Älykäs suunnittelu ja kreationismi

Älykkään suunnittelun kritiikkiä

Alla muutama tyypillinen älykkään suunnittelun (ID, intelligent design) kreationistin käyttämä vakioklisee ja vastaväite siihen.

Mutaatioiden todennäköisyydet iturataa kohti ovat pieniä.

Mistä ollaan yhtä mieltä

Hyödylliset mutaatiot ovat hyvin epätodennäköisiä. Bakteerissa tapahtuu hyödyllinen tai yhdentekevä mutaatio todennäköisyydellä yksi miljoonasta - yksi miljardista.

ID-kreationistin yleisesti suosima tulkinta

Kun mutaatio on epätodennäköinen, sen vastaan tuleminen tapahtuminen vie kauan. Mutaatiosta noin vain promillen verran säilyy hengissä. Nämä ovat joko hyödyllisiä tai yhdentekeviä. Oletaan että säilyvä mutaatio tapahtuu kerran vuodessa. Menee keskimäärin miljoona - miljardi vuotta ennen kuin hyödyllinen tai neutraali mutaatio tulee ehkä vastaan. Mitkään suuret evolutiiviset muutokset eivät ole tällöin mahdollisia.

Ehkä hieman tieteellisempi käsitys

Jälkeläisten tuotanto lisää hyödyllisten mutaatioiden todennäköisyyttä, niin kuin lottoharava ja järjestelmä lottovoiton todennäköisyyttä.

Bakteerit lisääntyvät jakautumalla. Kun bakteeri jakautuu joka vuosi, se tuottaa jälkeläisiä. Ensimmäisenä vuonna bakteeri jakautuu kahdeksi, toisena vuonna kaksi bakteeria neljäksi, kolmantena vuonna neljä kahdeksaksi ja niin edelleen.

Käykin niin että syntyy eräänlainen "lottoharava".

Tällöin kuluu keskimääräisessä tapauksessa vain 20-30 vuotta, kun hyödyllinen mutaatio tapahtuu jossain bakteerissa. Tämä tulee siitä että 2 potenssiin 20 on vähän yli miljoona. Miljardikin tulee vastaan jo 30 jakautumisen jälkeen.

Arkielämässä esim. kaksi ihmistä hakkaa halot nopeammin kuin yksi. Neljä vielä nopeammin jne.

Prosessi ei käy läpi montaakaan haitallista emäsyhdistelmää

Tosielämässä voi viedä 20-30 vuotta pitempään. Lisäksi koska emäksiä on neljää lajia, aika kaksinkertaisstuu 40-60 vuoteen. Hyödyllisen mutaation saanut bakteeri voi kuolla ennen jakautumistaan.

Koko genomin muuntuminen vain yhdellä mutaatiolla veisi 60*60 vuotta, 3600 vuotta.

Tämäkin laskelma voi joiltain osin mennä pieleen, mutta.

Joka tapauksessa hyödyllinen tai neutraali mutaatio tulee melkein varmasti vastaan varhaisemmin kuin mitä ilman jakautumisia olisi. Aikojen ero on perusesimerkissä 50 000 :1 - 36 miljoonaa:1.


Esimerkiksi yhtenä älykkään suunnittelun pääguruista pidetty William Dembski ei mainitse yllä mainittua asiaa kirjassaan "Älykkään suunnitelman idea".

Näkyviä esimerkkejä genomin leviämisen kannalta hyödyllisestä mutaatioista löytyy.

Esimerkiksi koronavirus Sars-Cov-2 mutatoitui noin vuoden sisään koronaviruksen leviämisen kannalta hyödylliseksi delta-muunnokseksi.

Lisäksi se, että koronavirus mutatoitui nopeasti leviäväksi deltaksi, kumoaa sen, että kaiken uuden hyödyllisen tiedon syntyminen geenimuuntelussa olisi mahdotonta, ja vesisi pitkän aikaa.


Koronaviruksessa on noin 30000 emäsparia. Tämä vastaa

suunnilleen 16 bittiä. Tämä on 1,15 E 18, Behen ja Dembskin väitettyjen täsmennetyn tiedon rajojen 1E150, 1E 50 alla.

Delta vaatii korkeintaan vähintään 13, korkeintaan 17 mutaatiota. Tämä tapahtuu suunnilleen todennäköisyydellä 7.74E-77.

Jos koronavirus jakautuu kerran vuorokaudessa, se ehtii

tuottaa vuodessa 7,5E106 satunnaista yhden pisteen mutaatiota, jos mutaatiotaajuus on 1E-6.




(Jos joku tietää kreationistin tai älykkään suunnitelman kannattajan maininneen ja kumonneen yllä väitteen jollain tavoin, ottakoon minuun yhteyttä **kiviapaja@hotmail.com**)

Proteiinien syntytodennäköisyydet iturataa kohti ovat pieniä.

ID-kreationistin väite

Oikean aminohappoketjun syntyminen on äärettömän epätodennäköistä. Aminohapoista koostuvat proteiinit eivät synny helposti, koska esim 1000 aminohapon ketjuun tarvitaan 1000 oiken valittua aminohappoa.

Vastaus: Aminohappoketjuissa on paljon toistuvaa ja turhaa informaatiota. Tyypillisesti vain 5-50% aminohapoista on oltava oikein, esim sytokromi-C:llä noin 35% on oltava oikein. Tällöin 1000 aminohapon ketjuun tarvitaan tyypillisimmillään ehkä 350 aminohappoa oikein. Lisäksi sytokromi-C:n kertu koostuu 4:stä osasta, joilla on monia samantyyppisiä piirteitä. Tällöin voitaisiin ajatella, että 1000 aminohapon ketju vaatisikin vain noin 90 aminohapon oikein arvaamisen. Sytokromi-c:n esiaste olisi syntynyt jonkun geeninpätkön kopioituessa vahingossa neljä kertaa peräkkäin.

Vain hyödylliset mutaatiot ovat evoluution kannalta merkitseviä.

ID-kreationistin väite

Vain hyödyllisillä mutaatioilla on merkitystä evoluutioteorian kannalta, koska vain ne ajavat evoluutiota eteenpäin. Kun hyödylliset mutaatiot ovat harvinaisia, evoluutio edistyy hitaasti jos lainkaan.

Vastaus: Tuhoisat mutaatiot karsivat monia geeniyhdistelmiä pois säästäen huomattavasti evoluutioaikaa. Tuhoisat mutaatiot karsivat useimmat evoluution kannalta huonot geenit pois, koska riittävän huonot geenit omaavat eliöt eivät tuota jälkeläisiä. Kun suurin osa huonoista geeniyhdistelmistä sulkeutuu pois, evoluutio nopeutuu.

Elämä ei voi kehittyä, koska koskaan ei ole elänyt mutaatioiden vaatimaa eliömäärää

ID-kreationistin väite

Maailmassa elää nykyään noin 1E30 bakteeria. jos näitä elää muutaman miljardin vuoden, silloin on elänyt noin 1E40 bakteeria. tämä määrä ei riitä tuottamaan edes yhtä harvinaista mutaatiota.

Vastaus: 1E40 bakteeria ovat mutaatioiden tuotosta, ei niiden raaka-ainetta. Evoluutioteorian mukaan maailmassa

eläneet, jälkeläisä tuottavat 1E30 bakteeria ovat evoluution selviytyjiä, joissa on tapahtunut monta harvinaista mutaatiota.

Sattuman ja lain avulla ei synny järjestystä

ID-kreationistin väite

Sattuma ja lainalaisuudet sivät synnytä yhdessä minkäänlaista järjestystä.

Vastaus: Sattumalta syntyy ainakin yksinkertaisia entsyymejä, jotka voivat ainakin ajan mukana mutatoitua

mutkikkaammiksi.

Soluautomaateissa syntyy sattuman ja yksinkertaisten lainalaisuuden pohjalta jonkinlaista järjestystä, ei kuitenkaan elämää. Junkerin ja Schererin evoluutiokriittisessä kirjassakin mainitaan RNA-molekyylien entsyymiaktiivisuuden synty sattumalta. Steen Rasmussenin Los Alamosin esisolussa on lyhyt entsyyminä toimiva peptidinukleiinihappopätkä.

Itseään kopiovan RNA:n synty on epätodennäköistä

ID-kreationistin väite

Itseään kopioivan koneen synty on epätodennäköistä. Edes itseään kopioituva RNA-molekyyyli ei voi syntyä, koska tutkimusten mukaan se vaatisi ainakin 180 emästä. Monia annetun RNA:n osittain kopioivia RNA:ita on tehty, viimeksi tC19Z mutta todellinen yleiskopioituja ei ole tutkijoilta onnistunut.

Vastaus: Vielä nykyäänkään ei tiedetä biokemiasta kaikkea.

Jonkin älykkäästä suunnittelusta todistaa parhaiten se miten mutkikas jokin on

ID-kreationistin väite

Älykkäästä suunnittelusta todistavat mutkikkaat toiminnalliset rakenteet. Itseään kopioivan koneen on oltava jonkun suunnittelema.

Koska kiikari on niin mutkikas, sen on suunnitellut ja tehnyt jokin älykäs olio. Itseään kopioiva kone on niin mutkikas, että sen on oltava jonkun suunnittelema.

Vastaväite

Olion evoluution sulkee pois se, ettei olio tuota jälkeläisiä ja olion rakenteesta määräävä geeni muuntelua.

Elävässä solussa on mutatoitumaan kykenevä geeni, ja elävät solut tuottavat jälkeläisiä kun lisääntyvät jakautumalla.

Näin ei ole kiikarin tapauksessa.

Kiikarissa ei ole mutaatioihin kykeneviä molekyylejä ja/tai geenejä. Kiikari ei myöskään havaintojen mukaan lisäänny itsekseen jakautumalla. Kiikari on pakosti jonkun suunnittelema ja tekemä, koska kiikari ei lisäänny jakautumalla.

Kiikaria ei ohjaa geeni, joka voi mutatoitua. Mutta koska bakteeri lisääntyy jakautumalla, sen esi-isäksi voidaan ainakin teoriassa kuvitella itseään monistava, mutatoituva molekyylijoukko. Toisaalta voidaan ajatella ihmisen tekemä itseään monistava

kone, joka hankkii raaka-aineet luonnosta. Näin kysymys siitä, onko jokin itseään kopioiva olio älykkäästi suunniteltu jää ratkaisematta. Se että ihminen voi tehdä itseään kopioivan, mutatoituvan koneen ei todista sitä, etteikö tällainen kone voisi syntyä suotuisissa oloissa sattuman ja/tai lainalaisuuden avulla. Vaikka bakteerimoottori onkin mutkikas, sitä ei voi nykytiedon mukaan todistaa älykkäästi suunnitelluksi.

Bakteerin siiman moottorin kehitys on sittenkin mahdotonta

ID-kreationistin väite

Vaikka bakteerin siimaa pyörittävä bakteerimoottori muistuttaa eritysjärjestelmä TTSS:vain noin kolmasosaltaan, loput osat ovat vain bakteerimoottorille tyypillisiä ja kaiken lisäksi bakteerimoottori on kehittynyt ennen TTSS:ää.

Vastaväite

Ei tiedetä, kehittyikö bakteerimoottori juuri TTSS:stä ja onko bakteerimootttorin ja TTSS:n edeltäjää enää jäljellä. TTSS tuo lähinnä vain esiin ajatuksen, että bakteerimoottorilla saattoi olla edeltäjä, jossa oli osia siitä. Eli loppujen lopuksi väittely siitä, voiko bakteerimoottorissa olla TTSS:n tai sen mahdollisen edeltäjän osia, on pelkkää arvailua puolin ja toisin.

Osien uusikäyttö ei onnistu evoluutiossa

ID-kreationistin väite

Mahdollinen aiempien osien uusiokäyttö ei onnistu, koska täytyy valita sopivat osat sopivassa paikassa sopivaan aikaan Uusiokäyttö voi haitata vanhojen osien toimintaa.

Vastaväite

Evoluutio toimii yritysten ja erehdysten kautta. Jos aiemmassa järjestelmässä tapahtuu huono mutaatio, jota tuottaa soluun väärään aikaan vääässä paikassa tapahtuvia haitallisia toimintoja, luonnonvalinta karsii nämä pois.

Informaatiota ei synny tyhjästä eikä häviä

ID-kreationistin väite

Informaatio on häviämätöntä, eli se ei synny tyhjästä tai katoa ilman ulkoista energiaa.

Vastaväite

Täsmennettyä informaatiota voi ainakin teoriassa syntyä tyhjästä, vaikka sen syntytodennäköisyyys oliskin alle Dembskin TMI-rajan. Kreationistit puhuvat usein esim bakteerrimoottorin synnyn todennäköisyydestä, koska se on heidän mielestään niin pieni ettei bakteerimoottori synny ilman suunnittelua. Jo yksin se että puhutaan jonkin syntymisen todennäköisyydestä kumoaa automaattisesti "informaation häviämisen lain".


Elävä olio sisältää täsmennettyä informaatiota enemmän

kuin maailmankaukkeudessa ollut objekteja


Kreationistin väite: elävän olionkin osa sisältää infoa enemmän kuin täsmennetyn mutkikkuuden raja. Tätä määrää informaatiota ei ehdi syntyä koko kaikkeuden elinaikana ilman ulkoista suunnittelijaa.


Vastaväite: Mutkikas solun osa koostuu legorakennelmien tavoin yksinkertaisemmista osista.

Niinpä solun osan mutkikkuus on pienempi, kuin miltä se näyttää. Solun osan edeltäjä syntyy

ja kehittyy liittyen toisiin osiin, joilla on voinut olla toinen tarkoitus solussa kuin nyt, ja koknaisuus

näyttää olevan enemmän kuin osiensa summa. Hierarkkine "legojen koostuminen legoista" "kapseloi pientä mutkikkuutta" suuremman näköiseksi.


Lehmän ja ihmisen alkionkehityksen erot todistavat etteivät ne ole toisilleen sukua

ID-kreationistin väite

Vastoin joidenkin tutkijoiden 1800-luvulla esittämiä väärennöspiirroksia lehmän ja ihmisen alkionkehitys on hyvin erilainen, jolloin nämä eivät voi olla sukua toislleen.

Vastaväite

Lehmän ja ihmisen muinaiset alkionkehtyssarjat olivat luultavasti toisenlaisia silloin miljoona vuotta sitten kuin nykyään. eli nykyisen lehmän ja miljoona vuotta sitten eläneen lehmän alkionkehitys voi olla erilainen. Samoin on ihmisen laita. lisäksi nykyihmisen ja lehmän evoluutio haarautui kymmeniä miljoonia vuosia sitten, ja näiden alkionkehitys on ehtinyt muuttua kumpikin omaan suuntaansa. Evoluutio on lähtenyt liikkeelle muinaisesta lehmän ja ihmisen esi-isästä, josta ei ole säilynyt jäänteitä, jonka alkionkehitystä voitaisiin tutkia. Nykyään monien lajien alionkehityksen samankaltaisuutta on varmistettu homeoottisista geeneistä, jotka ohjaavat yksilönkehitystä.

Tässä sivustossa

Wikissä

Aiheesta muualla englanniksi

Viitteet:

The evolution of The Flagellum, Dr. Dean Pitman