SORA -säädökset
SORA –säädökset ja määräykset
Opiskeluun soveltumattomuuteen liittyvät ratkaisut
Tavoitteena on
–parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta
–lisätä koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien mahdollisuutta puuttua opiskelijan soveltumattomuuteen ja häntä koskeviin turvallisuuskysymyksiin
–varmistaa opiskelijan oikeusturva opiskeluun liittyvissä ongelmissa
Keskeiset arvolähtökohdat ovat olleet esteettömyys, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, vastuullisuus, ennaltaehkäisevyys sekä yhteistoiminnallisuus
Päätavoitteena turvallisuus sekä opiskelussa että työelämässä
Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei yleensä saa estää opiskelijaksi ottamista
Opiskeluoikeus voidaan perua turvallisuusvaatimuksiin vedoten, jos opintoihin tai ammatissa toimimiseen sisältyy:
– alaikäisten turvallisuutta
– potilas- tai asiakasturvallisuutta tai
– liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia
Opiskelijaa vaaditaan esittämään rikosrekisteriote opiskeluoikeuden arviointia varten, jos opintoihin tai työssäoppimisjaksoon sisältyy alaikäisten parissa työskentelyä.
Rikostuomio ei automaattisesti tarkoita opiskeluoikeuden peruuttamista, vaan asiaa pitää harkita aina tapauskohtaisesti.
Harkintaan vaikuttavat mm. koulutusala, tehty rikos, tekoajankohta ja tuomion pituus.
Opiskelijalta voidaan pyytää opiskeluoikeuden arviointia varten myöskin lääkärin kirjallinen lausunto.
Opiskelijaksi ottamisen esteet / opiskeluoikeuden peruuttamisen syyt voivat olla:
– sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus
– sellaiset fyysiset sairaudet kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen
– veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista
– päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus
Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista.
Lähde ja lisätietoa: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/5782990/tekstikappale/5902531
Opas: SORA-säädösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa
Opetushallitus
SORA-säädöksillä tarkoitetaan niitä 1.1.2012 voimaan tulleita säädöksiä, joiden tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta. SORA-lyhenne tulee sanoista ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. SORA-lyhenne on vakiintunut arkikäyttöön ja sitä käytetään myös tässä oppaassa, kun viitataan niihin säädöksiin, jotka koskevat opiskelijaksi ottamista sekä opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista. Samoin käytetään käsitettä SORA-tutkinnot, kun viitataan niihin asetuksessa määriteltyihin tutkintoihin, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista voidaan soveltaa.
https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/6764440
SORA -säädökset muussa koulutuksessa
SORA –säädöksiä sovelletaan myös
– Työvoimakoulutuksissa (opiskelijavalinta sekä opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet)
– Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavissa, valmistavissa ja ohjaavissa koulutuksissa (huumausainetestaus-, opinto- ohjaus- ja kurinpitosäännökset sekä terveydentilaa koskevat pyynnöt, jos suoritetaan SORA –tutkinnon osa)
– Oppisopimuskoulutuksissa ei pääsääntöisesti sovelleta SORA -säädöksiä, koska oppisopimus on määräaikainen työsuhde, jossa pätevät työsopimuslaki ja ammatillisesta koulutuksesta annettu laki. Käytännössä kuitenkin tiedotetaan opiskelijaa ennen oppisopimuksen tekemistä tutkintokohtaisista terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista vaatimuksista.
Kannattaa muistaa myös yleiset tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset (esim. turva-ala, sähköala, pintakäsittelyala)
Lisätietoja: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/sora-ratkaisuja-soveltumattomuuteen
SORA-säädökset koskevat näitä tutkintoja ja osaamisaloja:
Perustutkinnot
hammastekniikan perustutkinto
kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto
lentokoneasennuksen perustutkinto
liikunnanohjauksen perustutkinto
logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen osaamisala ja lentoasemapalvelujen osaamisala
lääkealan perustutkinto
merenkulkualan perustutkinto
metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljetuksen osaamisala
rakennusalan perustutkinnon maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala
sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
turvallisuusalan perustutkinto
välinehuoltoalan perustutkinto
Ammattitutkinnot
hieronnan ammattitutkinto
kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto
kehitysvamma-alan ammattitutkinto
kuljetusalan ammattitutkinnon palvelukuljetusten osaamisala, tavarakuljetusten osaamisala, metsäteollisuuden kuljetusten osaamisala ja henkilökuljetusten osaamisala
lentoasemapalvelujen ammattitutkinto
lentokonetekniikan ammattitutkinto
liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinto
maarakennusalan ammattitutkinto
merenkulkualan ammattitutkinto
metsäalan ammattitutkinnon metsäkoneenkuljetuksen osaamisala
mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto
terveysalan ammattitutkinto
tieto- ja kirjastopalveluiden ammattitutkinnon kirjastoautopalvelujen osaamisala
turvallisuusalan ammattitutkinto
ympäristöalan ammattitutkinnon jätteiden ja vaarallisten aineiden kuljetuksen osaamisala
Erikoisammattitutkinnot
hieronnan erikoisammattitutkinto
immobilisaatiohoidon erikoisammattitutkinto
kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinto
kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto
lentokonetekniikan erikoisammattitutkinto
liikenneopettajan erikoisammattitutkinto
mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto
puhevammaisten tulkkauksen erikoisammattitutkinto
turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto
valmennuksen erikoisammattitutkinto
vanhustyön erikoisammattitutkinto
Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot
Ammattikorkeakoulut
•humanistinen ala ja kasvatusala
•sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
•liikunnan ammattikorkeakoulututkinto
•merenkulkualan ammattikorkeakoulututkinto
•ammatilliset opettajankoulutukset
Yliopistot
•farmaseutin ja proviisorin tutkinto
•humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinto logopedian alalla
•lääketieteen kandidaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto
•hammaslääketieteen kandidaatin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto
•psykologian kandidaatin ja psykologian maisterin tutkinto
•opettajankoulutuksen opinnot, joista säädetään yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista annetun valtioneuvoston asetuksessa
•sosiaalityön koulutus
•psykoterapeuttikoulutus, josta säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa
Lähteet:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tutkintorakenne
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/sora-ratkaisuja-soveltumattomuuteen
Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa koulutuksessa
Tutkintokohtaiset terveydentilasuositukset
Löytyvät oppilaitosten omilta sivuilta.
Miten rikosrekisteri voi vaikuttaa opiskeluun tai työllistymiseen
Mitä tietoja rikosrekisteriin merkitään?
Rikosrekisteriin tulee merkintä, kun henkilö tuomitaan:
ehdottomaan tai ehdolliseen vankeusrangaistukseen
valvontarangaistukseen
ehdollisen vankeusrangaistuksen ohessa sakkoon (oheissakkoon), yhdyskuntapalveluun tai valvontaan
ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun
nuorisorangaistukseen tai nuorisorangaistuksen sijasta sakkoon
viralta pantavaksi tai
jätetään syyntakeettomana tuomitsematta.
oikeushenkilölle (yhtiö, säätiö tms.) määrätystä yhteisösakosta
Rekisteriin merkitään tietoja Suomen kansalaiselle tai täällä pysyvästi asuvalle ulkomaalaiselle ulkomailla tuomituista rangaistuksista, jos seuraamukset vastaavat edellä mainittuja rekisteriin merkittäviä seuraamuksia.
Rekisteriin merkitään tieto tuomitun rangaistuksen suorittamisesta ja mahdollisesta armahtamisesta.
Rikosrekisteriin ei merkitä:
muista kuin edellä luetelluista sakkorangaistuksista ja sakon muuntorangaistuksista
siviilipalveluslain tai asevelvollisuuslain nojalla tuomitusta vankeusrangaistuksesta
Miten pitkään rikosmerkinnät näkyvät rikosrekisterissä?
Tiedot, jotka poistetaan 3 vuotta päätöksen jälkeen:
rangaistusvaroitus (syyttäjän päätös olla nostamatta syytettä rikoksesta), jos henkilö oli rikoksen tekohetkellä alle 18-vuotias
5 vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antopäivästä poistetaan tiedot henkilön
ehdollisesta vankeudesta
ehdollisen vankeuden ohessa tuomitusta sakosta (oheissakko), yhdyskuntapalvelusta tai valvonnasta
nuorisorangaistuksesta ja sen sijasta tuomitusta sakosta
viraltapanosta
yhteisösakosta
kiinteämääräinen rahasakko, esimerkiksi ylinopeussakko
päiväsakko
10 vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antopäivästä poistetaan tiedot
enintään kahden vuoden ehdottomasta vankeusrangaistuksesta
ehdottoman rangaistuksen sijasta tuomitusta yhdyskuntapalvelusta
suljettu nuorisohoito (10 vuotta sen jälkeen, kun seuraamus on kokonaan suoritettu)
oikeuspsykiatrinen hoito (10 vuotta uloskirjaamisen jälkeen)
20 vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antopäivästä poistetaan tiedot
yli kahden ja enintään viiden vuoden vankeusrangaistuksesta
syyntakeettomana tuomitsematta jättämisestä
Tiedot poistetaan henkilön kuoltua tai täytettyä 90 vuotta
yli viiden vuoden vankeusrangaistuksesta
viimeistään tällöin poistetaan myös kaikki muut henkilöä koskevat merkinnät
Yksittäistä rangaistusta koskevaa tietoa ei poisteta, jos henkilöstä on rikosrekisterissä sellainen tieto, jota ei edellä olevien päätöskohtaisten sääntöjen mukaan vielä voida poistaa.
Jos henkilö tuomitaan uusista rikoksista ennen kuin aiempi rikosrekisterimerkintä on poistunut, kaikki hänestä rekisteröidyt tiedot säilyvät, kunnes viimeisenä poistuvan tuomion poistoaika on kulunut umpeen.
Työnantajan oikeus pyytää rikosrekisteriote
työntekijän rikosrekisteritietoja, rikosta ja tuomiota koskevia tietoja voidaan arkaluontoisina henkilötietoina käsitellä ainoastaan siten kuin laissa on asiassa nimenomaisesti säädetty
rikosrekisterilaki ja -asetus (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930770),
turvallisuusselvityslaki (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140726),
laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020504)
laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140148)
turvallisuusselvitysmenettely, joka riippuu aina yrityksen tai organisaation turvallisuuden tarpeesta ja laissa määritellyistä tehtävistä, joita hoitavista henkilöturvallisuusselvitys voidaan tehdä
turvallisuusselvityksen tekemisestä päättää suojelupoliisi tai pääesikunta tai poliisihallituksen määräämä poliisihallinnon yksikkö
turvallisuusselvityksen tekemiseen tarvitaan aina henkilön/työntekijän kirjallinen suostumus
turvallisuusselvityksen hakijana on käyttäjäyritys, ei henkilöstöpalveluyritys tai työntekijä itse
käyttäjäyrityksellä itsellään tulee olla tieto siitä, minkä laajuiseen turvallisuusselvitykseen heidän yrityksellään tai organisaatiollaan on oikeus
lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisen rikosrekisteriotteen tilaa asianomainen työn- tai viranhakija itse
työnantajalla ei ole oikeutta tilata otetta eikä työn- tai viranhakija voi valtuuttaa työnantajaa tilaamaan rikosrekisteriotetta puolestaan.
mikäli työ on sellainen, jossa tullaan edellyttämään turvallisuusselvitystä tai lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä, tulee asiasta informoida työnhakijaa etukäteen