Väite: Jääkauden jälkiä on löydetty matalilta leveyksiltä, missä niitä ei pitäisi olla. Lämpimät alueet eivät pystyneet jäätiköitymään jääkaudella. Silti Saharasta on löydetty jääkauden merkkejä, samoin Etelä-Afrikasta. Myös Australiasta ja Tansaniasta on löydetty jääkauden jälkien tapaisia merkkejä. Tansaniasta. Brasiliasta ja Australiasta on löydetty jääkauden jälkien tapaisia silokallion uurteita. Australiasta on löydetty siirtolohkareita. Soraharjuja on myös etelässä.
Vastaväite 1: Myös muut prosessit kuin jäätiköihin liittyvät tuottavat ainakin kivenlohkareita ja moreeniharjujakin. Muitakin irtolohkareita on kuin siirtolohkereet. Lohkareet ovat syntyneet rapautumisesta.
Vastaväite 2: Eroosio on paljastanut muinaisjääkautiset uurteet. On teoriassa mahdollista, että geologiset prosessit olisivat paljastaneet muinaisen ajan jääkauden uurteet näkyville rapautumisen avulla. Jos uurrekivi on kovaa ja sen päälle kerrostunut kivi pehmeää, eroosio kuluttaa helposti pehmeän kiven päältä pois.
Geologia tukee jääkautta
Väitettä Suomessa olleesta jääkaudesta tukee se, että Suomessa on vain pienellä alalla esimerkiksi liitukautisia kerrostumia, toisin kuin esimerkiksi Etelä-Englannissa. Toistuvat jäätiköitymiset ovat pyyhkineet laajalta alueelta kalkkikiven pois.
Vastaväite 3: Nyt lämpimät alueet olivat mannerliikuntojen takia miljoonia vuosia sitten jäässä. Lämpimät subtrooppiset ja trooppiset alueet eivät viime jääkaudella jäätiköityneet.
Noin 480 miljoonaa vuotta sitten Etelä-Amerikka, Afrikka ja Australia olivat nykyistä lähempänä maapallon etelänapaa. Silloin oli ordoviki-siluurikausi. Saharan aavikko oli paljon viileämpi kuin nyt Silloin oli jääkausijakso, ja laajoja jäätiköitä. Mannerliikunnot kuljettivat sen myöhemmin subtrooppisille leveysasteille.