Väite: Lämpötila aleni väitetyllä jääkaudella vain vähän. Jääkausi on mahdoton, koska Maan keskilämpötila laski jääkaudella vain 6-12 °C . Se ei riitä takaamaan jääkauden vaatimaa lumista kesää. Suurempikaan lämpötilan lasku noin 10–20 °C astetta ei riitä jääkauteen. Helsingin heinäkuun keskilämpötila on +17 °C . Lisäksi hellepäivinä lämpötila nousee yli 25 °C:hen[1]. Suurimman osan aikaa Maan historiassa ilmasto on ollut lämmin, ja sen takia jääkaudet ovat mahdottomia[2] .
Vastaväite: Napojen seutu jäähtyi eniten.
Jääkautta luonnehti nimenomaan voimakas lämpötilan lasku korkeilla leveysasteilla. jääkauden alku liittyi ainakin osittain lämpöä pohjoiseen kuljettavan Golfvirran häiriintymiseen. Muinaisen ilmaston tutkijoiden mukaan ilmastonmuutokset tuntuvat eniten korkeilla leveysasteilla. Tuleva kasvihuoneilmiön aiheuttama lämpeneminen tuntuu eniten arktisilla alueilla.
Ilmastonmuutokset ovat voimakkaimpia korkeilla leveyksillä, nimenomaan Atlantin ympäristössä Golf-virran vaikutusalueella. Silloin pieni muutos maapallon keskilämpötilassa voi tarkoittaa suurta muutosta Pohjois-Atlantin ympäristössä. Sinne suuret Kanadan ja Skandinavian mannerjäätiköt syntyivät jääkaudella.
Joillain päiväntasaajan seuduilla lämpötila saattoi jääkaudella jopa nousta.
Monet tutkijat uskovat jäätikön yllä lämpötilan laskeneen hyvinkin paljon kesäisin, mikä näkyy esimerkiksi Grönlannista, missä rannikolla on korkeampia kesälämpötiloja kuin sisämaan jäätikön syntyalueella. Tutkijat uskovat lämpötilan laskeneen jääkaudella jäätiköiden alueella jopa 25–40 °C nykyisestä. Tietokonemallien mukaan heinäkuun keskilämpötila laski Skandinavian jäätiköllä yli 20–25 °C.[3]
Yksittäisillä hellepäivillä ole suurta painoarvoa jään sulamisen kannalta.
Esimerkiksi Etelämantereella voi jäätiköillä olla nuoskapäiviä, eikä koko jäätikkö siihen sula. Kevätjäätkään eivät sula yhdessä lämpimässä päivässä. Jäätiköitä pysyy Islannin suurissa sademäärissä jo heinäkuun keskilämpötilan +5 °C tienoilla, koska talvi on kostea ja luminen.
Maa on ollut suurimman osan historiastaan nykyistä lämpimämpi, koska merivirrat ovat kulkeneet useimmiten eri tavoin kuin nyt. Tämä ei sulje pois ajoittaisten jääkausien mahdollisuutta. Esimerkiksi plioseenikaudella maa oli nykyistä lämpimämpi. Yleensäkään säästä ja ilmastosta ei voi sanoa keskiarvon perusteella, mitä se jollain tietyllä hetkellä on.
Lähteet:
^ [http://www.jariiivanainen.net/onkojaakauttaollut1.html MITÄ JÄÄKAUSI VAATII SYNTYÄKSEEN?, Jarin kirjoituksia, Onko jääkautta ollut?]
^ [[http://www.freewebs.com/suuritulva/index.htm Jääkausi vaiko vedenpaismus Uolevi Aho]
^ http://www.pik-potsdam.de/~claussen/lectures/palaeoklimatologie/palaeo1-1-b.pdf Datierung von paläoklimatologischen Proben