Eläimet eivät kestäneet kylmää

Väite: Jääkauden eläimet eivät olisi kestäneet Siperian ja Alaskan kovia pakkasia.

Esimerkksi Afrikan norsut paleltuvat kuoliaaksi Siperian talvessa. Mammutin kärsä olisi jäätynyt jääkauden kylmässä.

Vastaväite: Jääkauden eläimillä oli monia sopeutumia kylmään.


Mammutin pakkasneste


Mammutin kärsä ei jäätynyt, koska siinä oli tiheä verisuonisto ja veressä pakkasnestettä. Mammutilla oli paksu talviturkki, talvella paksu rasvakerros ja pakkasneste veressä.


Siperian Jäämeren Lhajovinsaarilta löytyi vuonna 2013 vanha mammutti. Sen verta säilyi tummana nesteenä, mammutin liha oli punaista mutta sen haju ei ollut tuoreen lihan hajua.

<ref>https://yle.fi/uutiset/3-6664826 Ällistyttävä mammuttilöytö Siperiassa - lihaa ja verta Yle 29.5.2013

</ref>. <ref>https://siberiantimes.com/science/casestudy/news/exclusive-the-first-pictures-of-blood-from-a-10000-year-old-siberian-woolly-mammoth/ Exclusive: The first pictures of blood from a 10,000 year old Siberian woolly mammoth, The Siberian Times,Anna Liesowska,29 May 2013</ref>

Veri oli nesteenä alle 7 asteen pakkasessa.

<ref>https://www.foxnews.com/science/wooly-mammoth-blood-recovered-from-frozen-carcass-russian-scientists-say</ref>

Mammutissa oli "pakkasnestettä".

<ref> Wong, K. Can a mammoth carcass really preserve flowing blood and possibly live cells?. Nature (2013). https://doi.org/10.1038/nature.2013.13103 https://www.nature.com/articles/nature.2013.13103</ref><ref>https://www.rt.com/news/mammoth-blood-ice-siberia-908/ Mammoth find: Preserved Ice Age giant found with flowing blood in Siberia,RT, 29 May, 2013 </ref>.

Jo vuonna 2010 huomattiin, että mammutin veren hemoglobiinissa oli kolme muutosta, jotka edistivät mammutin kylmässä elämistä. Ne lisäsivät veren hapenottokylyä, joka normaalisti hyytyy kylmässä.<ref>https://www.theguardian.com/science/2010/may/02/woolly-mammoth-antifreeze-blood Woolly mammoth's survival secret? Antifreeze blood Guardian 2 May 2010 18.17 BST </ref> Näitä ei ole nykyisillä elefanteilla.<ref>https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000004695.html</ref>


Nykyiset eläimet kestävät kylmää

Monet nykyisetkin eläimet suojautuvat kylmältä paksun talviturkin, rasvakerroksen ja veressä olevan "pakkasnesteen" avulla. Ne kestävät ainakin -40 °C , jopa -70 °C pakkasia.

Nisäkkäät pystyvät elämään yläarktisellakin alueella sopeutumiensa ansiosta.

Muita sopeutumia ovat aineenvaihdunan hidastuminen kylmässä ja kaivautuminen lumeen.

Yli 38 asteen pakkasia kestävät esimerkiksi peura, Mongolian hevonen, lumileopardi, Jakutian hevonen, Jakutian karja<ref>https://en.wikipedia.org/wiki/Yakutian_cattle</ref>, myskihärkä ja jääkarhu.

Nykyinen biisonikin kestää Yellowstonen kansallispuistossa juuri ja juuri jopa -40 °C

Myskihärkä kestää -40 °C tuulisessa, lumisateisessa säässä, kun sillä on tiheä paksu turkki <ref>https://www.hww.ca/en/wildlife/mammals/muskox.html Hinterland Wh's Who Muskox </ref>

Siperian peura kestää talvella -50 °C, jopa -70 °C vaikka peuran jalat ovat ohuet. Peuraa auttaa selviämään kylmästä tuuhea, lämpöä eristävä turkki, tehokas verenkierto ja oleiinihappo joka toimii pakkasnesteenä.<ref> https://paliskunnat.fi/reindeer/reindeer/Reindeer (Rangifer tarandus tarandus)</ref>

Jakutian hevonen kestää jopa -70 °C .<ref>https://en.wikipedia.org/wiki/Yakutian_horse</ref> Jakutian hevosella on kaikki kolme sopeutumaa kylmään: talvinen rasvakerros ja paksu turkki sekä pakkasneste.<ref>Proc Natl Acad Sci U S A. 2015 Dec 15; 112(50): E6889–E6897. Published online 2015 Nov 23. doi: 10.1073/pnas.1513696112 PMCID: PMC4687531 PMID: 26598656 From the CoverPNAS Plus Evolution

Tracking the origins of Yakutian horses and the genetic basis for their fast adaptation to subarctic environments

Pablo Librado et al</ref>


Myskihärkä elää myös alueilla, joilla tammikuun *keskilämpötila*, ei alin, on -30 - -36 °C .


Ahma elää laajalla alueella subarktisella ja arktisella alueella.

lla on rasvaine turkki ja se kaivautuu lumeen tuulelta suojaan. Hyvin arktinen eläin.

on todettu Kanadan arktisilla saarilla. Esimerkiksi Ellesmeren saarella helmikuun keskilämpö on -38 °C .<ref>https://earthobservatory.nasa.gov/images/82885/scratching-out-a-living-on-ellesmere-island</ref> Ahmoja elää tällä saarella, samoin myskihärkiä ja Pearyn karibuja.

Ellesmeren saari on vähäsateista polaariaavikkoa.

Ellesmeren saaren Eurekassa tammikuussa keskim -36.5 °C, keksim alin -40.1 °C, mitattu alin -53.3 °C ja mitatu alin tuulen hyytävyys -69 °C.


Lumileopardi kestää -40 °C.

<ref>https://www.billabongzoo.com.au/animals/snow-leopards Snow Leopards Billabong koala and wildlife park</ref>


Arktinen susi kestää ainakin -53 C°.<ref>https://en.wikipedia.org/wiki/Arctic_wolf /

<ref>


Napakettu (naali) alkaa palella vasta -70 °C pakkasessa.<ref>https://en.wikipedia.org/wiki/Arctic_fox</ref>



Nykyisiä kylmiä paikkoja


Verhojansk, Siperia nykyään Siperian Verhojanskissa nykyään tammikuun keskilämpö −45.3 °C,

keskim alin −48.3 °C, mitattu alin −67.8 °C.


Mitattu mnimilämpötila voi olla jopa -40 °C tammikuun keskilämpöä alempi, esim

Kanadan Fort Vermilionissa tammikuussa keskimäärin −22.7 °C, mutta alin −61.2 °C.


Molemmat paikkakunnat ovat ahman teoreettisella elinalueella.



Siperian ikiroudan isotoopeista mitatut jääkautiset tammikuun lämpötilat


Pohjois-Siperiassa oli jääkauden kylmimmässä vaiheessa 20000-18000 v sitten laajalti 8-12 astetta nykyistä kylmempää. Tämä tarkoittaa suunnilleen Taimyriltä Kolyman-Indigirkaan ulottuvaa aluetta pituuspiirien mukaan. Tsukotkan niemimaalal oli jopa 18 asteta nykyistä kylmempi tammikuu. Pohjoisessa Länsi-Siperiassa Juamalin ja Gydanin niemimailla oli -33-35, nyt -23--27. Taymyrin niemimaalla –39 ... 40, nyt –33 ... 34

Pohjois-Jakutiassa–45 to 48 , nyt –32 ... 41

Chukotka –31 ... 43 , nyt –21 ... 29


<pre>Spatial distribution of mean winter air temperatures in Siberian permafrost at 20−18 ka BP using oxygen isotope dataJuly 2014,Boreas 43(3),DOI:10.1111/bor.12033</pre>



Simuloidut minimilämpötilat

Simulaatioiden mukaan Alaskan laaksoissa jääkauden kylmimmän kauden tammikuun keskilämpö ollut -30 - -35 °C, sama kuin Arktisilla saarilla nykyään.


Siperiassa oli laajoilla alueilla alle -50 °C, muutamilla alle -60 °C keskimäärin tammikuussa

aikavälillä 25000-20000 vuotta sitten.

20000 vuotta sitten Trace21ka-simulaation mukaan<ref>https://envicloud.wsl.ch/#/?prefix=chelsa%2Fchelsa_V1%2Fchelsa_trace%2F</ref>.

Samanlaisia tuloksia antaa HadCM3B2-simulaatio tammikuulle 25000 vuotta sitten: laajoilla alueilla -50 - -60 °C, joillain alle 50 °C ja joillain alle -60 °C pakkasta. Esimerkiksi Jukagirin niemimaalla välillä tammikuun keskilämpö -50 - -60 °C.

Myös tuulen hyytävyys keskim. Pohjois-Siperiassa -50 - -60 °C. Tammikuun minimilämpötila laajoilla alueilla -50 - -65 °C, joillain alle -65 °C. Minimilämpötila joissain jokilaaksoissa -50 - -55 °C<ref>https://data.ceda.ac.uk/badc/deposited2018/HadCM3B_60Kyr_Climate/data/temp<+/ref>.


Nykyäänkin Verhojanskissa voi olla alle -70 °C. Jääkaudella on saattanut

olla kylmimmillä alueilla alle -80 °C, ellei kylmempää.



Pleistoseenin puisto


Venäläinen tutkija Zimov loi 1996 pohjoisen Itä-Siperiaan Tsherskin lähelle aitauksia, joihin laittoivat alussa hevosia.

50 hehtaarin aitauksesa eläneestä ensimmäisistä 40 hevosesta 15 päätyi petojen saaliiksi ja 12 kuoli myrkyllisiin kasveihin. Lisää hevosia tuotiin aitaukseen. Ne sopeutuivat uuteen ympäristöön, ja vuonna 2006 aitauksessa oli 20 hevosta. Hevosten luku alkoi kasvaa luonnostaan, ja vuonna 2013 hevosia oli 30.

Lämpötila putoaa talvella -40 C :hen.

<ref>https://en.wikipedia.org/wiki/Pleistocene_Park</ref>

Näin hevoset selvisivät ainakin interstadiaalia vastanneissa oloissa.


Pleistosssenin puistoon on tuotu myös peuroja, visentti, biisoneita, jakkeja, Pohjois-Kazakstanin lampaita, myskihärkiä ja wapiteja.

Wapitit hyppivät aitauksesta pois.

Pleistoseenin puiston alueella elää harvassa jopa tavallisia hirviä.


Lähellä virtaa Kolyma-joki. Puiston sijainti

68.513333, 161.525556 . Lähellä paikka Aniuisk, jossa heinäkuussa keksim 12,7 ja tammikuussa noin -33. Alin mittatu lämpötila -51,5, ylin mittattu 35. Sademäärä 152 mm. Tammikuun sademäärä 6.5 mm, heinäkuun sademäärä 25 mm. Lumisia päiviä keskimäärin 122. Lumettomia päiviä silloin 243. Köppenin ilmastotyyppi mantereinen, boreaalinen taiga Dfc.

Lähellä myös Tsherski. Tshersikissä tammikuussa -32,5, heinäkuussa 12,6.

Alin mitattu -52,2, ylin mitattu 35. Vuoden sademäärä 415. Tammikuun sademäärä 13, heinäkuun sademäärä 61 mm. Sihteellinen kosteus keksimäärin 81.6. Lumen syvyys max 45 cm 2010-luvulla. Lumeton aika kestää noin 4,5 kuukautta.






Muokkaa tätä valikkoa Sivut-välilehdellä.

Näytä