Väite:
Kylmässä ilmastossa ei ole kyllin kosteutta jäätiköiden syntyyn.
Kylmä ilma sisältää vähemmän kosteutta kuin lämmin. Jäätikön synty vaati niin suuria talvisademääriä, ettei niitä esiinny mannerjäätikön läheisissä ja päällä olevissa kylmissä, kosteutta alentavissa oloissa. Ilmaston kylmeneminen laajensi merien jääpeitettä, mikä kuivatti ilmaa merijäitten lähellä olevien ja syntyvien mannerjäätiköiden alueella[1]
Vastaväite:
Kosteutta on kyllin lumen ja jään syntyyn nykyisten mannerjäätiköiden keskiosissakin.
Jääkauden syntyyn liittyi talvien leudontuminen ja ehkä kostuminen keskileveyasteilla, ei kylmeneminen. Vain kesät kylmenivät.
On totta, että kylmyys ja ympärivuotinen merijää jonkin maa-alueen lähellä alentavat kosteutta.
Esimerkiksi Grönlannin seudulla ja Arktisilla saarilla kuivuus lisääntyy pohjoiseen mentäessä, ja varsinkin ympärivuotisen merijään ympäröimät maa-alueet ovat malko kuivia.
Nykyisillä mannerjäätiköillä tiedetään olevan sekä runsassateisia että vähäsateisia alueita, ja esimerkiksi talvisin runsaiden merijäiden ympäröimässä Etelämantereen sydämessä sataa vain 20–50 mm[2] [3] , joka on absoluuttisena lukuna pieni, mutta kylmissä oloissa suuri sademäärä. Grönlannin sisäosissa mannerjäätiköllä sataa monilla seuduilla paljon, varsinkin keskusalueen länsirinteillä.
Esimerkiksi etelänavalla oleva Amundsen-Scottin tutkimusasema on vajonnut syvälle lumeen, ja toinen, asemakupoli hyvää vauhtia vajoamassa, vaikka etelänavan sademäärä on pieni. Uusin etelänavalla oleva asema onkin rakennettu korotettavien tolppien varaan, ettei se uppoaisi lumeen[4] .Samoin tolppien varassa on ranskalainen mannerjäätiköllä oleva Dome C:n asema Concordia[5] [6] .
Hyvin ylhäällä, kaukana mantereen sisäosissa Etelämantereen mannerjäätiköllä, yli 4000 m korkeudessa jääkupoli Dome A:n lähellä sijaitseva kiinalainen Kunlunin asema on myös tolppien varassa[7] [8] . 7,3 km päässä sijaitseva Dome A[9] on Antarktiksen kylmin paikka, lämpötila putoaa siellä jopa -90 °C:hen[10] .
Väite: Jäätiköitä ei syntynyt Siperiaan
Jäätiköitä syntynyt kaikille viilenneille seuduille[11] .
Vastaväite:
Niinhän ei käy nytkään. Meren lähellä sijaitsevassa Grönlannissa on jää, samalla leveysasteella Siperiassa ei. Jäätiköiden syntyyn vaikuttaa maapallolla jäätikön tasapaino, joka riippuu sekä lämpötila- että kosteusoloista ja niiden oikeasta vuodenaikavaihtelusta. Jos talvi on kostea, syntyy helpommin jäätikköä, kuin jos talvi on kuiva. Jonkin alueen lämpötila ja kosteus riippuvat monista tekijöistä, ja siksi maapallon jäätiköt eivät kulje leveysasteen mukaan niin kuin esimerkiksi nykyään merettömässä Marsissa.
Toki on arktisia alueita, joilla kuivuus estää jäätiköiden synnyn. Näitä ovat Etelämantereen McMurdon kuivat laaksot, joita kuivattavat lähinnä jäätiköltä puhaltavat erityisen voimakkaat laskutuulet. Ne haihduttavat ja kuljettavat lunta pois.
Lähteet
^ [http://www.freewebs.com/suuritulva/index.htm Uolevi Aho: JÄÄKAUSI VAIKO VEDENPAISUMUS ? ]
^ Jääkautta etsimässä, Heikki Hirvas, Keijo Nenonen, TAMMI, HKI 1990, ISBN 951-30-9481-7, s. 9
^ [http://encarta.msn.com/media_461520447/Antarctica_Climate_Map.html Antarctica Climate Map Encarta]
^ [http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Amundsen-scott-south_pole_station_2006.jpg]
^ [http://en.wikipedia.org/wiki/Concordia,_Antarctica Concordia Research Station]
^ [http://english.sina.com/technology/2009/0202/215516.html
China's Antarctic inland research station opens]
^ [http://www.freewebs.com/suuritulva/index.htm Uolevi Aho: JÄÄKAUSI VAIKO VEDENPAISUMUS ? ]