Yksilöllisiä polkuja kouluttautumiseen
OSION SIVUKARTTA
Tästä näet, mitä teemoja tästä osiosta löytyy
Jokaisella meillä elämänmenoon kuuluvat henkilökohtaiset, yksilölliset ratkaisut eri elämäntilanteissa.
Niitä voi jälkeenpäin tarkastella joko hyväksyvästi tai kriittisestikin, mutta aina ne ovat vaikuttaneet suuresti seuraaviin askeliin elämässä.
Rikosseuraamusasiakkaalla on usein takanaan jo monenlaisia vääriksi osoittautuneita ratkaisuja omassa elämässään. Siksi on tärkeää, että kun hän lähtee suunnittelemaan tulevaisuuttaan rikoksettoman elämän suuntaan, haaveissa kenties kouluttautuminen ja/tai työllistyminen, pyritään varmistamaan etteivät hänen yksilölliset ominaisuutensa, tarpeensa ja haasteensa muodostu esteeksi suunnitelmien toteuttamisessa.
Keinoina tässä työssä voivat olla erilaiset kartoitukset ja keskustelut, joiden tuloksena saadaan kokonaiskuva siitä, millainen hänen realistinen, yksilöllinen polkunsa kouluttautumiseen tai työelämään voisi olla.
Opintojen henkilökohtaistaminen
Ammatillisessa koulutuksessa opintopolku on yksilöllinen ja joustava. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa tunnustetaan opiskelijan aiempi osaaminen ja suunnitellaan, millaista osaamista opiskelija tarvitsee sekä miten sitä hankitaan eri oppimisympäristöissä. Samalla suunnitellaan tarvittavat ohjaus- ja tukitoimet.
HOKSin avulla opiskelijalle rakennetaan siis sellainen yksilöllinen koulutuspolku, jonka katsotaan parhaiten edistävän oppimista ja koulutuksen jälkeistä työllistymistä.
Lisätietoa: https://okm.fi/amis-reformi-henkilokohtaistaminen
Henkilökohtaistaminen tarkoittaa sitä, että jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle suunnitellaan ja toteutetaan hänen tarpeitaan vastaava opintopolku. Henkilökohtaistamisessa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan aiempi osaaminen ja suunnitellaan, miten ja mitä uutta osaamista hän hankkii, miten osaaminen osoitetaan sekä mitä ohjausta, tukea tai mahdollisia erityisen tuen toimia opiskelija tarvitsee hänen elämäntilanteensa huomioiden.
Lisätietoa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/henkilokohtaistaminen
Kriminaalihuollon tukisäätiön Oppimisvalmennus
Oppimisvalmennus on ohjausta ja neuvontaa opiskeluun ja oppimiseen liittyvissä kysymyksissä.
Lisätietoa: https://www.krits.fi/apua-ja-tukea/oppiminen-ja-opiskelu/oppimisvalmennus/
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on koulutuksen järjestäjän tehtävä. Opiskelijan hankkiman osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella vältetään tarpeeton päällekkäinen koulutus ja osaamisen arviointi. Kun tiedetään, mitä opiskelija jo osaa, koulutusta voidaan suunnata tarkoituksenmukaisesti puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Osaamisen tunnustaminen nopeuttaa myös tutkinnon suorittamista.
Osaamisen tunnistaminen
Osaamisen tunnistaminen tarkoittaa sitä, että opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen selvitetään. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen opiskelijan esittämien asiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella, joita voivat olla esimerkiksi tutkintotodistukset, työtodistukset, osaamiskartoitukset, haastattelut tai muut menetelmät.
Osaamisen tunnustaminen
Opiskelijan jo osoittamaa osaamista, joka vastaa suoritettavassa tutkinnossa edellytettyä osaamista tai ammattitaitoa, voidaan tunnustaa suoraan suoritettavaan tutkintoon (sisällyttäminen). Muissa tapauksissa arvioijat arvioivat osaamisen vastaavuutta ja ajantasaisuutta. Osaamisen vastaavuutta ja ajantasaisuutta voidaan arvioida opiskelijan toimittamista asiakirjoista ja muista selvityksistä. Apuna voi käyttää esimerkiksi haastatteluja ja portfolioita. Koulutuksen järjestäjä päättää osaamisen vastaavuuden ja ajantasaisuuden varmistamisen menettelytavoista.
Osaamisen tunnustamisen periaatteena on, että
osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan tutkintokoulutuksen alussa
aiemmin hankitusta osaamisesta on toimivaltaisen viranomaisen antama todistus, jossa on tiedot opiskelijan osaamisen arvioinnista
osaamisen tunnustaminen tehdään aina suoritettavaan tutkintoon, sen muodostumisen ja tutkinnon osien laajuuksien mukaisesti
aiemmin hankitun osaamisen vastaavuutta tai ajantasaisuutta arvioivat koulutuksen järjestäjän nimeämät arvioijat ammatillisissa tutkinnon osissa tai arvioija yhteisten tutkinnon osien osa-alueissa. Apuna voidaan käyttää opiskelijan esittämiä asiakirjoja ja selvityksiä.
koulutuksen järjestäjä on velvollinen tekemään osaamisen tunnustamisen opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa kirjattuihin pakollisiin tutkinnon osiin, kun osaaminen voidaan sisällyttää osaksi suoritettavaa tutkintoa
tunnustettua arvosanaa on opiskelijan mahdollisuus korottaa. Uusi arviointi tehdään voimassa olevien tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien mukaisesti
tunnustaminen voi kattaa koko tutkinnon osan tai pelkästään osan tutkinnon osasta. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa koulutuksen järjestäjä ohjaa opiskelijan puuttuvan osaamisen hankkimiseen ja osaamisen osoittamiseen siltä osin, mitä osaamista ei ole aiemmin arvioitu ja todennettu
Tunnustetusta tutkinnon osasta tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueesta tehdään myös aina dokumentoitu tunnustamispäätös, joka kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ja arkistoidaan.
Mikäli tunnustamispäätöstä asiakirjojen ja selvitysten perusteella ei voida tehdä, opiskelija voidaan ohjata soveltuvien tutkinnon osien näyttöön tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osalta muuhun osaamisen arviointiin.
Lähde: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-tunnistaminen-ja-tunnustaminen
Osaan.fi -sivusto apuna osaamisen tunnistamisessa
Voit arvioida osaamistasi valitsemassasi ammatillisessa perustutkinnossa, ammattitutkinnossa tai erikoisammattitutkinnossa:
Sovinnon Aikuistyö – Tukea ja toimintaa yli 30-vuotiaille Helsingissä
Tarjoamme työelämän ulkopuolella oleville yli 30-vuotiaille yksilöllistä tukea ja toimintaa. Toimintamuotojamme ovat yksilöohjaus, avoin ryhmätoiminta, vapaaehtoistoiminta, jalkautuva työ ja asiantuntijaverkostotyö. Syksyllä 2020 käynnistyy uusi toimintamallimme Vapauteen valmennus, joka on suunnattu valvottua koevapautta suorittaville.
https://www.sdo.fi/toimintakeskus/aikuistyo/
Opiskelijakeskeinen pedagogiikka
Opiskelijakeskeisessä pedagogiikassa opiskelijan omat verkostot ja työelämäverkostot nähdään voimavaroina ja motivaation lähteinä, jotka kantavat läpi elämän. Opiskelijat rakentavat omalta osaltaan yhteiskuntaa ja opiskeluaikana heitä tuetaan kehittymään aktiivisiksi toimijoiksi omassa elämässään, työelämässä ja yhteiskunnassa.
Opiskelijakeskeisessä pedagogiikassa keskitytään opiskelijan oppimisen edellytyksiin, tarpeisiin, toiveisiin ja osaamiseen. Opiskelijan unelmien ja vahvuuksien löytäminen ja tunnistaminen motivoivat sekä tukevat työllistymistä ja urasuunnittelua. Nämä vaikuttavat tutkinnon sisältöön sekä siihen, kuinka paljon opiskelijalla kuluu aikaa tutkinnon suorittamiseen ja ammattiosaamisen saavuttamiseen.
Erityisen tärkeää on opiskelijan verkostojen hyödyntäminen oppimisen edistämisessä ja erityisesti silloin, kun hänellä on todettu erityisen tuen tarve. Tukiverkosto voi mahdollistaa opiskelijalle opintojen suorittamisen kokonaisuudessaan tai tukea opiskelijaa tutkinnon osan suorittamisessa.
Tavoitteena on opiskelijan osaamisen kehittäminen kokonaisvaltaisesti työelämää ja elämää varten. Opiskelijan ymmärtäessä oman turvaverkkonsa merkityksen, voi turvaverkko olla tärkeänä tukena myös myöhemmin elämän eri vaiheissa.
Lähde: http://www10.edu.fi/ammattipeda/?sivu=opiskelijakeskeinen_pedagogiikka
Erityiset opintopolut: Tarinoita erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen toteutuksesta ja tukimuodoista.
https://ameo.fi/wp-content/uploads/2018/02/YTY_Erityiset_opintopolut.pdf
Vankilaopetuksen merkitys rikollisuudesta irrottautumisessa
Ida Linna-Onniselkä Mona Pinnioja, Laurea 2020
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen vaikutus vankilaopetuksella on vangin rikollisuudesta irrottautumiseen eli desistanssiin. Lisäksi työssä tarkasteltiin vankilaopetuksen nykytilaa kehittämisen näkökulmasta ja miten vankien mahdolliset oppimisen vaikeudet kartoitetaan vankilaopetuksessa