Syvältä jäätiköstä löydetty lentokoneen runko

Tapahtumat:

Syvältä Grönlannin jäätiköstä on löydetty toisen maailmansodan aikaisia hävittäjälentokoneita. Koneet tekivät sinne vuonna 1942 hätälaskun. Miehistö selvisi hengissä. Hävittäjät jäivät hylättyinä paikoilleen. Kymmeniä metrejä lunta satoi vuosikymmeniä lentokoneiden päälle.

Tunnetuin koneista on Lockheed P-38F-1 Lightning nimeltään "Glacier Girl", "Jäätikkötyttö".

82 metrin syvyyteen jäähän hautautuneet P-38-koneet löytyivät vuonna 1988. Jään ja lumen raja on paikalal noin 20 metrin syvyydessä.

Oli kulunut 46 vuotta pakkolaskusta. Lunta oli satanut 1,8 metriä vuodessa. Koneet olivat liikkuneet jäävirran mukana.

Väite:

Koska koneet ovat niin syvällä, ne olisivat Grönlannin lumi/jääkairausnäytteistä mitattuna huomattavan vanhoja. Toisaalta Grönlannin jääkenttä olisi vain 1700 vuotta vanha.

Jos jonkin Grönlannin jääkairausnäytteen lumi/jää on niin vanhaa kuin väitetään, lentokone ei voi hautautua niin syvälle. Näin tutkijoiden jääkairausnäytteiden ajoitukset ovat vääriä.

Vastaväite 1:

Seudulla sataa lunta paljon enemmän kuin syvimpien jääkairausnäytteiden porauspaikoilla.

Koneiden laskeutumispaikka suunnilleen 68°40"N+35°01 W/@68.69,-35.02 on Angmassalikista pohjoiskoilliseen lähellä Grönlannin itärannikkoa. Alueella minne koneet laskeutuivat, uutta lunta tulee 2.1 metriä vuodessa. Tämä on paljon enemmän kuin jääkairausnäytteiden porauspaikoilla, jotka ovat tätä Grönlannin seutua kylmempiä. 82 metriä lunta tulee laskujen mukaan jo 38 vuodessa. Lumi puristuu kasan jonkun verran.

Laajemmin tämä Grönlannin rannikon seutu on Grönlanninkin mitoissa hyvin lumista, ehkä Golf-virran takia.<ref>https://nsidc.org/greenland-today/2015/08/cornering-the-heat-on-the-ice-sheet/</ref><ref>https://www.climato.uliege.be/cms/c_5652668/en/climato-groenland</ref> Lunta sataa siellä yli 1,5 m/v. Tämä on ehkä noin 50-70 g/cm2/v.<ref>https://www2.hawaii.edu/~jmaurer/gpr/</ref> Vedeksi muutteuna lumisade on 600-800 mm/v, ainakin 400 mm/v. Alueella esiintyy ajoittain keskimääräistä lumisempia vuosia.

Kaiken lisäksi seuru on aluetta jonne jää virtaa, ei aluetta josta jää virtaa pois. Sisämaassa sataa lunta noin kolmasosa tästä tai pohjoisessa jääkalotilla jopa vähemmän. Keskisellä- pohjoisella kalotilla Grönlannin sisämaan alueella kasautuu lunta esim 10-30 g/cm2/v, etelämpänä jopa 40 g/cm2/v ja lumikerros kasvaa esim 100-200 mm/v, jopa 400 mm/v.<ref>http://polarmet.osu.edu/jbox/data/ Greenland Ice Sheet Surface Mass Balance Data </ref>

Rakenteet keräävät alussa tuulesta paksun lumikerroksen, ja antavat vaikutelman suuresta lumisuudesta melko vähälumisateisillakin alueilla.

Vertailun vuoksi Etelänavan ensimmäinen asema on vajonnut jo syvälle lumeen, samoin

alkanut vajota kupoliasema,

Etelänavalla sataa 2,3 mm, joka on lumena 1,3 cm tai toisen tiedon mukaan noin 20 cm.

Ensimmäinen asema oli hautautunut jo 1,8 metrin paksuiseen lumikerrokseen 3 vuotta rakentamisensa jälkeen, koska lumi kasautuu kinoksiksi rakennusten lähelle.

Lunta tulee nopeasti, jäätä hitaammin.

Camp Centuryn alueella Luoteis-Grönlannissa sataa lunta noin 30-40 g/cm2/v. Camp Century perustetiin 1956, ja oli vuonna 2016 36 m syvyydessä. Alussa lattia oli ehkä noin 6,7 m syvällä. Tällöin 60 vuodessa olisi tullut lunta sinne 0,5 metriä vuodessa. Jään paksuus alueella on noin 1500-1700 metriä. Tällöin Camp Centuryn kohdan *lumi* on 3000-3400 vuotta vanhaa. Mutta on otettava huomioon se, että alla oleva jää on tiiviimpää kuin lumi.

Jos jää olisi 3x tiiviimpää kuin lumi, pohjajää olisi yli 9000 vuotta vanhaa.

Vastaväite 2:

Jää virtaa paksulta jään kohdalta kohti jäätikön reunoja mikä ohentaa jääkerroksia jääkairausnäytteiden kohdalla. Tämä vanhentaa paksun porauskohdan jäätä.

Useimmat Grönlannin jääkairausnäytteiden porauspaikat ovat suhteellisen vähälumisia ja sijaitsevat korkealla.

Jää virtaa koska muuttuu osin juoksevaksi suuressa paineessa. Se alkaa virrata maan painovoiman takia siirappimaisesti kohti alavia paikkoja. Jää virtaa korkealta, paksulta jääkairausnäytteen porauspaikalta alas kohti meren rannalla olevia jäävirtoja.

Poisvirtaus ohentaa porauspaikan jääkerrostumia. Näin porauspaikkojen pohjajää on tästäkin syystä rannikkoon verrattuna samalla syvyydellä vanhempaa. Se ei ole niin nuorta, kuin runsaslumisen rannikkopaikan ja paksuuden perusteella voisi päätellä.

Jään vuosilustot ovat paljon ohuempia kuin 60 cm. Jäätä virtaa pois.

NGRIP:n porakuspaikalla lunta tulee 15 g/cm2. Tämä vastaa suunnilleen 0,3 metriä vuodessa. Jään paksuus yli 2800 m. Tällöin NGRIP porauspaikan jää on varovaisenkin arvion mukaan ainakin 9000 vuotta vanhaa. NGRIP:in Eem-kauden vuosirengas on noin 11 mm. Tämän mukaan NGRIP olisi jopa 250 000 vuotta vanhaa, mutta koska ylempänä olevat vuosilustot ovat paksumpia, lienee nuorenpaa.