Väite: Mannerliikunnot eivät selitä jääkausia. Jääkausi olisi vaatinut nopeita mannerliikuntoja.
Vastaväite: Mannerliikunnot ovat vain eräs jääkausia selittävä tekijä.
Mukana on myös Maan radan ja akselin muutokset, merivirrat ja muut tekijät.
Mannerliikunnot eivät olleet nopeita.
Kreationistit sekoittavat tässä toisiinsa kaksi asiaa: jääkausijaksot ja jääkaudet.
Jääkausijaksot ovat hyvin pitkiä, miljoonia vuosia kestäviä jaksoja jolloin jääkaudet ovat mahdollisia.
Jääkaudet ovat lyhyempiä, noin 100000 vuotta kestäviä aikoja, jolloin jäätiköt kasvavat suuriksi.
Mannerliikunnot luovat suoraan jääkausijaksoja, eivät itse jääkausia. Jääkaudet ovat mahdollisia vain jääkausijaksoina.
Jääkaudet aiheuttaa viime kädessä Maan radan, akselin ja merivirtojen muutokset.
Mannerliikunnot siirtelevät mantereita eri asentoihin. Tällöin mantereet vaikuttavat merivirtojen virtaukseen. Eri sijainneissa mantereet toisinaan päästävät, toisinaan sulkevat kylmiä ja lämpimiä merivirtoja. Jos mannerliikunnoissa syntyy vuoria lähellä tropiikkia, niiden rapautuminen
sitoo hiilidioksidia ja viilentää Maata.
Kylmä jääkausijakso
Lähellä päiväntassaajaa syntyy mannerliikuntojen takia vuodia. Näiden rapautumine sitoo paljon hiilidioksidia ja viilentää Maata.
Päiväntasaajaa ei kierrä lämmin merivirta. Tällöin merivedet pääsevät viilenemään.
Lähellä napaa oli suuri manner, jolle pystyi syntymään mannerjäätikkö.
On ainakin yksi napaa kiertävä kylmä merivirta. Lisäksi päiväntasaajan ja napojen välinen merivirta kuljetta vettä navoille viilenemään. Kaiken lisäksi tämä merivirta on altis termohaliinikierron häiriöille. Tällöin ilmasto muuttuu epävakaaksi: on altis maan radan häiriöille. Maan radan ja akselikallistuman muutoksia taas vahvistaa termohaliinikierron lähes päälle/pois kytkin.
Termohaliinkierto on ns lämpösuolakierto, jossa meren suolapitoisuus vaikuttaa merivirtojen kulkuun.
Etelästä tulevaa merivirtaa pitää käynnissä se, että se vajoaa tietyssä kylmässä suolaisessa kohdassa alas ja vetää uutta vettä päiväntasaajalta. Näin merivirta lämmittää pohjoista. Mutta jos jään sulamisvedestä tulee kyllin suolatonta vettä, merivirran vesi ei enää vajoakaan alas.
Jos pohjoisen ilmasto viilenee esim akselikallistuman takia tietyn rajan alle, merijäät laajenevat,
mereen vapautuu paljon jään sulamisvettä joka on suolatonta. Suolaine, raskas merivesi laimenee suolattoman veden sekoittumisen takia. Lämmintä tuova virta pysähtyy, napojen lähellä oleva alue viilenee.
Alun perin ilmastoa voi viilentää mm Maan akselikallistuman tai radan muutus, tulivuorenpurkaus jne.
Silloin kun merivirta kiertää lämpimiltä vesiltä pohjoiseen tai etelään kylmille vesille on jakso, jolloin maan radan ja akselin muutokset pystyvät aiheuttamaan viilenemisiä tai jääkausia.
Lämmin jakso "kasvihuonetila"
Lämpimänä jaksona lähellä päiväntasaajan lähellä kiertää lämmin merivirta. Näin meret pysyvät lämpimänä. Usein myöskään napoja kiertäviä kylmiä merivirtoja ei ole. Merivirrat eivät välttämättä ulotu päiväntasaajalta arktiselle vyöhykkeelle. Termohaliinikierto ei häiriinny helposti. Näin maapallo pysyy lämpimänä. Ja napojen lähellä ei välttämättä ole suuria mantereitakaan.
Ilmakehäsäs saatata olla myös paljon hiilidioksidia.
Miksi nyt on jääkausijakso?
Pohjois-Amerikan ja Euraasian suuret mantereet ovat melko pohjoisessa, ja niille pystyy syntymään suuria mannerjäätiköitä.
Päiväntasaajaa lähellä ei kierrä yhteinäinen, melko suora merivirta. Virta mutkittelee Afrikan ja Etelä-Amerikan ympäri. Päiväntasaajan kautta kulkeva virta haarautuu Golf-virtaan. Golf-virta on altis termohaliinikierron häiriöille, jotka johtuvat melko pienistä lämpötilan muutoksista. Näitä aiheuttavat muun muassa Maan radan ja akselin muutokset, jäätiköistä ja jääjärvistä purkautuva suolaton vesi jne. Nämä pystyvät hidatsamaan tai salpaamaan Golf-virran.
Golf-virran meneminen poikki selittää sen, miksi suuret jäätiköt syntyivät Pohjois-Atlantin ympärille.
Tutkijoiden mukaan Etelämentareen ympärille syntyi kylmä merivirta, joka alkoi jäähdyttää maapalloa. Sitten Afrikan pohjoispuolella ollut Tethysmeri sulkeutui ja maapallo viileni edelleen.
Viimeinen viileneminen tapahtui, kun Panaman kannas meni kiinni. Tällöin läheltä päiväntasaajaa kulkenut merivirta kääntyikin koilliseen Golf-virraksi.
Tällöin alkoi jääkausijakso, jolloin jääkaudet ja niiden väliset jaksot vuorottelivat.
Tutkijoiden mukaan myös esimerkiksi Tiibetin kohoaminen viilensi maapalloa jääkausijaksona.
Liitukaudella oli lämmin jakso
Liitukaudella oli lämmin jakso, koska maapalloa kiersi lämmin merivirta. Eurooppa oli suurelta osin saaristoa, merivirta pääsi näin Euroopan ja Afrikan välistä. Amerikkojen välistä maakannasta ei ollut. Näin merivirta pysyi lämpimillä vesillä.
Eurooppa ja Pohjois-Amerikka olivat melkein toisissaan kiinni. Tällöin Golf-virta ei edennyt kauas pohjoiseen alaspainumisalueelle, jossa on raskasta suolaista vettä.
Etelänapaa kiertävä kylmä merivirta oli katkonainen, koska
Australia ja Etelämanner olivat toisissaan kiinni.
Liitukauden alussa oli ilmakehäsäs paljon hiilidioksidia.
Yhteenveto
Mannerliikunnot -> joko lämmin maa tai kylmä Maa
Kylmän Maan tapauksessa
Maan radan ja akselin muutokset --> jääkaudet