Arotundra ei elättänyt mammutteja

Väite: Arotundralla ei ollut mammuteille kyllin ravintoa.

Mammuteilta olisi loppunut heinä kylmällä, kuivalla tundralla, joka tuottaa vain niukasti ruohomaisia kasveja.

Mammutti syö saman määrän kuin norsu heinää. .Afrikan savanneilla missä norsut elävät, on heinää yli 10000 kg/ha. Täisikasvuinen, 3000 - 6000 g painava norsu tarvitsee 150-400 kg heinää ja/tai muuta ravintoa päivässä. <ref>https://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikannorsut</ref> Mammutti ei elä tundran karuissa oloissa, jossa on vain vähän biomassaa heinänä, sarana jne. Esimerkiksi Tiibetin jakillakin on yli 7000 kg/ha laidun hyvillä mailla. Tundra saattaa tuottaa vain 400-1600 kg/ha.

Tällöin mammutti olis elänyt paljon lämpimämmäsäs kuin tutkijat väittävät.

Vastaväite 1: Mammutti etsi ruokaa laajalta alueelta

Mammutti liikkui laajalla alueella, josta se etsi ruokaa. Kaikki Afrikan savannitkaan eivät tuota yli 10 000 kg/ha.

Vertailun vuoksi nykyiset Namibian aavikkonorsut vaeltavat hyvin niukkatuottoisella alueella, ja löytävät joistain harvoista kohdista itselleen syötävää. <ref>https://sites.google.com/site/jannentietowiki/aavikkonorsu</ref>Norsua auttaa usein selviytymään muisti, jonka avulla se muistaa harvat keitaat ja vesipaikat.

Oletettavasti myös mammutilla oli norsun muisti.

Samaan tapaan mammutti saattoi etsiä ruokapaikkansa laajalta alueelta: reheviä soistumia karujen maisemien keskellä.

Vastaväite 2: Mammuttien vatsoista löydetty lähinnä tundran ja taigan kasveja.

<ref>https://www.researchgate.net/publication/338575025_Habitats_of_Pleistocene_megaherbivores_reconstructed_from_the_frozen_fauna_remains Habitats of Pleistocene megaherbivores reconstructed from the frozen fauna remains January 2020 Ecography 43(5)

DOI:10.1111/ecog.04940, Irena Axmanová Jan Robovský </ref>

Mammuttien elinympäristö oli erilaisia heinäisiä ja saraisia kasvillisuustyyppejä laajalla alueella: tundralla, taigalla, arolla. Kovin lämpimässä villamammutti ei elänyt, tropiikissa tai oikein subtropiikissakaan.

Monet mammutit elivät tundran ja taigan rajalla. Mammuteista on löydetty esimerkiksi napapajua ja lapinvuokkoa, mutta myös leppää ja lehtikuusta. Tundra ei liene ollut paras ympäristö mammutille., pikemminkin subarktinen ruohosto.

Mmamuteista löydetyt ulosteissa viihtyvät sienet viittaavat melko suureen eläintiheyteen.

Vastaväite 3: Mammutti eli pääosin "keidasalueilla", lähinnä jokivarsilla.

Kaikki tundra-alueet eivät ole karua polaariaavikkoa. Useimmat mammutit ovat löytyneet jokivarsien läheltä, joissa saattaa olle rehevää ruohostoa.

Ala-arktisen Kolgujevin saaren eteläosissa kasvaa runsaasti saraa ja heinää. Kasvillisuus muun muassa pensas- ja ruohotundraa . Saari sijaitsee pohjoisella 68 leveysasteella. Heinäkuun keskilämpö vähintään 7,6 ° C, vyöhykejaon mukaan jopa 10 ° C.

Nykyisen tundran kosteilla alueilla on kyllin heinää, saraa jne. Tundra tuottaa kasveja keskimäärin 1-2 tn/ha kuiva-aineena, jopa 4 tn/ha.

Myös kuivuneet ikiroudan romahtamajärvet saattoivat olla mammuteile otollisia ruohokeitaita.

Vastaväite 4: Mammutin energiatalous oli painokiloa kohden peuraa parempi.

usein ajatellaan, että mammutti on energiataloudellisesti tuhlaavampi kuin hiiri. Sen takia se olisi tarvinnut paljon ravintoa. Todellisuudessa hiiri tarvitsee painoonsa nähden ravintoa enemmän kuin mammutti.

Eläinten syöntinopeuksia

Vertailu myskihärkään

Arktisella alueella elää paikoin suuria eläinlaumoja. Myskihärkiä elää suuria määriä eteläisellä yläarktisella tundralla esimerkiksi Banksin saarella. Niitä elää myös hyvin pohjoisessa Ellesmeren saaren Lake Hazenin "lämpökeitaassa". Runsaasti myskihärkiä elää myös Itä-Grönlannin Jamesonin maalla ja Zackenbergin tutkimusaseman lähellä.

Jopa pohjois-Grönlainnin Pearyn maalla elää myskihärkiä, mutta kanta ei ole vakaa.

Yhden myskihärän ruokinta-alue on Banksin saarella noin 1,5 km2. Myskihärkä painaa keskimäärin noin 300 kg. Suuri mammutti painoi jopa 6000 kg. Tällöin 20 kertaa painavampi mammutti olisi vaatinut 30 km2 vuodessa . Joidenkin arvioiden mukaan huonoilla mailla jopa 200-2000 km2.

Myskihärkä syö 1kg/45 kiloa kohden . Tällöin myskihärkä syö keskimäärin 7 kg päivässä.

Mammutti söi 300 kg kosteaa ruohoa päivässä. Tämän mukaan mammutti olisi tarvinnut 45-kertaisen alueen myskihärkään verrattuna Banksin saarella. Jos Banksin saarella elää 47 000 myskihärkää, alue olisi elättänyt ainakin 1000 mammuttia, jos Banksin saaren tundra vastasi mammutin elinympäristöä.

Zackenbergin alueella Itä-Grönlannissa elää myskihärkiä melko tiheässä. Myskihärkätiheys on keskimäärin 2,12 tonnia /km, välillä 1.09-5.23 tonnia/km2. Paju-lumenviipymät tuottavat 125 g/m2 ja ruohoalueet 48 h/m2. Pajun oksia on talvella 86,3 g/m2<ref>Quantifying Muskox Plant Biomass Removal and Spatial Relocation of Nitrogen in a High Arctic Tundra Ecosystem , May 2016, Arctic Antarctic and Alpine Research 48(2):229-240, DOI:10.1657/AAAR0015-034, Project: Greenland Ecosystem Monitoring (GEM) ,Programme </ref>. Zackenbergissä talvella noin -20°C, kheinäkuussa noin 6.5° C, vuodessa keskim -8.9° C, sademäärä 194 mm. Meren lähellä 74.28 pohjoista leveyttä, 23 m merenpinnasta.<ref>https://www.mdpi.com/2225-1154/9/4/59 Glacio-Nival Regime Creates Complex Relationships between Discharge and Climatic Trends of Zackenberg River, Greenland ( 1996–2019), Karlijn Ploeg Academic Editor: Daniele Bocchiola

Climate 2021, 9(4), 59; https://doi.org/10.3390/cli9040059, Published: 8 April 2021</ref>

Itä-Grönlannin Jamesonin maan Hedeneissä on myskihärkähtiheys noin 0,4 myskihärkää/km2. Tämä on noin 100 kg/m2. Koko Jamesonin maan ala on 11000 km2., ja se sijaitsee leveydellä 70,5 - 72 N. Kun eräässä vaiheessa alueella oli 4100

myskihärkää, nämä olivat alueella, joka on 33% Jamesonin maasta, pääosin alle 400 m korkeudella merenpinnasta. Myöhäisen talven laidun kattoi vain 20% Jamesonin maasta.

Se oli pääosin tuukenpeiksämää varpukangasta. Kesälaitumilla 1,1 myskihärkää/km2, talvilaitumella 1,5. Myskihärkä syö pääosin heinämäisiä kasveja ja pajua.

Kesälaidun on pääosin märkien niittyjen ja saramaiden alueela, talvilaidun varpukankaan ruohoja ja saraa. Kesällä myskihärkä syö pajua.

<ref>https://www.researchgate.net/publication/227733108_Ecology_of_muskoxen_in_Jameson_Land_northeast_Greenland , Sune holt, June 1987, Ecography 10(2):95 - 103

DOI:10.1111/j.1600-0587.1987.tb00744.x, Project: Greenland Environmental Research Institute </ref>

Vertailu norsuun

Toinen tarkastelu, pohjana norsun ravintomäärät. Norsu nukkuu hyvin vähän vuorokaudessa, yleensä vain pari tuntia. Norsu saattaa nukkua pidenpäänkin, sen epäillään syövän osan ajasta unissaan <ref>https://www.aamulehti.fi/tiedejateknologia/art-2000007598318.html</ref>

Tapaus 1

Norsu syö monesti keskimäärin 4 kertaa minuutissa. Jos ruohotupsu painoi 50 grammaa, mammutti söi 20 tunnissa

240 kilogrammaa. Mammutti söi tunnissa 12 kiloa. Jos mammutti liikkui hitaasti vain puoli kilometriä tunnissa, se liikkui 9 km päivässä. Jos mammutti söi 1 m2 alalta, se kattoi päivässä 0,9 ha. Tällöin mammutti tarvitsi ainakin 266 kg/ha ruohoa ja muuta sille kelpaavaa kasvillisuutta. Jos tämä kerrotaan neljällä, jotta muillekin jäisi ravintoa ja ruohoa pystyyn, tämä on noin 1100 kg/ha. Tuotolla 266 kg/ha mammutti tarvitsi vuodessa vain 3,5 km2, 4 x 14 km2. jotka ovat melko pieniä lukuja.

Jos tämä mammutti painoi 3000 kg, mammuttien tiheys oli 900 kg/km2, 4 x 225 kg/km2.

Jälkimmäinen on lähellä myskihärän tiheyttä tiheimmillä Arktiksen myskihärkäalueilla.

Banksin saarella huonolla alueella on myskihärkiä 100 kg/km2 ja hyvällä alueella 470 kg/km2, jos yksi myskihärkä painaa 285 kg.<ref><See discussions, stats, and author profiles for this publication at: https://www.researchgate.net/publication/45436761 Peary caribou, muskoxen and Banks Island forage: Assessing seasonal diet similarities Article in Rangifer · April 1997 DOI: 10.7557/2.17.1.378 · Source: DOAJ </ref>

Tapaus 2

Suuri 6000 kg mammutti syö 18 tunnissa 150 kg heinää, saraa jne kuiva-aineena. Muut ajan mammutti nukkuu ja liikkuu. Mammutti liikkuu edellistä nopeammin, 2 m/s kävelyvaihdilla ja kerää

ravintoa 1 m kaistalta. Tällöin mammutti käy läpi vuorokaudessa 120 000 m2. Tämä on 12 ha. Vuodessa 44 km2. Tällöin mammutin massatiheys on vain 136 kg/km2.

Tällöin mammutille riittää teoriassa jo 12,5 kg kuiva-ainetta/ha. Käytännössä mammutti voi tarvita yli 25 kg ka/ha, jos ruohoa pitää jäädä pystyynkin. Jos iso mammutti syö saman verran kuin muut eläimet yhteensä, mammutti vaatii 50 kg/ha. Tällöin yksi mammutti vaatii 200 km2 vuodessa.

Lisäksi proteiineja on oltava ravinnossa kyllin.

Tämän mukaan mammutti voi hyvinkin elää tundralla, joka tuottaa heinää, saraa ja muuta mammutille sopivaa kasvillisuutta 100 kg/ha, siten, että kasveista saa kyllin proteiineja, kivennäisiä ym.

Koska tundrat tuottavat kosteilla alueilla yleensä yli 400 kg/ha, voidaan mammutin ajatella elävän sillä, jos kasvillisuus on heinä, sara ja ruohopitoista.

Eksponenttikaavalla 0,1*paino_kg potenssiin 0,75 laskettuna 6000 kg mammutille riittäisi jo 70 kg/ka/vrk. <ref>http://www.hanskrause.de/HKHPE/hkhpe_07_03.htm</ref>

Tapaus 3

Jos taas vaaditaan 400 kg heinää josta kuiva-ainetta olisi 80%, niin mammutin olisi saatava 320 kg kuiva-ainetta vuorokaudessa. Tämä olisi jo 5,3 prosenttia mammutin painosta. No, sanotaan nyt, että mammutin olisi saatava 400 kg ka/päivässä.

Norsu liikkuu hyvinkin 7 km/h., monesti 3-5 km/h. Oletetaan nyt, että 4 km/h. Jos mammutti söisi vain 16 tuntia, se liikkuisi 4*16 km = 64 km. Jos mammutti keräisi ravintoa metrin levyiseltä kaistalta, se

tavoittaisi 64 000 m2. Tämä on 6,4 ha. Pyöristetään alaspäin 5 ha. Vuodessa 19 km2. Massatiheys 6000 kg painavalle mammutille 320 kg/km2.

Tällöin mammutti tarvitsee hehtaarilta ainakin 400 kg / 5 ha, 80 kg/ha ruohoa, saraa jne. syömäkelpoista.

Oletaan taas muiden syövän puolet, ja pystyyn jäävän puolet. Tällöin mammutti tarvitsee vuodessa 5*4*365 ha alan, mikä on 73 km 2.

Jos mamutti liikkuisi vain 1 km/h, se tavoittaisi 20 tunnissa 20 000 m2. Tämä on 2 ha. Vuodessa 7,3 km2. 3500 kg mammutti massoittaa 480 kg/km2, 6000 kg mammutti 820 km2.

Tällöin mammutti tarvitsisi vähintään 200 kg/ha ruohoa, ja 1/2 1/2 pienennettynä 800 kg/ha.

Tapaus 4

Tämän mukaan jos 3000 kg mammutti syö 22 h/vrk, syö 120 kg ka päivässä ja liikkuu 18 km/päivässä, mammutti vaatii vähintään 66 kg ka/ha. Tämän mukaan mammutti syö vuodessa 6,6 km2 alalta.

Tällöin mammutteja on 460 kg/km2.

Vertailu hevoseen

Urheiluhevonen syö heinää 12 kg. Se painaa 550 kg. Heinässä on kuiva-ainetta 10,32kg.<ref>https://www.hevosinfo.fi/ruokinnan-laskeminen/</ref>

6000 kg mammutti painaa 11 kertaa hevosta enemmän. Suoraan kerrottuna, ilman eksponenttikaavoja

mammutti syö tällöin 150 kg ja kuiva-aineena 125 kg. Kun tätä lukua kasvavtetaan hieman, päästään lähelle edellistä kuiva-aineen määrää 150 kg.

Vertailu biisoniin

Urosbiisoni painaa keskimäärin 600 kiloa. Biisoni syö päivässä noin 2-3 prosenttia painostaan.

Biisonin pitäisi elää, jos se syö 15 kg. Mutta biisoni ei elä, jos se syö jatkuvasti alle 1,5 % painostaan. Tämä olisi 9 kg/päivässä. Talvella biisoni saattaa syödä alle 1,4% ja käyttää vararavintoaan.

Mahdollisia tundran/taigan/aron keidasalueita

Jokivarsiniityt

Järvien lähistöjen ruohostot (mm ikiroudan romahtamat)

Soistumapainanteet

Etelärinteet

Palsat eli jääytimiset kummut