Väite: Jää ja lumi eivät sula nykyäänkään Lapissa kesällä. Korkeilla Lapin tuntureilla on monia vuosia sulamatta olevia lumenpysymiä ja vasta loppukesällä sulavia lumenviipymiä.
Väite: Parkkipaikan lumikasakin sulaa hitaasti tai ei sula yhden kesän aikana.
Tarkennusta.
Lumi sulaa Haltin yläpaljakalla vasta heinä-elokuussa. Halti nousee 1324 m korkeuteen merenpinnasta, jossa paljakan alaraja n 600-650 m[1] Haltin lähellä olevalla 1316 m korkealla Ridni-tunturilla on jääkieleke joka ei ole sulanut 300 vuoteen[2]. Suomen oloissa jäät lähtevät Inarinjärvellä myöhään. Järvi on hieman muuta Lappia lämpimämpi mm siksi koska on painumassa. Inarinjärven Korkea-Mauran saaressa noin 20 km Ivalosta pohjoiseen sijaitsee jääluola, jonka jää ei ole tiettävästi sulanut ainakaan 400 vuoteen. Tenojoen rantaan on jäänyt jääkalikoita vielä heinäkuussa. Kenesjärvellä on eräässä paikassa "jääurut" jotka sulavat vasta keskikseän-elokuun aikoihin.
Vastaväite 0: Pieleen mennyt jään säilyvyyskoe
Jääkausiteorian vastustaja Keijo Parkkunen rakensi maaliskuussa 1981 Pyhätunturin laelle jääkuutioista jääpyramidin[3]. Parkkusen tarkoituksena oli todistaa, ettei tunturin laella ollut jää sula Lapin lyhyen kesän aikana. Jääkautta ei olisi voinut olla, koska pientä jääpyramidia paljon suurempi mannerjäätikkökään ei olisi voinut sulaa jääkauden lopussa edes matalan tunturin laella. Parkkusen jääpyramidi kuitenkin suli heinäkuussa, kaksi kuukautta lumia myöhemmin[4]. Parkkunen väittää kirjassaan jään hitaan sulamisen joka tapauksessa todistavan sen, ettei jääkauden mannerjäätikkö voinut sulaa. Se että 70 kuutiometrin kokoinen pyramidi säilyi juhannuksen yli, oli Parkkusen mielestä positiivinen tulos.
Teoriaa:
Pyhätunturi on melko lähellä napapiiriä leveydellä 67.013611° N. Siellä on "yötön yö" joinain kesäpäivinä. Lähistöillä 196 m korkeudessa kesän ylin lämpötila heinäkuussa 15 °C. <ref>https://en.climate-data.org/europe/finland/pyhaetunturi/pyhaetunturi-205370/</ref> Pyhätunturin laki Noitatunturi on 540 m korkeudessa. <ref>https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4tunturi</ref>Tällöin korkeuserotus on noin 350 m. Jos lämpötila laskee 6,5 °C astetta per 1000 metriä, Noitatunturin laella on heinäkuussa keskimäärin 15 °C-(350/1000)*6.5 astetta °C. Tästä tulee Elon laskuopin mukaan noin 12,7 °C Tämän pitäisikin riittää jään sulamiseen. Tällöin Parkkunen valitsi alkujaankin huonon paikan teoriansa todistamiseen. Pohjoisempaa olisi löytynyt parempia tuntureita.
Vuotuinen Auringon säteily on seudulla ainakin 1000 kWh/m2.
Vastaväite 1: Jäätikkö sulaa Grönlannissa
Grönlannin mannerjäätikössä tapahtuu rajua sulamista, kun Maan ilmasto lämpeneen kasvihuonekaasujen ja Auringon säteilyn muutoksen takia. Vuodesta 1972 Grönlannin jäätikön kiihtyvä sulamine on nostanut merenpintaa noin 1,37 senttimetriä.<ref>https://edition.cnn.com/2019/06/17/health/greenland-ice-sheet-intl-hnk/index.html Photo of sled dogs walking through water shows reality of Greenland's melting ice sheet, James Griffith, CNN, June 19, 2019</ref><ref>https://edition.cnn.com/2019/04/22/world/greenland-sea-level-rise-scn/index.html Greenland is melting even faster than experts thought, study finds, Jen Christensen, CNN ,April 23, 2019 </ref>
Kesä 2021 oli Grönlannissa heinä- ja alokuun osalta ennätyslämmin. 14. elokuuta satoi ensi kertaa historiassa Grönlannin jääkilven korkeimmalla kohdalla, noin 3 km korkeudessa vettä.
<ref>https://nsidc.org/greenland-today/2021/08/rain-at-the-summit-of-greenland/ , Rain at the summit of Greenland
August 18, 2021, National Snow & Ice data center, NASA</ref>
Vastaväite 2: Vuoristojäätiköt sulavat
Kebnekaiset huippu on madaltunut. kolmasosa vuoren jäätiköstä on sulanut. Kenbekaisen huippu on madaltunut 90-luvun puolivälin 2118 metristä vuonna 2019 2 094,6 metriin.
<ref>https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008200561.html Ruotsin Kebnekaise-vuori madaltui kaksi metriä viime vuonna: menetti korkeimman vuorenhuipun tittelin jo 2019
</ref>
Vastaväite 3: Ikirouta sulaa Siperiassa
Maan alla oleva, suoralta Auringon säteilyltä piilossa oleva ikirouta sulaa Siperiassa, esim Norilskin rakennukset ovat vaarassa romahtaa ikiroudan sulamiskuoppiin.<ref>https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008359546.html Ikiroudan sulaminen uhkaa Norilskin rakennuksia – nyt venäläiskaupunki alkaa viilentää maata kerrostalojen alla</ref> Norilskin heinäkuun keskilämpö on 14,3 astetta, ja se sijaitsee levyspiirillä 69.333333 .
Vastaväite 4: Hidaskin jään sulaminen on sulamista, ei jään kasautumista jäätiköksi. Joskus tavattava sulamaton jää ei kasaudu jäätiköksi. Suuri määrä lunta ja jäätä sulaa joka kesä Lapissa, vaikka suojaisissa paikoissa voikin pysyä jäätä sulamatta muutamia vuosia tai pidenpään.
On laajoja alueita, joita kattaa ikirouta, joka säilyy melko lämpimällä seudulla kylmää eristävän turvekerroksen alla. Jäätä on Suomenkin Lapissa palsojen sisällä. Lapissa on tuntureilla pitkään lumisia pälviä, lumenviipymiä, samoin kuin Grönlannin eteläosan jäättömillä seuduilla. Nämä eivät ole sama asia kuin mannerjäätikkö koska saattavat sulaa joskus, tosin voivat kestää satoja vuosia. Paljas jää sulaa helposti riittävän voimakkaassa auringon paisteessa. Korkea-Mauran jääluolan lohkarekatto on saattanut syntyä vasta jääkauden jälkeen. 2010-luvulla Korkea-Mauran jääluolan jääkerroksen pinnan yllä oleva osa sulanut joinain kesinä ehkä ilmeston lämpiämisen, ehkä turistien tuoman lämmön takia.
Kylminä kesinä sulamatonta jäätä on tavattu joinakin vuosina luolista ja maan sisästä jopa Turun seuduiltakin, alueilta joilla jää on sulanut pinnasta.
Joka tapauksessa Inarinjärven jäät lähtevät siellä vallitsevassa kylmässä kesässäkin.
Lapissa ei ole mannerjäätikköä, mitä ennustaisi ajatus, että lumi ja jää eivät sula Lapin kesällä.
Kukaan ei ole määritellyt määrää, minkä verran jään pitäisi sulaa vuodessa. Jääkauden päättymiseen riittää periaatteessa jo, että jäätä sulaa vaikkapa millimetrin miljoonasosa vuodessa enemmän kuin uutta jäätä syntyy.
Jääkalikat eivät näytä kasautuvan vuosi vuodelta jääkasoiksi. Korkea-Mauran jääluolan jääkään ei näytä joka vuosi paksunevan, vaikka jäätä syntyy myös ylhäältä tulevista valuvesistä.
Kaiken lisäksi Lapissa on tuhansia vuosia sitten atlanttisella lämpökaudella ollut paljon nykyistä lämpimämpää.
Parkkipaikan lumikasa voi sulaa maan tasalle monena vuotena.
Lumikasat eivät näytä vuosi vuodelta kasvavan paksuutta.
Tällöin ne eivät ole lumirajan yläpuolella, jossa lumen ja jään sulaminen on mahdotonta. Tässäkään kukaan ei ole määritellyt, miten nopeasti ja missä ajassa lumen tai jäätikön täytyisi sulaa.
Esimerkiksi keskiajan lämöpkaudella oli nykyistä lämpimämpää.
Norjalaiset saattoivat asua Grönlannissa. Ilmasto kylmeni 1400-luvun alussa.
Pieni jääkausi tuli.
Vastaväite 5: Tiedemiesten teorioiden mukaan Aurinko säteili pohjoisilla leveyksillä paljon nykyistä enemmän juuri jääkauden lopun aikoihin.
Atlanttisella lämpökaudella kesät olivat 2–6 °C nykyistä lämpimämpiä.
<ref>https://fi.wikipedia.org/wiki/Atlanttinen_l%C3%A4mp%C3%B6kausi Wikipedia Atlanttinen lämpökausi</ref>
Vuoden päivän 180 auringon säteily 10000 vuotta sitten jääkauden päättymisen aikoihin leveysasteella 65 N oli suunnilleen 520 W/m2, kun se nyt on noin 480 W/m2. Koko vuotta kohden kasvu oli vähäisempää, vain 1 W/m2.
Kilpisjärvellä on heinäkuussa keskilämpötila +10,9 °C . Korkeus merenpinnasta 480 m.
Kilpisjärven tietojen pohjalta Haltin huipulla on nykyään heinäkuussa 5.2°C astetta vuorokaudessa keskimäärin. Altanttisella lämpökaudella siellä oli ehkä 7,2-9.5°C astetta, jos kesät olivat 2-4 °C nykyistä lämpimämpiä.
Halti on leveydellä 69°19'25.0"N , korkeudella o 1 361 m .
Lähteitä