuu tuomitun haastatteluun ja laatii hänelle rangaistusajan suunnitelman (Ransu). Vankilaan sijoittamisesta ja täytäntöönpanon lykkäämisestä päättää alueen arviointikeskus (Arke). Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittu sijoitetaan pääsääntöisesti sen rikosseuraamusalueen vankilaan, jossa on hänen kotikuntansa.

Rangaistuksen suorittaminen alkaa joko saapumalla vapaudesta vankilaan tai tutkintavankeuden päättymisen jälkeen. Jos tuomitulla on suoritettavanaan ehdotonta vankeutta korkeintaan kaksi vuotta, voidaan hänet sijoittaa suoraan vapaudesta avolaitokseen, jos hän sitoutuu päihteettömyyteen, sen valvontaan ja muut sijoittamisen edellytykset täyttyvät (Vankeuslaki 4 luku 9 §). Sijoitus perustuu joko yhdyskuntaseuraamustoimistossa tai arviointikeskuksessa tehtävään rangaistusajan suunnitelmaan.

Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun sijoittamisessa otetaan huomioon useita tekijöitä (Vankeuslaki 4 luku 8§). Näitä ovat tuomitun kotikunta ja yhteyksien säilyminen läheisiin, ikä, sukupuoli, terveydentila ja tuomitun toivomus. Myös rangaistuskertaisuudella ja aikaisemmalla rikollisuudella on vaikutusta sijoittamiseen.

Toiminnot

Vankilassa järjestettävä toiminta on työtä, koulutusta tai muita vangin valmiuksia edistäviä toimintoja. Toimintojen tarkoituksena on edistää vangin sijoittumista yhteiskuntaan.

Toiminnoilla vahvistetaan vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan, ylläpidetään tai parannetaan ammattitaitoa ja osaamista sekä työ- ja toimintakykyä ja tuetaan päihteetöntä elämäntapaa. Vanki on velvollinen vahvistettuna työ- ja toiminta-aikana osallistumaan vankilan järjestämään tai hyväksymään toimintaan.

Tavoitteiden mukainen toiminta suunnitellaan yhdessä vangin kanssa rangaistusajan suunnitelmassa (ransu), jota varten pidempiaikaisille vangeille tehdään riski- ja tarvearvio (rita) sijoittajayksikössä. Arvioinnilla selvitetään niitä tekijöitä, joihin vaikuttamalla henkilön uusintarikollisuutta voidaan vähentää. Arviossa esiin tulleisiin vangin elämänhallinnan, koulutustaustan ja työ- ja toimintakyvyn ongelmiin pyritään vaikuttamaan sijoittamalla vanki tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Vangeilla on usein tarvetta osallistua varsinkin päihteiden käyttöä vähentävään toimintaan. Toimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi vapaudessa tehdään yhteistyötä erityisesti vangin kotikunnan viranomaisten kanssa.

Katso tarkemmin toiminnoista: https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/taytantoonpano/toiminnot.html

Kuntouttava toiminta - Ohjelmatyö

Kuntouttavilla toimintaohjelmilla, kursseilla tai osaston päiväohjelmaan sisältyvällä toiminnalla pyritään parantamaan rikosseuraamusasiakkaiden valmiuksia rikoksettomaan elämään. Kuntouttavaan työhön osallistuvat monet eri henkilöstöryhmät. Ryhmämuotoisen toiminnan lisäksi psykososiaaliseen kuntoutukseen sisältyy päihde- ja sosiaalityötä sekä psykologien ja pastorien tekemää yksilötyötä.

Ohjelmatoiminta on vakiintunut kansainvälisesti yhdeksi niistä menetelmistä, joilla pyritään edesauttamaan rikollisesta elämäntavasta irtaantumista. Rikosseuraamusalalla on toteutettu 90-luvulta alkaen kognitivis-behavioraaliseen teoriaan perustuvia kuntouttavia ohjelmia. Eniten järjestetään erilaisia päihdekuntoutusohjelmia tai tiettyyn rikostyyppiin, kuten väkivalta- tai seksuaalirikokseen syyllistyneille tarkoitettuja ohjelmia rikoksen uusimisriskin vähentämiseksi.

Tällä hetkellä käytössä olevia ohjelmia ja hyviä käytäntöjä ovat mm.

Viisi keskustelua muutoksesta (VKM): motivoiva yleisohjelma

Suuttumuksen hallinta (SUHA): lyhytkestoinen vaikuttavuusohjelma impulsiiviseen väkivaltaan

Omaehtoisen muutoksen ohjelma (OMA): pitkäkestoinen vaikuttavuusohjelma vakavaan ja harkittuun väkivaltaan

STEP – ryhmämuotoisena toteutettava vaikuttavuusohjelma seksuaalirikoksia tehneille

Uusi suunta – yksilötyönä toteutettava vaikuttavuusohjelma seksuaalirikoksia tehneille

Antiriippuvuudet® (AR): lyhytkestoinen motivointiohjelma päihdeongelmiin

Kalterit taakse® (KT): pitkäkestoinen vaikuttavuusohjelma päihdeongelmiin

Vankiloiden yhteisökuntoutus: yhteisössä toteutettava pitkäkestoinen vaikuttavuusohjelma päihdeongelmiin

MOVE! Lähisuhdeväkivallan puheeksiotto

VINN: Motivointi ja keskusteluohjelma naisille

Cognitive Skills (CS): Yleisohjelma kognitiivisten taitojen kehittämiseen

Liikenneturvaohjelma (LTO): Ohjelma liikennerikkomuksiin syyllistyneille

Ohjauspyörä: Päihde- ja rikoskäyttäytymiseen vaikuttava ohjelma

Kuntouttava toiminta - Päihdetyö

Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaista noin 80 prosentilla on ongelmia päihteiden käytön kanssa. Päihdeongelma on myös yksi keskeinen rikollista elämäntapaa ylläpitävä tekijä. Rangaistusajan suunnitelmaa laadittaessa arvioidaan muun muassa päihteiden käyttöä ja käytön yhteyttä rikollisuuteen, päihdekuntoutuksen tarvetta sekä sitä millainen kuntoutus asiakkaalle sopisi ja mihin hän itse olisi valmis sitoutumaan. Vankeusaika on hyvä paikka pysähtyä ja miettiä ratkaisukeinoja päihdeongelmaan.

Katso lisää päihdetyöstä täältä: https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/taytantoonpano/toiminnot/kuntouttavatoiminta-paihdetyo.html

Vapautumisen valmistelu

Vapautumisen valmistelu aloitetaan hyvissä ajoin ennen vapautumista. Lyhyttä rangaistusta suorittavilla valmistelu voidaan käynnistää melko pian vankilaan tulon jälkeen. Pitkää tuomiota suorittavien kohdalla suunnittelu alkaa noin puoli vuotta ennen vapauttamista. Valvottu koevapaus on osa suunniteltua vapauttamista. Sen suunnittelu aloitetaan aikaisintaan vuosi ennen vapautumista, jos sijoittajayksikkö katsoo koevapauden palvelevan vangin yhteiskuntaan sijoittumista ja vangin voidaan arvioida noudattavan koevapauden ehtoja. Valvottuun koevapauteen voi päästä enintään kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista tai koko rangaistuksen suorittamisesta vapauttamista.

Vapauttamisen suunnittelu alkaa vankilasta vapautuvan selviytymisedellytysten ja palvelutarpeen arvioinnilla. Palvelutarpeen arviointi kattaa henkilön koko sosiaalisen tilanteen. Vangin suostumuksella vapauttamisen valmistelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä hänen koti- tai asuinkuntansa sosiaali-, terveys-, päihdehuolto-, asunto- sekä työvoimaviranomaisten kanssa tarvittavien palveluiden järjestämiseksi. Jos vapautuva vanki asetetaan valvontaan, vapauttamissuunnitelman laatimiseen osallistuu myös se yhdyskuntaseuraamustoimisto, jonka alueelle vanki vapautuu.

Katso lisää: https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/taytantoonpano/vapautuminen.html

Muutama yleinen lyhenne

Rise = Rikosseuraamuslaitos

Keha = keskushallintoyksikkö

Arke = arviointikeskus

Ykp = yhdyskuntapalvelu

Yks = yhdyskuntaseuraamus

Yks-toimisto = yhdyskuntaseuraamustoimisto

Rse = rikosseuraamusesimies

Rstt = rikosseuraamustyöntekijä (yks-toimistossa sama kuin valvoja/vastuutyöntekijä)

Ransu = rangaistusajan suunnitelma

Rita = riski- ja tarvearvio

Roti = asiakastietojärjestelmä, joka tulee käyttöön v.2021

Vati = vankilan asiakastietojärjestelmä, joka poistuu kun roti tulee 2021

Tyyne = yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakastietojärjestelmä, joka poistuu kun roti tulee 2021

Vapsu = vapauttamissuunnitelma (osa rangaistusajan suunnitelmaa, tehdään ennen vapautumista)

EAV = ehdonalainen vapaus

Ek = elinkautinen

Suha = suuttumuksen hallinta -kurssi

Stop = seksuaalirikollisille tarkoitettu vaikuttavuusohjelma, joka korvattu nykyään Step -ohjelmalla

Step = seksuaalirikollisille tarkoitettu vaikuttavuusohjelma

VKM = viisi keskustelua muutoksesta -motivointiohjelma

Lähteet:

https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index.html