Mammuteista löytyneet kasvijäänteet ja siitepölyt 3

Muokkaa tätä valikkoa Sivut-välilehdellä.

Näytä

Kolyma-joen alajuoksun villasarvikuono

Kullankaivajat löysivät vuonna 2007 Pohjois-Jakutiasta, 8 km Cherskystä itään muumioituneen villasarvikuonon jäänteet. <code> Woolly rhino discovery in the lower Kolyma River Gennady G. Boeskorov et al , August 2011 , Quaternary Science Reviews 30(17-18):2262-2272, DOI:10.1016/j.quascirev.2011.02.010 https://www.researchgate.net/publication/230049115_Woolly_rhino_discovery_in_the_lower_Kolyma_River</code>

Ajoitus 39 140 +-390 kalibroimatonta radiohiilivuotta. Se vastaa 43 641–42 393 kalenterivuotta.

Siitepölyissä eniten ruohoja ja matalia kasveja (61.0%), varsinkin ruohoja (23.9%). Paljon marunan siitepölyä 15.3%, sitten Caryophyllaceae (7.3%), saramaiset Cyperaceae (4.9%) ja Asteraceae (1.4%).

Puita ja pensaita (23.7%) pääosin pienilehtisiä koppisiemenisiä (18.0%), joista eniten koivua Betula middendorffii (9.7%), leppä (3.8%), muutama pajun siitepälyhiukkanen ja iso koivu (3.4%).

Vatsan sisällön siitepölyissä on monia arokasveja.

Eniten ruohomaisia 98.88% verrattuna puihin ja pensaisiin 0.62%, ja itiökasveihin 0.51%. Ruohomaisissa eniten heiniä Poaceae (46.07%) ja Compositae (41.46% josta eniten marunaa (41.01%).

Maruna (Artemisia cf. arctica, Artemisia cf. scoparia, Artemisia cf. tilesii, Artemisia cf. macrantha, Artemisia borealis).

Caryophyllaceae. Rosaceae (Sanguisorba officinalis L., Potentilla sp., P. nivea L., Rubus chamaemorus L. )

Hieman leinikin sukuisia Ranunculus cf. borealis, Ranunculus cf. repens, Thalictrum .

Plantago Plantago cf. lanceolata L., P. cf. media L.

Vain hyvin värän saraa, asterikasveja, valeriaanaa, sikurikasveja, savikkaa, unikkoa. Puita vatsan siitepöyissä : kuusi, mänty, paju vain vähän.

Jukagirin biisoni

Vuonna 2011 löytyivät melko hyvin säilyneet nuoren urosbiisonin jäänteet Ust-Yanskin piirikunnasta, Pohjois-Jakutiasta Itä-Venäjältä. Paikka on Jukagirin niemimaan Chukchalakh-järven rannan sulava pohjoisreunarinne. Löytöpaikan koordinaatit ovat 72 17 30 N, 140 54 05 E (72.291667, 140.901389).

Nuoren noin 4,5 vuotiaan biisonin jäänteiden radiohiili-ikä on 9310 ± 45 BP radiohiilivuotta, mikä on 10500 kalenterivuotta korjattuna.

Tarkemmin 9302 ± 45 BP uncal on 10 652–10 298 kalenterivuotta.<ref>Habitats of Pleistocene megaherbivores reconstructed from the frozen fauna remains

Irena Axmanová, Jan Robovský, Lubomír Tichý, Jiří Danihelka, Elena Troeva, Albert Protopopov, Milan Chytrý, First published: 13 January 2020 https://doi.org/10.1111/ecog.04940</ref>

Siitepölyissä on heinäkasveja Poaceae 70-72%, sarjakukkaisia Apiaceae 4.5-13.2 , ja kortteita 4.5-18.8 %).

Heinäkasveissa Agrostis, Anthoxanthum.

Löytyneissä itiöissä on myös nykyään seudulla elävien kasvien itiöitä Daucus sp., Crithmum maritimum, Fam. Apiaceae itiöitä.

Mutta Angelica sp., Heracleum sp., Peucedanum sp. Lepidium sp. (Brassicaceae), Cirsium sp., Tragopogon sp. (Asteraceae), ja Plantago s p. (Plantaginaceae) ovat eteläisempiä kasveja. Ne ovat tyypillisiä jokilaaksojen mesofyyttisille kivennäismaisille? niityille etelään Jukagirin biisonin löytöpaikasta.

Seuraava kasviryhmä käsittää vettä suosivia kasveja Comarum palustris (Rosaceae), Menyanthes trifoliata (Menyanthaceae) ja suku Utricularia (Lentibulariaceae), niin kuin sammal Calliergon giganteum. Yllä olevat vettä suosivat kasvit tyypillisiä jokivarsille tai polygonitundran painumille.

Siitepölyissä suolaheinä Rumex ja myös vähän Sphagnum, suosammal. Potentilla.

Siitepölyissä leppää 6,1%, koivua 0,8-2,0, vaivaiskoivua 4,2, rauduskoivua betula Albae 1.6 ja mäntyä yhteensä 1.2 %. Leppää ja koivua vain vähän siitepölyissä, ehkä kaukolennon tuomaa.

Saraa 5,6-6.5%.

Vatsasta löydettyjä kasvijäänteitä: Heinä, sara. Sarassa tupasvilla, määrittelemätön sara.

mm maruna (Artemisia sp.), rentukka ( Caltha palustris,

leinikin sukuinen) ja korte ( Equisetum sp). Nämä kaikki ainakin lievästi myrkyllisiä.

Luultavasti biisoni söi veden lähellä viimeisen ateriansa, koska on löydetyt rentukat ja kortteet kasvavat märillä niityillä, vetisillä alamailla ja jokien tulvatasangoilla, niin kuin Menyanthes trifoliata.(Menyanthaceae), Utricularia sp. (Lentibulariaceae), Calliergon giganteum (Amblystegiaceae). Apiaceae myrkkykeiso Cicuta virosa. Myrkkykeiso on esimerkiksi Suomen vaarallisin kasvi syötynä. Myrkkykeiso sekoittuu helposti johonkin toiseen sarjakukkaiseen kasviin, esimerkiksi koiranputkeen tai kuminaan. Niinpä on väitetty, että biisoni olisi kuollut syömiensä kasvien myrkkyyn. Pieni määrä myrkkykeisoa voi tappaa märehtijän parissa - muutamassa tunnissa.

Mahasta löytyneet kasvit Comarum palustre, Caltha palustris, Eriophorum, Sparganium, Menyanthes trifoliata and Utricularia esiintyvät nykyisellä tundralla. Myös Salix, Alnus, Betula jäänteitä. Toisen lähteen mukaan ei Alnus ja Betula jäänteitä. Ei todettu männyn jäänteitä. Biisoni eli vetisen ja kuivan maan vuorottelualueella. <ref> Bas van Geel et al: Multiproxy diet analysis of the last meal of an early Holocene Yakutian bison,https://doi.org/10.1002/jqs.2698 April 2014 Journal of Quaternary Science 29(3)

DOI:10.1002/jqs.2698 </ref>

<ref> Boeskorov, G.G., et al., The Yukagir Bison: The exterior morphology of a complete frozen mummy of the extinct steppe bison, Bison priscus from the early Holocene of northern Yakutia, Russia, Quaternary International (2015), http://dx.doi.org/10.1016/j.quaint.2015.11.084 https://www.researchgate.net/publication/291421297_The_Yukagir_Bison_The_exterior_morphology_of_a_complete_frozen_mummy_of_the_extinct_steppe_bison_Bison_priscus_from_the_early_Holocene_of_northern_Yakutia_Russia </ref>

Uudempien tietojen mukaan Jukagirin biisoni kuoli myöhään syksyllä.<ref>Dokl Biol Sci

. 2016 Mar;467(1):89-92. doi: 10.1134/S0012496616020125. Epub 2016 May 20. New data on the internal organs of a frozen Yukagir bison mummy (Bison priscus Bojanus, 1827), Yakutia, Russia N V Serdyuk et al https://www.researchgate.net/publication/301695141_New_Data_on_the_Internal_Organs_of_a_Frozen_Yukagir_Bison_Mummy_Bison_priscus_Bojanus_1827_Yakutia_Russia</ref>

Pohjois-Siperiasta löydettyjä mammutin ulosteita

Melko paljon tietoja mammutin ruokavaliosta on saatu myös tutkimalla mammuttien ulosteita.

Siperiasta, Pohjois-Jakutiasta sisämaasta Terekhtyakh-joen rannalta on löydetty 42000 vuotta vanha mammutin uloste.

Tämän kasvijäänteissä on runsaasti heinää, savikkaa, tatarkasvia, ruusukasvia, ja sarakasvia. Savikka on enimmäkseen lajia Chenopodium prostratum. Lisäksi paljon hanhikkia Potentilla cf stipularis. Kohokki Silene. Erysimum. Heinissä hieman Bromopsis, Puccinellia, Hordeum, Deschampsia. Vähän Artemisia tilesii, Tripleurospermum hookeri. Eleocharis palustris. Polygonum humifosum. Ei puita, ei varpuja. Myös vähän sammalta, muttei Sphagnum-suosammalta. Tämä uloste lienee syntynyt kesällä^[85].

Läntiseltä Tsuktsien niemimaalta Malyi Anyui-joen varrelta melko läheltä nykyistä Itä-Siperian pohjoisrannikkoa on löydetty mammutin yli 45000 vuotta sitten tekemä uloste.

Tämän kasvijäänteissä on eniten heinää, saraa (eniten Carex melanocarpa), ruusukasvia ja vähän savikkaa. Hieman sammalta ja alle prosentin puumaisia kasveja. Sarojen joukossa tunturisarake Kobresia, muttei sitä ole kun muutama prosentti. Heinissä paljon Festuca nataa. Paljon Potentilla. Paljon Rumex, mm Rumex lapponicus, Rumex sibiricus. Comanum palustre. Nokkonen Urtica dioica. Pajua Salix ja leppää Alnus. Betula alba, Betula nana vain vähäinen määrä. Vain vähän sammalta. Pikkuriikkisen suosammalta Sphagnum. Luultavasti tämä uloste syntyi hyönteislajistosta päätellen keväällä.^[85]

Kasvijäänteistä päätelty kasvillisuus oli tundraniittyä: märkää, kosteaa ja kosteankuivaa. Aroa nämä elinympäristöt eivät olleet.

Molempien mammuttien ulosteiden siitepölyissä on huomattava määrä marunan Artemisia siitepölyä, vaikka Anyi-joen mammutti ei syönyt marunaa lainkaan, ja Terekhtyakhin mammutti vain vähän. Maruna kasvoi joko joenvarsiniityillä tai kivisillä rinteillä^[1].

Jääkauden jälkeinen hevonen Arktiksessa

Jukagirin hevonen löytyi Pohjois-Jakutiasta, Venäjältä, Laptevin meren rannalta. Kysessä lienee ollut Lenan hevonen Equus lenensis.

Ajoitus 4600 BP, juuri ennen merkittävää ilmaston jäähtymistä. Ilmasto 4600 BP tuolloin nykyistä lämpimämpi ja kosteampi. Kasvillisuus oli avointa lehtikuusimetsää, jossa leppäpensaat, vaihtelivat vaivaiskoivun ja vaivaispajun kanssa. Sademäärä oli 200 mm suurempi vuodessa kuin nyt.

Mahasta löytyneistä kasvijäännöksistä yksisirkkaisia kasveja, ja mm heinän siempeniä. Vatsan siitepölyissä ruohomaisia 97.4%, puuta vain vähän 1.9% ja itiöitä hieman 0.6%. Ruomaisissa aitoja ruohokasveja 91.6%, saraa 4.5% ja muita. Ruohoja oli enemmän kuin varhaisen holoseenin Jukagirin ja Tsukotkan biiisoneissa. Selerikan hevonen oli pienempi kuin nämä, viittaa ehkä sopeutumiseen ruohojen vähenemiseen.

<ref>A study of a frozen mummy of a wild horse from the Holocene of Yakutia, East Siberia, Russia Gennady G. Boeskorov, Olga R. Potapova, Mammal Research volume 63, pages 307–314 (2018) </ref>

Lähteet

85: The diet and environment of mammoths in North-East Russia reconstructed from the contents of their feces. Quaternary International, 25.6.2016, nro 406, s. 147–161. doi:10.1016/j.quaint.2015.11.002. ISSN 1040-6182. Artikkelin verkkoversio.