eSpecial 2010/05

Ilmastonmuutos, kylmän lumitalven muodossa, koettelee edelleen pohjoista pallonpuoliskoa ja myös sen eteläisimpiä osia, kaikilla ei ole käsitystä miten liukkaalla kelillä ajellaan, ja ruttua pukkaa...

- - - -

Perustietoa EU:sta

Roomassa allekirjoitettiin kasa tyhjiä papereita 1957

Rooman sopimuksen allekirjoitustilaisuus

Capitolinen palatsissa vuonna 1957 oli

juhlallinen. Tilaisuutta todisti valtiojohtajien

lisäksi suuri joukko arvovaltaista

väkeä. Vasta jälkikäteen on paljastunut,

että valtionpäämiehet allekirjoittivat

Roomassa asiakirjan, joka sisälsi pääosin

tyhjiä papereita.

Sopimusteksti neuvoteltiin ja viimeisteltiin

kiireessä Val Duchessen linnassa

Brysselissä. Ratkaisevat päivät ennen

maaliskuun 25. päivän allekirjoittamista

olivat kiireisiä ja jännittäviä; puolivalmis

materiaali kuormattiin junanvaunuun, ja

matka Roomaan alkoi.

Allekirjoituksen valmisteluihin osallistui

Albert Breuer, silloisen hiili- ja teräsyhteisön

sihteeristön virkamies. Hän kertoo junan

jumiutuneen Sveitsin rajalla Baselin

kaupunkiin. Sieltä matka jatkui Milanoon,

jossa odotti yllätys. Vaunu papereineen

oli kadonnut!

– Vaunu löytyi eräältä raiteelta muutaman kilometrin päässä, Breuer sanoo.

Samaan aikaan sopimustekstin viimeistely jatkui Brysselissä kuumeisesti kirjoituskoneilla.

Muutokset ilmoitettiin puhelimitse Roomaan. Luonnostelun aikana asiakirjoja ja mustia vahakopiopapereita levitettiin Val Duchessen linnan lattioille.

Pahaksi onneksi illalla saapuneet siivoojat heittivät paperit roskiin. Konekirjoittajia tarvittiin lisää kiireavuksi. Roomassa yliopiston opiskelijat auttoivat sopimustekstien kokoamisessa pientä

korvausta vastaan. Mutta opiskelijat ryhtyivät lakkoon vaatien 200 liiran korotusta

tunnilta. Viivästysten takia päämiesten eteen asetettiin Rooman sopimusluonnos, jossa vain ensimmäinen ja viimeinen sivu olivat valmiit.

– Suurin ongelma oli se, miten saisimme pidettyä toimittajat tarpeeksi etäällä,

Breuer nauraa.

Sopimuksen sinetöintiin eli viralliseen voimaantuloon mennessä teksti oli asianmukaisesti

kirjoissa ja kansissa. ( Lähteet: ena.lu ja europa.eu )

Ote kirjasta "EU perusteos" (Kirjan PDF: http://www.europainformationen.fi/public/download.aspx?ID=40950&GUID={881FA07E-A231-4E16-B6A5-3C59BE0CBB22} ).

Ulkoministeri Alexander Stubb julkistamassa Eurooppatiedotuksen EU-perusteosta. Video: http://qsb.webcast.fi/f/formin/formin_20081127_Stubb/

(Eurooppakuva: fi.wikipedia)

- - - -

Uusi maailmanjärjestys; Gorba ja Bush Helsingissä 9.9.-90

Yhdysvaltain presidentti (se vanhempi) George Bush (puhuu Helsingissä 9.9.1990 Gorbatshovin kanssa Kuwaitin kriisistä): "...näen reaalisen mahdollisuuden uuden maailmanjärjestyksen luomisesta. Tämän uuden maailmanjärjestyksen pohjana tulee olla täysin varmat periaatteet."

"Se uusi järjestys, joka on mahdollista saada aikaan kaikkein näiden mutkien jälkeen, edellyttää, että Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ehdottavat positiivisempia yhteisiä ponnistuksia ei ainoastaan tämän ongelman säätelemiseksi, vaan myös muiden Lähi-idän ongelmien säätelemiseksi... Mitä lähempänä meidän kantamme ovat tämän päivän loppuun mennessä, sitä suotuisampia ovat uuden maailmanjärjestyksen perspektiivit... kyse ei ole ainoastaan tästä ongelmasta, vaan erittäin suurista asioista."

Gorbatshov varoitti Bushia muslimimaailman erilaisuudesta ja sen tuomasta vaarasta: "...jos tällä alueella, jossa arabikansoilla on valtavat rikkaudet, alkaa suuri sota suurine hävityksineen, niin arabimaailma kääntyy teitä vastaan... yksi asia on meidän ja teidän ideologianne, amerikkalaisten ja eurooppalaisten psykologia, ja toinen asia muslimien psykologia. Tässä on kaikki hämärää. Heille me kaikki olemme barbaareja ja vääräuskoisia... ymmärrämme, miten vaarallista on islamilainen fundamentalismi. Se on suuri uhka ja meidän pitää tehdä yhteistyötä vastustaaksemme sitä... suuret voimat, jotka nyt ovat sanoakseni alhaalla, voivat lähteä liikkeelle."

G. oli sotilaallista voimankäyttöä vastaan: "Ainoa tilanne, jonka yhteydessä olisi hyväksyttävissä voiman käyttö Irakia vastaan, on että se hyökkää Saudi-Arabiaan tai Jordaniaan. Kaikissa muissa tilanteissa voimankäytön pitää olla poisluettu."

G. ymmärsi Saddamin pelin palestiinalaiskycymyksellä näin: "Täytyy laskea siihen, että ongelma Israelin miehittämistä palestiinalaisalueista koetaan hyvin kärkevänä (arabimaailmassa). Sen vuoksi me myös olemme sitä mieltä, että on välttämätöntä iskeä häneltä se kortti kädestä ja käyttää sitä meidän yhteisten intressiemme hyväksi."

G ehdotti kansainvälistä konferenssia asian ja tilanteen hoitamiseksi, sanoen olevansa valmis solmimaan diplomaattisuhteet NL:n ja Israelin välille: "Jos Israel suostuisi ottamaan osaa tällaiseen konferenssiin, ei heti, vaan ilmeisesti toisessa vaiheessa, niin kompensaationa me voisimme suostua diplomaattisuhteiden solmimiseen Israelin kanssa."

B. näki ehdotuksessa vaaran: "Minä luulen, että hän hyväksyy tämän suunnitelman, jopa takertuu siihen. Muuta suuri osa maailmaa näkisi tämän meidän suurena tappionamme. Tällä tavallahan hän onnistuisi siirtää tilanteen keskipistettä.

Hän onnistuisi liittämään sen israelilais-palestiinalaiseen ongelmaan, ja tätä hän nimenomaan haluaa. Tämä ongelma pysyy vuosikausia ratkaisemattomana eikä voida sallia, että Irakin aggressio osoittautuisi oleva sidoksissa tähän ongelmaan... mitä hän sitten puhuukaan, minä en pidä häntä minään jättiläisenä. Jos hyväksyttäisiin suunnitelma, joka jättäisi jossain määrin Kuwaitin kysymyksen avoimeksi, niin se olisi suuri tappio YK:lle ja isku uudelle maailmanjärjestykselle."

Myöhemmin: "Ainoa ongelma on siinä, että israelilais-arabialaisen konfliktin kytkeminen mukaan tähän ongelmaan - se on sellainen piparkakku, joka saattaa luoda vaikutelman siitä, että aggressio on saanut menestystä."

G näki asian näin: "Piparkakku on siinä, että me hyväksymme hänet neuvottelukumppaniksi... jos me kytkemme mukaan israelilais-palestiinalaisen kysymyksen ja hän torjuu suunnitelman, niin silloin hän menettää luottamuksensa kaikkien arabien silmissä, kaikki näkevät että hän bluffasi."

B. pelkäsi Saddamin aiheuttavan provokaation (terrori-iskun tms): "...ilmeisen provokaation tapahduttua ei voi olla toimimatta, ei voi pidättäytyä sanoihin."

Johtajat vertailivat Saddamia ja Hitleriä seuraavasti; B: "Miten luulette, olisiko Hitlerin kanssa voinut päästä kompromissiin?"

G: "Minä luulen, että ei puhuta vastaavista ilmiöistä, tässä ei ole analogiaa."

B: "Olen samaa mieltä, Saddam Hussein ei ole ilmiö maailman mitassa, mutta he ovat henkilökohtaisesti yhtä julmia."

Muutenkin kapitalisti Bush oli kommunisti Gorban kanssa herttaisen yksimielinen keskustelun mittaan:

B. Aivan oikein.

B. Olen samaa mieltä.

B. Olen samaa mieltä.

B. Olen samaa mieltä.

B. Olen samaa mieltä... olen samaa mieltä kanssanne.

B. Olen käytännössä samaa mieltä kaikessa paitsi yhdessä muotoilussa.

B. Olen samaa mieltä kaikesta, mitä sanoitte.

Bush otti esille Saddamin tyyli käyttää ihmisiä (siviilejä) ihmiskilpinä, jota tapaa palestiinalaiset ovat harrastaneet israelia vastaan ilman kansainvälisen tuomioistuimen uhkaa: "...täysin viattomien ihmisten käyttäminen "kilpinä" ei saa minua rahtuakaan muutamaan politiikkaamme. Olen sitä mieltä, että sellaiset toimet voivat olla perusteena Nürnbergin kaltaisen oikeusprosessin käymiseksi."

Koko keskustelu: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=23440&Itemid=3

- - - -

Matti Vanhanen puhuu Bilderbergeistä Turussa 18.1.2010