NEPSY (neuropsykiatristen oireyhtymien kirjo)
NEPSY
Nepsyasioista puhutaan nykyisin paljon. Tutkimukset ja keskustelu kohdistuvat usein lapsiin ja nuoriin, mikä toki on hyvä, jotta nepsypiirteiset lapset ja nuoret huomioidaan ja he voivat saada ajoissa tukea mahdollisiin ongelmiinsa. Emme voi kuitenkaan unohtaa sitä suurta määrää aikuisia (usein diagnosoimattomia) nepsypiirteisiä ihmisiä, jotka ovat elämänsä aikana törmänneet moniin hankaluuksiin, koska nepsypiirteistä ja niiden mukana tulevista vaikeuksista ja vahvuuksista ei tiedetä tarpeeksi.
Varsinkin rikosseuraamusasiakkaiden joukossa on paljon henkilöitä, joiden elämänkulkuun ovat nepsypiirteet tuoneet oman mausteensa. Koska nepsypiirteiden liitännäisoireina on usein oppimisvaikeuksia, on koulunkäynti voinut tuottaa vaikeuksia ja sen myötä itsetunto-ongelmia. Pahimmassa tapauksessa nepsypiirteiden aiheuttama vyyhti on saattanut johtaa mm. päihteiden käyttöön ja rikolliseen elämäntapaan.
Jos nepsypiirteet tunnistetaan vaikka vasta aikuisenakin, on henkilöllä mahdollisuus nousta oikean tuen avulla vaikeistakin elämäntilanteista.
Nepsyvaikeuksiin ei ole selkeää "parannuskeinoa". Joitain saattaa auttaa lääkitys, joka vähentää niiden nepsypiirteiden vaikutusta, jotka eniten aiheuttavat ongelmia jokapäiväisessä elämässä. Nepsyhenkilöt voivat kuitenkin oppia paljon erilaisia taitoja, jotka helpottavat heidän arjessa pärjäämistään.
Usein nepsyaikuiset ovatkin kehittäneet erilaisia keinoja pärjätä ominaisuutensa kanssa arjessa, joskus paremmin tuloksin, joskus heikommin. Esimerkisi ADHD -piirteistä henkilöä saattavat arjen pyörityksessä auttaa erilaiset kalenterit ja listat. Autismin kirjon henkilö saattaa olla oppinut toimimaan melko hyvin sosiaalisessa tilanteessa, mutta kuormittuu näistä tilanteista kovasti.
Joka tapauksessa nepsypiirteisten henkilöiden olisi hyvä oppia kohtuullistamaan omia vaatimuksiaan ja odotuksiaan.
Nepsy-henkilö ei useinkaan opi arjessa tarvitsemiaan selviytymiskeinoja automaattisesti. Näin ollen hänen on tietoisesti opeteltava mm. erilaisia sosiaalisia valmiuksia, toiminnan ohjausta tukevia taitoja, stressinsäätelytaitoja ja rentoutumista.
Ei kannata unohtaa, että nepsypiirteisyys ei tarkoita vain vaikeuksia, vaan voi tunnistettuna, hallittuna ja oikein suunnattuna olla myös vahvuus ja voimavara. Usein esimerkiksi AHDH -henkilöt ovat nopeita ja idearikkaita ja asperger -henkilöt tarkkoja ja sinnikkäitä. Kun nepsypiirteet tunnistetaan ja tunnustetaan, voidaan vaikeudet voittaa ja vahvuudet ottaa käyttöön esimerkiksi sopivan tuen avulla.
Joka tapauksessa nepsypiirteisyys on ihmisen ominaisuus, kuten vasenkätisyys tai sinisilmäisyys, jota ei voi eikä ole tarvetta häivyttää. Sen kanssa voi oppia elämään ja sen tuomista mahdollisuuksista nauttimaan.
Tässä osiossa on tietoa nepsystä sekä vinkkejä mm. testeihin ja oppaisiin.
Nepsy -henkilö tarkoittaa henkilöä, jolla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä.
Neuropsykiatriset erityispiirteet voidaan diagnosoida ADHD:ksi (termi sisältää nykyisin myös ADD:n), Touretten tai Aspergerin syndroomaksi.
Nepsypiirteisiä henkilöitä arvellaan olevan jopa 10 – 20 prosenttia väestöstä.
Näiden piirteiden liitännäisinä voi olla erilaisia oppimis- ja hahmottamishäiriöitä. Neuropsykiatriset erityispiirteet voivat aiheuttaa muun muassa oppimisvaikeuksia, hankaluuksia sitoutua koulutukseen tai työhön sekä ongelmia sosiaalisissa suhteissa.
Jos ongelmia ei havaita tai niihin ei puututa tarpeeksi ajoissa, seurauksena voi pahimmillaan olla syrjäytyminen.
Ohjausta ja kuntoutusta tarvitaan erityisesti elämän tärkeissä nivelvaiheissa, kuten esimerkiksi opintojen käynnistämisessä ja loppuun saattamisessa sekä työelämään siirtymisessä ja siellä selviytymisessä.
Pahimmillaan ohjauksen ja kuntoutuksen puutttuminen voi johtaa jatkuvien epäonnistumisten kierteeseen ja turhautumisen purkautumiseen epäsosiaalisuutena, väkivaltana ja rikollisuutena.
Mitä nepsy-vaikeudet tarkoittavat?
Neuropsykiatriset vaikeudet johtuvat erilaisista tekijöistä:
Yleensä nepsy-vaikeuksien takana on kehityksellistä, aivojen rakenteellista ja/tai toiminnallista poikkeavuutta.
Perinnöllisyys on merkittävä taustatekijä.
Joskus nepsy-tyyppisten oireiden taustalla saattaa olla pelkästään haastava perhetilanne, epäsäännölliset elintavat, fyysiset sairaudet ja/tai traumat.
Oireiden vaikeusaste vaihtelee yksilöittäin. Nepsy-vaikeuksiin sopivia piirteitä voi esiintyä myös ilman että, ne johtaisivat nepsy-diagnoosiin.
Nepsy-vaikeuksiin liittyy usein käytöksen, oppimisen, unen ja motoriikan haasteita, mielialavaihteluja, ahdistus/pakko-oireisuutta sekä aistiherkkyyttä.
Nepsy-vaikeudet vaikuttavat jokapäiväiseen elämään: niin sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kielelliseen ja ei-kielelliseen viestintään, tunteiden sääntelyyn ja oman toiminnan ohjaukseen. Oireiden voimakkuudet ja ilmiasut vaihtelevat eri ihmisillä eri ympäristöissä. Kaikkia oireita ei ole kaikilla. Tämän vuoksi tuen muodot tulee miettiä yksilöllisesti.
Lähde: https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheiden-palvelut/nepsy/vaikeudet.html
Aikuisen ADHD-oireita ja piirteitä testaavia ja kuvaavia lomakkeita
Karsintakysely ADHDta miettiville
ADHD-kyselylomakkeita WURS, BADDS ja BRIEF-A aikuisilla
AD(H)D tyttöjen ja naisten oireita
NEUROKIRJON HENKILÖIDEN VANKEUSAIKAINEN KUNTOUTUS
Opas ja kuntoutusmalli vankien kanssa työskenteleville
Oikeusturva ja kuntoutus kuntoon 2020 -hanke, Autismisäätiö
Neurokirjon henkilöiden (autismikirjo ja ADHD) asema Suomen rikosoikeudellisessa järjestelmässä on haavoittuva. Kansainvälisten tutkimusten valossa tiedetään, että autismikirjon henkilöiden ja ADHD-henkilöiden oikeusturva ei välttämättä toteudu, sillä heidän erilaista tapaansa hahmottaa ja käsitellä tietoa ei osata ottaa huomioon. Muut ihmiset voivat vetää vääriä johtopäätöksiä neurokirjon henkilöiden käyttäytymisen perusteella.
Tiedetään myös, että autismikirjon ja ADHD:n piirteet vaikeuttavat henkilön selviytymistä vankilaympäristössä ja vapautumisvaiheessa.
Ympäristöllä, mukaan lukien muut ihmiset, onkin tärkeä rooli neurokirjon henkilöiden toiminnan esteiden madaltamisessa. Neuropsykiatriset vaikeudet voivat välillisesti tai suoremmin vaikuttaa henkilön rikolliseen käyttäytymiseen. Kohderyhmän osalta kriminogeenisiin tekijöihin vaikuttaminen vaatii kohdennettua kuntoutusta vankeusrangaistuksen suorittamisen aikana sekä vapautumisvaiheessa. Näin voidaan ehkäistä neurokirjon henkilöiden uusintarikollisuutta. Yleisissä kuntoutusohjelmissa ja -palveluissa ei usein osata tarjota neurokirjon henkilöiden tarvitsemaa kuntoutusta ja ohjausta.
https://www.autismisaatio.fi/media/kuntoutusmallin_opas_2020.pdf
ADHD-käsikirja: Arki haltuun – apua ADHD-oireisiin
Kriminaalihuollon tukisäätiö
Käsikirja sisältää yhdeksän teemaa, jotka käsittelevät ADHD-oireita ja niiden aiheuttamia arjen haasteita.
Arki haltuun – apua ADHD-oireisiin on suunnattu erityisesti rikostaustaisille ADHD-oireisille henkilöille.
Käsikirjassa kerrotaan ADHD:stä ja oireiden aiheuttamista haasteista. Tiedon lisäksi käsikirja sisältää vinkkejä, harjoituksia ja keskustelutehtäviä, joiden tarkoituksena on lisätä itsetuntemusta ja tehdä arjesta sujuvampaa.
Käsikirja on suunniteltu käytettäväksi ensisijaisesti asiakastyössä. Sisältöjä voi soveltaa myös ryhmissä käytettäväksi.
ADHD on kehityksellinen neuropsykiatrinen oireyhtymä. Pitkään uskottiin, että ADHD on ainoastaan lasten ja nuorten oireyhtymä, mutta nykyään tiedetään, että useimmilla ADHD-oireet jatkuvat elämää hankaloittavina aikuisuuteen saakka.
Etenkin tunnistamaton ja hoitamaton ADHD aiheuttaa monenlaisia haasteita niin arjessa, työssä kuin opinnoissa.
https://krits.fi/wp-content/uploads/2018/05/1524-ADHD-kasikirja_pdf.pdf
Aikuisen arki toimimaan -opas
Tekstit Sami Leppämäki, Maarit Virta, Anita Salakari & Kaisa Humaljoki 2017
https://adhd-liitto.fi/wp-content/uploads/2018/05/aikuisen-arki-toimimaan-opas-2017_kevyt.pdf
Suomen ADHD-Aikuiset ry.
Yhdistyksemme tarkoituksena on toimia aikuisten tarkkaavaisuushäiriöisten tukemiseksi ja heidän elämänlaatunsa kohottamiseksi, sekä toimia tarkkaavaisuushäiriöisten aikuisten yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan.
Sivuiltamme löydät linkkejä ja vinkkejä, tietoa ja taitoa, tapahtumia ja toimintaa sekä ADHD-oireisille aikuisille tarkoitetun vertaistukifoorumin.
Yhdistyksemme voi järjestää myös luentoja ja tietoiskuja aikuisten ADHD-oireyhtymästä oppilaitoksille, ammattihenkilöstölle ja asiasta muuten kiinnostuneille.
Tervetuloa mukaan seikkailuun!
Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt
Riikka Perämäki, psykologi SeAMK, 21.11.2019
pp-esitys
http://www.epshp.fi/files/11851/Kehitykselliset_neuropsykiatriset_hairiot_21.11.2019.pdf
Kärsivällisyys koetuksella: aikuisen ADHD-diagnoosin jälkeen tukea – vai ei?
Kirjoittaja: Aliisa Mikkola, sosiaalitieteiden kandidaatti (BA), valtiotieteiden maisteri (VTM)
Aikuiset, joiden ADHD jäi lapsuus- ja nuoruusaikana tunnistamatta, joutuvat ponnistelemaan keskivertoa enemmän lähestulkoon kaikessa, jopa avun saannissa. Kärsivällisyys on hyve, mutta ADHD-ihmiselle se saattaa jo lähtökohtaisesti olla vaikeaa.
Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten aikuisten palvelut, tuki ja osallisuus
Anu Kokki ,2021 JAMK
Osa nuorista aikuisista kärsii erilaisista terveyden ja hyvinvoinnin pulmista, joiden taustalla voi olla tunnistettuja tai tunnistamattomia neuropsykiatrisia oireita tai häiriötä. Neuropsykiatriset häiriöt aiheuttavat aikuisenakin haasteita elämän eri osa-alueilla, esimerkiksi ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Toimivien neuropsykiatristen palveluiden avulla voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä ja vähentää nuorten syrjäytymistä.
Näe Nepsy
Nepsydiagnoosien määrä on kasvussa, ja valtava määrä nepsypiirteisiä jää kokonaan vaille diagnoosia.
Jokaisella nepsypiirteisellä on yksilölliset ja vaihtelevat oireet, vahvuudet ja tuen tarpeet.
Kokoamme NäeNepsy.fi-sivuille tietoa, keräämme tarinoita ja haluamme herätellä sinua pohtimaan, millainen olisi yhdenvertainen ja aistiesteetön lempeä maailma nepsyille 5–10 vuoden päästä.
AUTISMIKIRJO NUORUUSIÄSSÄ
Tässä oppaassa kerrotaan autismikirjoon liittyvistä erityispiirteistä ja siitä, miten ne näkyvät autismikirjon nuoren käyttäytymisessä hänen tullessaan ikävaiheeseen, johon liittyy useita muutoksia.
https://www.autismiliitto.fi/files/3895/Autismikirjo_nuoruusiassa_saavutettava.pdf
