Artikkelin teko on kesken!
Tämä on jatkoa artikkelista
Mammuteista löytyneet kasvijäänteet ja siitepölyt
Shandrinin mammutti
Yli 40000 vuotta sitten kuollut Shandrinin mammutti eli tutkimuksen mukaan lehtikuusta kasvavalla taigalla,
jonka keskellä oli paikoin pensasalueita. Ympäristöä luonnehtivat suot ja sammaleiset kosteat niityt<ref>Ukraintseva 2013, s 127</ref>.
Suon runsaus tuntuisi olevan ristiriidassa sen kanssa, että mammuttien sanotaan usein olevan aron ja vähäsoiden tundran eläimiä.
Mammutin löytöpaikka on Venäjän Siperian Sahan tasavallan pohjoisosissa Indigirkan sivuhaarassa Shandrin-joen laaksossa suunnilleen paikassa 70.933296N 151E. Mammutin ajoitus 40 350 ± 880 BP uncal vastaa kalenterivuosissa 45 605–42 684 .<ref>Habitats of Pleistocene megaherbivores reconstructed from the frozen fauna remains
Irena Axmanová, Jan Robovský, Lubomír Tichý, Jiří Danihelka, Elena Troeva, Albert Protopopov, Milan Chytrý, First published: 13 January 2020 https://doi.org/10.1111/ecog.04940</ref>
Kuollut mammutti oli ennen tukehtumiskuolemaansa syönyt 291 kg heiniä, saroja, tupasvillaa<ref>Ukraintseva 2013, s 31</ref>, sammalta, suosammalta sekä varvuista ja puumaisista kasveista mm. lehtikuusen, vaivaiskoivun, lepän ja pajun silmuja. Lehtikuusilaji on Dahurian lehtikuusen pohjoinen muunnelma Larix gmelinii. Kasvijäänteissä pajua Salix, kamtsatkanleppä Alnus hirsuta, vaivaiskoivun sukuista Betula sect nanae, Duschekia fruticosa<ref>Ukraintseva 2013, s 212-223</ref>.
Joidenkin mukaan 90% mahasta löytyneistä kasveista on heiniä<ref>Lister ja Bahn, Mammutit jääkauden jättiläiset, s 74</ref>, mutta tunnetun mammuttitutkija Valentina Ukraintsevan mukaan saraa oli eniten<ref>Ukraintseva 2013, s 127</ref>. Mammutti lienee kuollut keväällä. Väitetään mammutin kuolleen väärän ravitsemuksen aiheuttamaan hapenpuutteeseen.
Kasvianalyysien mukaan mammutti söi ennen kuolemaansa hyvin kostealla tai soisella alueella.
Kaksi ajoitusta mahan sisällöstä on 41740+-1200 ja 40350+-880 BP (BP=radiohiilivuotta sitten, before past)<ref>Ukraintseva 2013, s 31</ref>.
Kasvisolujen rakenteen perusteella ne olivat jäätyneet ikiroudan -5 - -10 °C lämpötilaan<ref>Ukraintseva 2013, s 32</ref>.
Erään mahasta löytyneen osan jäänteistä oli Ukraintsevan mukaan suurin osa varpujen Ericaceae jäänteitä, lähinnä puolukan Vaccinium vitis-idaeae. Myös pajun Salix lehtiä. Dahurian lehtikuusen neulasia, siemenkotia ja kuorta. Paljon sammalta, joista paljon suosammalia. Sammalissa Polytrichum commune, Polytrichum strictum, Aulacomnium turgidum<ref>Ukraintseva 2013, s 124</ref>. Suosammalista Sphagnum sp subsecunda, Sphagnum sp. Palustria, Sphagnum angustifolium, Sphagnum girgensohnii, aidoista sammalista lettosoilla kasvava Tomenthypnum nitens.
Löydettyjä kasveja myös Calamagrostis sp, Festuca sp, Poa sp, Poaceae, Eriophorum sp, Oxytropis sordida, <ref>Ukraintseva 2013, s 212-223</ref>
Siitepölyissä aitoja ja suosammalia 77%, mutta ruohomaisia ja matalia pensaita vain 19,4%.
Yleisemmin mammutti söi ennen kuolemaa saraa, tupasvillaa ja heinää sekä joitain ruohoja<ref>Ukraintseva 2013, s 124</ref>, puiden oksia ja suosammalta. Sammalia oli mahassa vain 1%.
Shandrinin mammutista on löydetty mm Guthrien mukaan sarakelajia Kobresia kapilliformis, joka on tyypillinen Altain, Tiibetin jne kosteille vuoristoniityille. Samoin on löydetty tähkäkauran sukuista Helictotrichon kryloviita, kastikan sukuista Calamagrostis ja nataa Festuca. (ehkä Festuca altaica, Festuca lenensis, minun arvioni)<ref>Swanson 2005/2006, Biogeographical evidence of ...</ref>
Mahasta on löydetty kasvinjäänteitä kasveista kuusiolaji Pedicularis sp., rikkokasvi Saxifraga sp., virmajuuri Valeriana capitata<ref>Ukraintseva 2013, s 124</ref> , vaikka niiden siitepölyjä vähän. Tämä
viittaa erilaisiin kasviympäristöihin samalla alueella.
Matalia boreaalisia ja tundrakasveja Dryas punctata, puolukka Vaccinium vitis-idaea jota kasvaa alueella nytkin, liekovarpio Cassiope tetragona, varpukasveja Ericaceae<ref>http://hanskrause.de/HKHPE/hkhpe_21_06.htm</ref>, pohjansorsimo Arctophila fulva.. Sammalia Aulacomnium turgidum, Tomenthypnum nitens<ref>Ukraintseva 2013, s 212-223</ref>.
Siitepölyistä oli eniten , 77% itiökasveja. 19,5% oli matalia pensaita ja ruohoja, joista enin osa heiniä ja saroja<ref>Ukraintseva 2013, s 124</ref>. Lisäksi siitepölyissä maruna Artemisia vulgaris ja muita Artemisia, Dryas punctata, Chamerion dahuricum, Valeriana capitata, Ledum, Saxifraga.
<ref>Ukraintseva 2013, s 124</ref> Siitepölyissä Larix gmelnii, Picea obovata, Pinus pumila, Salix sp, Betula exilis, Betula sect nanae, Betula sp sp, Alnus hirsuta, Festuca sp, Phragmites sp, Poa sp, Poaceae, Eriophorum sp, Cyperaceae, Minuartia sp, Caryophyllaceae, Caltha sibirica, Ranunculus sp, Saxifraga sp sp, Dryas punctata, Rosaceae, Oxytropis sordida, Cassiope tetragona, Vaccinium vitis-ideae, Ericaceae., Laminaceae, Pedicularis sp, Valeriana capitata, Artemisia vulgaris, Artemisia sp, Asteraceae, Dicotyledonae , Equisetum sp sp, Polypodiaceae, Sphagnum sp sp, Polytrichum sp sp, Dicranum sp, Bryales.
<ref>Ukraintseva 2013, s 212-223</ref>
Kasvianalyysi viittaa siihen, että Shandrinin mammutin syömiä kasveja oli mammutin eläessä 100-250 km pohjoisempana kuin nykyään. Vastaavaa soista lehtikuusialuetta on nykyään Yercha-joen altaassa etelänpänä<ref>Ukraintseva 2013, s 125</ref> Vorontsovon seuduilla suunnilleen paikassa 69.575508N 147.556564E Nykyään Shandrin-joen laakso on puuton.
Venäläinen tutkija Valentina Ukraintseva on laskenut jääkautisen ilmaston olleen alueella
jääkauden lämpimällä jaksolla jostain syystä nykyistä kosteampi ja lämpimämpi. Tällöin lienee ollut interstadiaali, lämmin vaihe jääkauden keskellä.
Ukraintsevan mukaan noin 40000 v sitten Shandrin-joelle tuli auringon säteilyä 2 kertaa enemmän kuin nyt<ref>Ukraintseva 2013, s 126</ref>, ja oli 4°C astetta nykyistä lämpimämpää.
Heinäkuun keskilämpö oli 12.0 °C, vastaava tammikuussa -34.0°C. Talvi ei ollut juurikaan nykyistä lämpimänpi tai kylmempiref>Ukraintseva 2013, s 123, s 21</ref>. Koko vuoden keskilämpötila –13.0°C. 0°C yläpuolinen lämpösumma oli 936 °C. Vuodessa satoi 277 mm, melkein kaksi kertaa enemmän kuin nykyään. Sateesta tuli noin puolet lumena, niin kuin nykyään. Nykyään seudulla on heinäkuussa 6.6-9,7 °C, ja alue on pensastundraa vastaavaa.
Luoteis-Siperian mammutti "Yuka"
Luoteis-Siperiasta löydettii erittäin hyvin säilynyt mammutti Yuka, jossa
on ihmisten työkalujen viiltoja. Yuka ajoitetaan Keski-Veikselin loppuun 34000-39000
vuoden takaiseen aikaan, lauhaan kauteen jääkauden keskellä.
Laajempi ajoitus 32000-44000 vuotta sitten. <ref>http://www.mammothconference.com/uploads/7/5//2/7582970/116_rudaja_etal.pdf Rudaya, N., Protopopov, A., Trofimova, S., Plotnikov, V.,
Zhilich, S., 2014. Landscapes of the ‘Yuka’ Mammoth habitat:
a paleobotanical approach. Abstract Book of the VIth
International Conference on Mammoths and their Relatives.
S.A.S.G., Special Volume 102: 173-174</ref>
Yukan löytöpaikka on Jukagirin niemimaan pohjoiskärki. Yukan muumioitunut maha sisältää heiniä, saroja, ruohoja ja vesikasveja. Tunnistettuja heiniä Poaceae, Hordeum, Deschampsia. Saramaisia Carex, kaisla Scirpus, Eriophorum gracile (hoikkavilla)<ref>http://japanese-archaeobotany.blogspot.fi/2013/08/frozen-mammoth.html Frozen mammoth 10 August, 2013 Japanese Archaeobotany.net</ref>. Potentilla, Ranunculus. Vesikasveja tuppivita Potamogeton vaginatus.
Kukkakasvi nukki Androsace. Villakko Tephroseris athropurpurea.
Siitepölyissä heinämäisiä, ruohomaisia 92% ja puita 6%. Yleisin siitepölytyyppi maruna Artemisia 46 %, seuraavaksi yleisin on määrittelemätön ruohokasvi 12,5%. Tämän jälkeen yleisyysjärjestyksessä siitepölyt Ranunculaceae, Poaceae, Caryophyllaceae, Asteraceae, Brassicaceae. Siitepölyissä rsiintyy myös puita joista yleisimmät Salix, Betula nana. Siitepölyt tyypillisiä myöhäiselle Kargin-kaudelle. Marunaa on nykyajan tundrilla tyypillisesti 4-10% luokkaa, eli vähemmän kuin mammutin elinaikana. Tämä viittaa kasvikerroksen häiriintymiseen löytöpaikan lähellä. Kasvillisuus luultavasti keskikosteaa - kuivaa niittyä, jossa arokasveja ja jota esiintyy Metaberingiassa nykyään jäänteenä<ref>Rudaya & Protopopov 2014</ref>. Ranunculaceae noin 8%, Poaceae n 6%.
Mutta saraa Carex 2% ja savikkaa Chenopodiaceae noin 2%.
Kasvit ovat kaikki arktisia ja boreaalisia. Silti niissä on merkkejä melko kuivista ja lämpimistä kesistä, joita oli Keski-Veiksel-kauden alussa. Esimerkiksi kuivaa, lämmintä ympäristöä suosivaa nukkia kasvaa lehtimetsävyöhykkeellä ja aroilla eniten, mutta saattaa kasvaa myös Kuolan niemimaalla ja Pohjois-Siperiassa lähellä metsän pohjoisrajaa. Joukut nokit kasvavat hyvin korkealla vuoristossa<ref>http://en.wikipedia.org/wiki/Androsace_alpina</ref>.
Villakko Tephroseris atropurpurea
kasvaa Alaskassa, Arktisilla saarilla ja Kanadan Kalliovuorilla muttei enää Yhdysvalloissa. Tuppivitaa Potamogeton vaginatus esiintyy Alaskassa. Se vaatii yli 12 ° C heinäkuun keskilämpötilan<ref>Palaeobotanical evidence for warm summers in the East Siberian Arctic during the last cold stage, Frank Kienast et al 2005 Frank Kienast, Lutz Schirrmeister, Christine Siegert, Pavel Tarasov</ref>Himmeävilla Eriophorum gracile lähinnä lämpimän- ja kylmänlauhkea, ehkä ala-arktinenkin pohjoisraja Eriophorum gracile Alaska, Banksin saari ja pohjoisempikin, Hudsonin lahden ranta, Labradorin niemimaa, eteläisin Kalifornia-Nevada.
Tällöin kasvesta voidaan ehkä päätellä lämmön puolesta jokin Alaskan seutu.
Mylakchinin biisoni
Luoteis-Siperian Indigarka-joen keskijuoksulta löytyi viime jääkaudelle ajoitetun naarasbiisonin
Bison priscus occidentalis:in jääneet<ref>Ukraintseva 2013, Mammoths and environment, s 109</ref>. Jäänteitä sanotaan Mylakchinin biisoniksi tai Indigarkan biisoniksi.Jäänteiden iäksi arvioitu 29500+-1000 BP uncal (radiohiilivuotta sitten). Tämä vastaa 35 693–31 415 kalenterivuotta.
Löytöpaikka sijaitsee vuorten välisen Indigarka-joen laakson rinteellä
alueella, jolla on ikiroutaa: jäisiä lössikerrostumia, jedomaa.
Abyyn noin 50-300 m korkuidella alamaalla sijaitseva löytöpaikka sijaitsee Suturuokhasta hieman lounaaseen, 50 km ylävirtaan Belaya Gorasta. Indigarka-joen itätöyräällä oleva on Moman vuorista pohjoiseen, Poloysniyn vuorsita etelään, ja Saltasa-Tasin vuorista itään. Biisoni löytyi osin luhistuneen lössijääkerrostuman alta.
Biisoni olisi kuollut ns. Karginskin interstadiaalin Konoshchelin viilenemisen jälkeisen lämpiämisen aikoihin, jolloin oli tundraa ja metsä-aroniittyjä<ref>Ukraintseva 2013, s 114-115</ref>. Biisoni tuo mieleen Kanadan biisonit.
Nykyään soisessa jokilaaksossa kasvaa vaivaiskoivua ja lehikuusimetsiä. Alueella kasvaa tupasvillaa ja saraa. Alueella kasvaa vain alle 200 kasvilajia. Muita suuria puita kuin lehtikuusi ei kasva.
Biisoni oli mahalaukun kasvijäänteistä päätellen syönyt enimmäkseen saraa ja Poa spp. heinää, sekä muutamia isoja ruohoja. Sarakekasvia Kobresia. Vaivaiskoivun, lepän, pajun lehtiä ja ohuita oksia<ref>Ukraintseva 2013, s 110</ref>. Varpukasvien Ericaceae kanerva? lehtiä. Sammalet viittaavat suohon. Varsin paljon sammalten jäänteitä, mm rahkasammal Spaghnum. Muita, aitoja sammalia Polytrichum, esim Lapin lettosoilla viihtyvä kultasammal Tomenthypnum nitens, Bryum ja muita sammalia. Kasvijäänteet pitkälle hajonneita. Siitepölyissä ruohoja noin 50%, itiökasveja 43%. Puiden siitepölyjä 1%<ref>Ukraintseva 2013, s 113</ref>. Pensaiden ja varpujen siitepölyjä noin 6%. Biisoni lienee kuollut kesä-heinäkuun vaihteen aikoihin. Biisoni lienee ennen kuolemaansa ruokaillut esimerkiksi soisella ruoho-saraniityllä.
Kaikkien kasvijäänteiden luettelo
<ref>Ukraintseva 2013, s 212-223</ref>Betula nana, alnus sp, salix sp, poaceae, carex sp, kobrsia sp, cyperaceae, liliaceae, ericaceae,
dicyledonae undet, monocotyledonae undet, sphagnum sp.bryum sp tomenthypnum nitens, bryales.
<ref>Ukraintseva 2013, s 212-223</ref>
Siitepölyissä eniten Pinus pumila ja Betula nana. Niukasti Ulmus, Larix. Itiökasveista eniten Bryales. Ruohoista eniten Cyperaceae, Poaceae, Caryophyllaceae, Chenopodiaceae, Artemisia, Asteraceae, Cichoriaceae (Liguliflorae). Lajin mukaan tunnistettavista siitepölyistä eniten Polemonium boreale, Polemonium acutiflorum<ref>Ukraintseva 2013, s 233</ref>, Phlox sibirica, Valeriana capitata<ref>Ukraintseva 2013, s 236</ref>, Stellaria jacutica<ref>Ukraintseva 2013, s 233, 235</ref>, Polygonium viviparum, Aster sibiricus, Lathyrus pilosus<ref>Ukraintseva 2013, s 233</ref>, Arctophilia fulva<ref>Ukraintseva 2013, s 232, 234</ref>.
Potentilla sp., Typha latifolia, Poaceae gen et sp<ref>Ukraintseva 2013, s 232</ref>,
Comastoma talellum (Gentiana tenella), Artemisia, <ref>Nardosmia sp,<ref>Ukraintseva 2013, s 233, 237</ref>, Cyperaceae gen sp<ref>Ukraintseva 2013, s 234</ref>, Polygonum sp<ref>Ukraintseva 2013, s 234</ref>, Minuartia macrocarpa<ref>Ukraintseva 2013, s 235</ref>, Hedysarum hedysaroides<ref>Ukraintseva 2013, s 235</ref>, Sanguisorba officinalis <ref>Ukraintseva 2013, s 235</ref>, Draba sp, Ranunculus sp<ref>Ukraintseva 2013, s 235</ref>, Comastoma sp<ref>Ukraintseva 2013, s 236</ref>, Lactuca sibirica, Senecio congestus<ref>Ukraintseva 2013, s 237</ref>.
Itiöitä Bryales sp, Sphagnum, Pottia, Polytrichum, Polypodium<ref>Ukraintseva 2013, s 233</ref>, Selaginalla selaginoides, Polypodiaceae gen sp, Dicranum, Equisetum<ref>Ukraintseva 2013, s 238</ref>.
Monia siitepölyissä ja jäänteissä olevia kasveja kasvaa alueella nytkin, muttei esim Aster sibiricus, Phlox sibirica, Stellaria jacutica ja Selaginella rupestris, jotka vaativat kuivempaa kasvu-ympäristöä kuin nyt.
Puumaisten ja puiden siitepölyjä Betula, Alnus hirsuta, ulmus, salix<ref>Ukraintseva 2013, s 232</ref>. Larix gmelinii, Pinus sibirica.
Kaikkien siitepölyjen luettelo: Larix gmelinii, Pinus pumila, Pinus sibirica,
Salix sp, Betula platyphylla, Betula exilis, Betula sp nanae, Alnus hirsuta, Duschekia fruticosa, Ulmus sp?, Typha latifolia, Poaceae, Carex sp, Cyperaceae, Polygonatum sp, Chenopodiaceae, Stellaria jacutica, Stellaria sp, Ranunculus sp, Ranunculaceae, Brassicaceae, Saxifraga sp sp, Potentilla sp sp, Rosaceae, Hedysarum hedysaroides, Lathyrus pilosus, Fabaceae, Apiaceae, Ericaceae, Gentiana sp, Phlox sibirica, Polemonium boreale, Valeriana capitata, Aster alpinus, Artemisia sp, Asteraceae, Cichoriaceae, Dicyledonae undet, Monocotyledonae undet, Equisetum sp sp, Botrychium lunaria, Lycopodium sp, Selaginella rupestris, Selaginella sp, Dryopteris sp, Polypodiaceae, Hepaticae, Shpagnum sp sp, Pottia sp, Bryales.
<ref>Ukraintseva 2013, s 212-223</ref>
Kaikki biisonilöydön kasvit kasvavat männyn puurajan pohjoispuolella, joten tämäkään biisoni ei tropiikissa tai subtropiikissa elänyt.
Jarkovin mammutti
Jarkovin mammutti löytyi Taymyrin niemimaan eteläosista Länsi-Siperiasta paikasta 73 32 N 105 49 E, noin 250 km Katangasta suunnilleen pohjoiseen. paikka on Bolshaya Balakhnya-joen varrella joesta hieman etelään jyrkässä rinteessä.
Noin 20000 C-14-vuoden ikäiseksi (3 ajoitusta 19910+-130, 20380+-140 20390+-160 v) arvioidusta Jarkovin mammutista on löydetty kuivassa ilmastossa viihtyviä sammalia Racomitrium lanuginosum, Pogonatum cf. P. urnigerum aa Polytrichum piliferum ja kosteassa viihtyviä
Drepanocladus aduncus, Calliergon giganteum, Rhizomnium pseudopunctatum. Siitepölyissä on kuivahkoon arotundrailmastoon viittaavaa kasvillisuutta, marunaa, heiniä ja unikkoa. Uskotaan, että tuohon aikaan täällä kasvoi arktista tundraa, ei nykyisen tyyppistä eteläistä pensastundraa<ref>Ukraintseva 2013, s 190</ref>, jossa esim suosammalta kasvoi vain sille sopivissa kohdissa, ei laajalti niin kuin eteläisellä tundralla.
Jarkovin mammutista ja sen lähisöltä otetussa näytetistössä näkyy melko suuria määriä muiden mammuttilöydösten tyyppisä puiden siitepölyjä, joiden kuitenkin uskotaan lentäneen etelästä kaukolennon mukana: Larix, Picea, Pinus sibirica, Pinus sylvestris, Betula platyphylla, Betula sp sect Betula, Pinus pumils, Duschekia fruticosa<ref>Ukraintseva 2013, s 189</ref>. Mammutin lähellä uskotaan kasvaneen Bryophyta, Pteridophyta. Pääosin paikalla kasveneen kasvillisuuden pölyt olivat ruohomaisia kasveja ja sammalia, myös joitain varpuja. Heinät Poaceae ja sarat Cyperaceae luonnehtivat maisemaa<ref>Ukraintseva 2013, s 189</ref> ja olivat siitepölyissä enemmistönä.
Suikeropajuja Salix, Caryophylaceae, Stellaria, Minuartia, Ranunculus ja muita kukkakasveja<ref>Ukraintseva 2013, s 189</ref>. Vain 7-29,5% siitepölyistä oli muita kuin mammutin ikäisiä<ref>Ukraintseva 2013, s 190</ref>.
Mammutista itsestään löydettyjä siitepölyjä: Festuca sp 2,8 % Poa sp 11,6%, Poaceae 52,3%, Cyperaceae 14,3%, Lloydia serotina 0,3%, Silene sp 0,3% Stalleria sp 1,1% Caryophyllaceae 1,1% Thalcitrum alpinum 0,3% Ranunculus sp 0,3% Cruciferae 0,8% Empetrum sp 0,3%, Ledum palustre 1,1% Ericaceae 0,6%, Artemisia borealis 1,9%, Artemisia spp 5,5%, Taraxacum sp 1,1%, Compositae 0,6 %, Dycoledonae 2,2%.
Itiökasveja Brypphyta, Ptaridophyta Sphagnum 4,6%, Bryales 87.9%, Lycopodium 0,9%, Huperzia selago 0,9%, Polypodiaceae 0,9%, Equisetum sp 5,5%<ref>Ukraintseva 2013, s 190</ref>.
Kuvaan, kiviseen, hiekkaiseen, eläinten talaamiseen jne viittaavuiai sammalia
Racomitrium lanuginosum, Pogonatum
cf. Pogonatum urnigerum ja cf. Polytrichum piliferum.
Kosteaan viittaavia sammalia Calliergon giganteum, Drepanocladus aduncus, Rhizomnium pseudopunctatum, myös pediastrum kosteaa. Sienet Sporormiella ja Sordaria viittaavat suureen eläintiheyteen.<ref>Quaternary International
Volumes 142–143, January 2006, Pages 186-202, Results of the CERPOLEX/Mammuthus Expeditions on the Taimyr Peninsula, Arctic Siberia, Russian Federation
Author links open overlay panel Dick Mol
Alexei Tikhonov et al.</ref>
Kuivaa ruohostoa, jossa on kosteita alueita sammalista päätellen. Metsänraja lähellä.
Fishhookin mammutti
Fishhookin mammutti löytyi osittain säilyneen Taymyr-järven läheltä Ylä-Taimyr-joen varrelta vuonna 1990.
Mammutti on ajoitettu vuoteen 20 620 BP uncal.<ref>Quaternary International
Volumes 142–143, January 2006, Pages 186-202, Results of the CERPOLEX/Mammuthus Expeditions on the Taimyr Peninsula, Arctic Siberia, Russian Federation
Author links open overlay panel Dick Mol
Alexei Tikhonov et al.</ref>
Ajoitus 20 620 ± 70 on kalenterivuosina 25 152–24 509.
Ruoansulatusjärjestelmän siitepölyistä löytyi heiniä Poaceae 97,8%. Näistä päätellen mammutti lienee kuollut heinien kukinta-aikaan.
Vatsasn kasvijäänteissä Dryas octopetala lehtiä. Salix, Betula nana, Vaccinium sp, Norkkoja lepästä Alnus fruticosa. Lehtikuusen Larix neulasia.
Siemeniä ja hedelmiä kasveista Pedicularis sceptrum-carolinum, ainakin neljä ruoholajia, kaksi saramaista lajia Cyperaceae, kaksi vihvilää Juncaceae, Papaver radicatum. Polygonum viviparum. Calamagrostis. Paljon sammalia. Myös sopulien jäänteitä. Calamagrostis.
Myös lehtikuusen Larix neulasia, mikä on melko yllättävää, koska nykyinen metsänraja on 200 km etelään la lehtikuusta vain eräässä metsäsaarekkeessa Etelä-Taimyrillä varsinaisen puurajan pohjoispuolella.
Siitepölyissä myös heiniä, Alle prosentin verran kutakin Artemisia, Asteraceae liguliflorae, Rumex acetosa tyyppistä, Liliaceae, Polemonium, Caryophyllaceae .
Mamutti laidunsi avoimella, kostealla ruohoisella alueella, jossa kasvoi paljon sammalia. Myös kuivan maan kasveja oli.
<ref>Results of the CERPOLEX/Mammuthus Expeditions on the Taimyr Peninsula, Arctic Siberia, Russian Federation, Mol et al Quaternary international 2006, s. 186-202</ref><ref>http://zmmu.msu.ru/rjt/articles/ther2_2%20077_095%20mol%20et%20al.pdf Discoveries of woolly mammoth mammuthus primigenius Mammuthus primigenius (Proboscidea: Elephantidae) Mammuthus primigenius (Proboscidea: Elephantidae) Discoveries of woolly mammoth, Mammuthus primigenius (Proboscidea: Elephantidae) and som e other Pleistocene mammals on the Taimyr Peninsula,
Dick Mol ..., Russian Journal of Theriology 2 77 95 2004 </ref>
Khatangan mammutti
Vain tämän mammutin läheisyydestä löydettyjä siitepölyjä on kyetty
tutkimaan, koska tämä mammutti ei ole säilynyt kovin hyvin. Kerrostumissa on myös merkkejä siitepölyaineksen sekoittumisesta.
Khatangan mammutti on löydetty vuonna 1977 Länsi-Siperian pohjoisosien tundralta,
Taymyrin niemimaan eteläosasta. Löytöpaikka on Khatanga-joen alajuoksun sivuhaaran
Novaya-joen Bolshaya Lesnaya Rassokhan jokilaaksossa paikassa
72 20 N 108 30 E<ref>Ukraintseva 2013, s 150</ref>. Seudulla kasvaa nykyään pensastundraa.
Mamutti löytyi hiekkiaisesta ikiroudasta.
Lähellä on 200 km leveän tundra-alueen eristämä maailman 2. pohjoisin lehtikuusimetsikkö Ary-Mas, jossa on harvakseltaan 5-7 m korkeita lehtikuusia.
Alueen ilmasto on ankara. 8-9 kk talvi kestää lokakuun alusta kesäkuulle, kasvukausi 100 päivää. On napayö ja pohjoisen kesäyön aurinko. Heinäkuun keskilämpö 12 °C. Talvella monesti -35 - -45 °C. Kesällä saattaa kuitenkin olla
30 °C hellettä<ref>[http://en.wikipedia.org/wiki/Ary-Mas]</ref>. Talvella monesti hirmumyrskyä, yli 50 m/s tuulta. Lumen syvyys monesti 0,4-0,6 m, mutta raviineissa jopa 10 m<ref>[http://www.wondermondo.com/Countries/E/RUS/Krasnoyarsk/AryMas.htm]</ref>. Kesällä ikiroudasta sulaa 0,3- 2m. Kesä on sateinen. 200m syvä ikirouta -10 - -15 °C pakkasessa. Maa hyvin hedelmällistä.
Alemman Khatanga-joen altaan Khatangan mammutista itsestään ei ole löydetty kasveja, mutta sen löytymiskerrostuma on analysoitu. Kerrostumaan on osin sekoittunut muiden aikakausien siitepölyjä.
Khatangan mammutti kuoli luultavasti noin 53000 vuotta sitten Zyryanka-kaudella.
Zyryanka-kaudella seudulla oli laajaa polaariaavikkokasvillisuutta<ref>Ukraintseva 2013, s 164, 161</ref>. Tämä on päätelty siitepölyjen vähyydestä. Polaariaavikkoa kasvaa nykyään Taymyrin niemimaan pohjoisimmissa osissa Cape Cheljuskinissa<ref>Ukraintseva 2013, s 161</ref>. Cape Cheljuskinissa kasvaa alle 10 kukkakasvia, ja kasvipeite on vain 0-15%. Sammaliakin on 5-12 % yhdessä kasviyhdyskunnassa, usein yksi laji hallitseva. Lämpimintä heinä-elokuussa, jolloin 0,8-1,5 °C<ref>Ukraintseva 2013, s 161</ref>.
Mamutin kuolinaikana luultavasti kylmin kausi oli ohi, ja kasvillisuus monipuolisempaa. Jokia ja järviä oli tiheämmässä kuin kylmällä kaudella.
Bolshaja Lesnaya Rassokhan jokilaaskossa kasvoi n 53000 BP niittymäistä heinä-yrttitundraa, ja jokien ja järvien rannoilla varsinaista mammuttien laidunta, jossa kasvoi saraa, heinää/ruohoa<ref>Ukraintseva 2013, s 164</ref>.
Mammutin kuolinaikaan ajoittuva kerrostuma on 4-4,75 m syvyydessä, ja kuvautuu näytteissä 24, 25<ref>Ukraintseva 2013, s 159</ref> . Kerrostumaa luonnehtii Huperzia selago, jotkut Bryales-sammalet, suosammal Sphagnum sp, lieot Lycopodium. Heinämäisiä ja ruohomaisia on 27-28%, joitain heiniä Poaceae, saroja Cyperaceae, varpuja Ericaceae, Caryophyllacaeae, Polygonum bistorta, Rumex arcticus, Ranunculus sp, Hedysarum hedysaroides, Taraxacum sp, ja muita, mutta
pensaisen Betula exilis ja Duschekia fruticosa pölyt harvinaisia. Myös kaukolennon mukana tullutta siperianmännyn pölyä<ref>Ukraintseva 2013, s 159</ref>.
4-4,75 m syvyydessä olleissa näytteissä 23, 24 ja 25 oli kaikissa siitepölyjä Pinus sibirica, Cypreaceae, Polygonum bistorta, Ericaceae, Bryales, Huperzia selago, Lypocodium alpinum<ref>Ukraintseva 2013, s 160</ref> - tässä niin sanottu K-ryhmä. Näytteessä 24
oli eniten eri lajisia siitepölyjä, K-ryhmän lisäksi Betula exilis, Duschekia fruticosa, Poaceae, Cyperaceae, Rumex arcticus, Caryophyllaceae, Ranunculus sp, Papaver sp, Hedysarum hedysaroides, Asteraceae, Artemisia, Lycopodium sp.
<ref>Ukraintseva 2013, s 160</ref> Näytteessä 24 on puiden siitepölyjä 17%, pensaiden ja varpujen 16%, ruohojen 26,5%, itiöiden 40,4%. Kvartäärikautisia siitepölyjä on näytteessä 65,8 ja näytettä vastaavan kerrostumaan siirtyneitä siitepölyjä 34,2%<ref>Ukraintseva 2013, s 160</ref>. Näytteessä 23 on K-ryhmän lisäksi Valeriana capitata, Hepaticae, Botrychium, Polypodiaceae,. Näyttessä 23, 4,15- 4,2 m, on puita 19,2%, pensaita ja varpuja 5,8%, ruohoja 19,2%, ja itiöitä 55,2%. Kvartäärikautisia pölyjä vain 38%, muut kerrostumaan siirtyneitäref>Ukraintseva 2013, s 160</ref> . Näytteessä 25 4,55-4,60 m syvyydessä on K-ryhmän lisäksi myös Pinus pumila, Betula sect fruticosae, Betula sect nanae, Hepaticae, Sphagnum, Polypodiaceae, Lycopodium sp., Duschekia fruticosa, Poaceae. Näytteessä 25 puita 12, pensaita ja alipensaita 12%, ruohoja 26%, itiöitä 50%. Kvartäärikautisia pölyjä 61,7%<ref>Ukraintseva 2013, s 160</ref> .
Taimyr-järven peura
Vuonna 2001 oli kuiva kesä, ja Taimyr-järvi kuivui. Cape Sableran läheltä löydettiin peuran Rangifer tarandus jäänteet, ikä 13040-+80 BP, kalenterivuosina 15 891–15 305.
Kasvijäänteissä pääosin koivu Betula, paju Salix näiden silmuja ja vastaavia pehmeitä osia, mutta vähän heiniä. Myös Alnus. Vesikasveja Potamogeton sp., Ranunculus subg. Batrachium, Hippuris vulgaris, ephippia of Daphnia sp., mesotrofisia joenvarren rinteen kasveja (Menyanthes trifoliata, Potentilla palustris, Carex aquatilis), kuivemman ylämään kasveja Cassiope tetragona, Dryas octopetala, Minuartia rubella .
Juomavedestä tulleita Pediastrum, Botryococcus.
Sporormiella viitata ulosteisiin, viittaa suureen eläintiheyteen.
Siitepölyissä Poaceae 54,3%, maruna Artemisia 30,4%, Koivua Betula 7,4%, Cyperaceae 5,9%, Salix 0,3%, Alnus 0,3%, Valeriana,.
Mammuttien kuolinvuodenajoista
Kasvinjäänteistä on koetetu päätellä, mihin vuodenaikaan mammutit kuolivat. Eri
tutkijat ovat esittäneet hyvinkin ristiriitaisia arvioita.
Berezovkan mammutti heinä-elokuuref>Ukraintseva 2013, s 244</ref>
Selerikan hevonen heinä-elokuu
Myachinin biisoni kesä-heinäkuu
Shandrinin mamutti varhain keväällä
Mammuteista löytyneet kasvijäänteet ja siitepölyt 3
Kirjallisuutta:
Tieteellistä ja näennäistieteellistäkin kirjallisuutta aiheesta ja aihetta sivuten.
*Adrian Lister ja Paul Bahn: Mammutit, jääkauden jättiläiset. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25064-3.
*Mammoths and the Environment, Valentina V. Ukraintseva, Cambridge University Press, 31.8.2013 , ISBN-10: 1107027160 , ISBN-13: 978-1107027169
*American Beginnings, the Prehistory and Palaecology of Beringia , Frederick Hadleigh West , 1996, University of Chicago Press , ISBN 0-226-89399-5, josta artikkeli
Mammoth Epoch of Siberia (Ukraintseva, V. V. et al., 1996. )
* The path of the pole, Charles H. Hapgood
Muualla
Chapter 1: The Berezovka Mammoth Hans Krausen kreationistiartikkeli Berezovkan mammutista
Chapter 1: Wild Steppe Horse HKPE 11.01 Hans Krausen kreationistiartikkeli Selerikan hevosesta