Selkokieli / selkeä kieli
Usein rikosseuraamusasiakkaalla saattaa olla lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia, johtuen joko synnynnäisistä oppimisvaikeuksista tai elämän varrella syystä tai toisesta aiheutuneista haasteista, ja näistä johtuvaa erityisen tuen tarvetta.
Yksinkertainen keino saada asiakas osalliseksi hänen omien asioidensa hoitoon on käyttää selkeää kieltä asioinnin kaikissa vaiheissa, jos se vain on mahdollista.
Ohessa tietoa selkokielestä ja selkeästä kielestä.
Selkokieli ja selkeä kieli ovat eri asioita
Arkipuheessa käytetään usein termiä selkokieli, kun tarkoitetaan helposti ymmärrettävää kieltä. Selkokieli ja selkeä kieli eivät kuitenkaan ole sama asia.
Selkeä kieli on ymmärrettävää yleiskieltä, joka ei sisällä erikoista sanastoa.
Lähde: https://www.saavutettavasti.fi/yleiset-ohjeet/selkea-kieli/
Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.
Lähde: https://www.kielikello.fi/-/mita-on-selkokieli-
Selkokieli on helpompaa kuin yleiskieli
Selkokielen määritelmä
Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.
Selkokieli on helpompaa kuin yleiskieli.
Selkokieli on vielä helpompaa kieltä kuin yleiskieli ja selkeä yleiskieli. Selkokielessä huomioidaan lukijoiden kielelliset erityistarpeet esimerkiksi suuntaamalla tekstiä lukijalle, käyttämällä tuttuja sanoja ja helppoja rakenteita sekä karsimalla tiedon määrää. Myös selkotekstin ulkoasu on yleiskielistä tekstiä selkeämpi. Selkokielen piirteet on koottu selkokielen mittariin.
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan yleiskieli on eri ikä- ja ammattiryhmien yhteinen kielimuoto, joka on keskeisiltä muoto- ja rakennepiirteiltään tietynlaista normien mukaista kieltä. Yleiskieltä ymmärretään murrealueesta riippumatta, ja sitä opitaan kirjoittamaan koulussa. Yleiskieltä kutsutaan joskus myös kirjakieleksi.
Yleiskieli on selkokielen tarvitsijoille liian vaikeaa, vaikka se sisältää vaatimuksen yleisesti tutusta sanastosta ja yksinkertaisesta virkerakenteesta. Kun yleiskielistä tekstiä muutetaan selkokielelle, puhutaan mukauttamisesta.
Lähde: https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokielen-maaritelma/
Pikaohje selkeään yleiskieleen
Kun haluat kirjoittaa selkeästi, suosi:
tavanomaista ja helposti ymmärrettävää sanastoa
aktiivimuotoisia verbejä
sivulauseita lauseenvastikkeiden sijaan
lyhenteiden aukikirjoittamista ja uusien termien selittämistä ainakin ensimmäisen maininnan yhteydessä
informaation sujuvaa kulkua: kerro ensin tutut asiat ja laajat kokonaisuudet, sitten uudet asiat ja pienet yksityiskohdat.
Jotkin kielenkäytön keinot tekevät tekstistä puolestaan tarpeettoman vaikealukuista. Vältä siis ainakin harvinaista sanastoa ja ammattijargonia, mikäli tekstisi ei ole suunnattu yksinomaan erityisalan asiantuntijoille. Myös erikoiset tai vanhentuneet kielikuvat voivat turhaan hankaloittaa lukemista: lukijasi ei välttämättä tiedä, miten illallinen Manulle tulikaan tai miten pitkä on nälkävuosi. Pitkät ja polveilevat lauseet sekä monisanaiset määriteketjut ovat myös omiaan hämärtämään tekstiä.
Ennen kaikkea pohdi, kenelle tekstisi on suunnattu. Mikä tekstin tarkoitus on? Paljonko lukija tietää aiheesta ennalta? Onko lukijalla aikaa paneutua tekstiin vai selaako hän sen nopeasti läpi? Saattaako tekstisi päätyä aihetta tuntemattoman lukijan luettavaksi? Edustaako tuottamasi teksti koko organisaation kantaa?
Muista, että myös kiireiset asiantuntijat arvostavat selkeää tekstiä, josta tärkeimmät tiedot löytää nopeasti.
Lähde: https://www.saavutettavasti.fi/yleiset-ohjeet/selkea-kieli/
Ohjeita selkeän kielen käyttöön
Selkeä kieli ei ole selkokieltä
Selkeä kieli ei ole sama asia kuin selkokieli. Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yksinkertaistetumpaa kieltä kuin selkeä kieli. Se on suunnattu erityisesti henkilöille, joilla on lukemisen tai luetun ymmärtämisen vaikeuksia.
Selkokeskuksen mukaan selkokieltä tarvitsee arviolta yli puoli miljoonaa suomalaista. Vaikka jo selkeä kieli hyödyttää suurinta osaa lukijoista, tekstistä pitäisi tehdä selkokielinen versio ainakin silloin, kun kohderyhmänä ovat selkokieltä tarvitsevat henkilöt.
Tekstin selkeyttä voi parantaa helposti
Selkokielen tuottaminen tai yleiskielen muokkaaminen selkokielelle vaatii erityistä ammattitaitoa ja perehtyneisyyttä selkokieleen. Vaikka maallikko ei voi tuosta vain kirjoittaa selkokielistä tekstiä, ei tavallisen kirjoittajan tarvitse lannistua.
Kaikkien kannattaa kiinnittää huomiota tuottamansa tekstin selkeyteen. Itse asiassa hallintolaki edellyttääkin viranomaisilta hyvää kielenkäyttöä – ja yksi hyvän kielenkäytön osa-alue on selkeys.
Pienilläkin asioilla voi parantaa helposti tekstin selkeyttä. Hyvä lähtökohta on se, että kirjoittaa ihmisenä ihmiselle – tekstillä on aina lukija tai lukijoita.
Kielellä on aina monta samanaikaista ulottuvuutta
Asiallinen kieli – liittyy sävyyn ja vuorovaikutukseen: – ottaa puhekumppanin huomioon, kuuntelee ja kuulee – ei loukkaa eikä uhkaa, ei vähättele eikä tyrmää.
Selkeä kieli – liittyy hahmottamiseen: – muodostuu hyvin hahmotettavista sanoista, lauseista ja virkkeistä – auttaa lukijaa löytämään olennaiset asiat tekstikokonaisuudesta – liittyy tilanteeseen, ei puhu ohi.
Ymmärrettävä kieli – liittyy ajatteluun: – kertoo lukijalle tutusta maailmasta tai johdattaa uuteen – paljastaa kirjoittajan ajatusketjut, syysuhteet ja päättelyn. (https://www.kielikello.fi/-/mita-on-asiallinen-selkea-ja-ymmarrettava-virkakieli- )
Viisi vinkkiä: näin kirjoitat selkeämmin verkkoon
Mieti, millainen on tekstisi kohdeyleisö.
Kenelle kirjoitat ja ketkä ovat tekstin mahdollisia lukijoita? Kirjoita tekstisi lukijan näkökulmasta.
Onko tekstisi tyyliltään esimerkiksi ohje, blogi tai tiedote? Sekin vaikuttaa siihen, millaista kieltä kannattaa käyttää.
Käytä yleistä, yksinkertaista ja ymmärrettävää sanastoa.
Vältä hankalia termejä, ammattislangia ja vain organisaation, hankkeen tai projektin sisäisessä käytössä olevia ilmauksia.
Ammattilaisille itsestään selvät ilmaisut eivät ole välttämättä selkeitä kaikille muille.
Jos joudut käyttämään vaikeita termejä, avaa sanojen merkitys tekstissä.
Suosi verbi-ilmauksia ja vältä substantiivitautia.
Merkitykseltään rikkaat verbit helpottavat ymmärtämistä.
Esimerkiksi ”Lautakunta päättää asiasta” mieluummin kuin ”Päätös asian osalta tehdään lautakunnassa”.
Vältä lauseenvastikkeita. Käytä mieluummin päälausetta ja sivulausetta.
Pidä virkkeet lyhyinä.
Suosi suomen kielen perussanajärjestystä.
Esimerkiksi ”Kirjaudu sisään palveluun, jos haluat lainata kirjan” mieluummin kuin ”Lainataksesi kirjan sinun täytyy kirjautua sisään”.
Jäsentele tekstiäsi. Toimiva verkkoteksti on nopeasti silmäiltävissä ja keskeisen sisällön hahmottaa helposti.
Mieti, mikä on lukijalle tärkein tai keskeisin asia, ja kerro se heti aluksi.
Pidä kappaleet lyhyinä. Verkkotekstin kappaleen hyvä pituus on usein pari kolme virkettä.
Käytä listoja. Listat helpottavat sisällön silmäilyä ja hahmottamista.
Käytä kuvaavia väliotsikoita. Lausemuotoiset otsikot ovat yleensä helpommin ymmärrettäviä kuin verbittömät ilmaukset.
Bonusvinkki: Mieti, kannattaako asia esittää myös muilla tavoin kuin tekstinä, esimerkiksi kuvana, infografiikkana tai videona. Esimerkiksi tärkeimmistä ohjeteksteistä voisi tuottaa myös kuvitettuja versioita tai videoita
Lähde: https://www.celia.fi/Blogi/selkea-kieli-on-perusoikeus/