Yhteistyö koulussa

Moniammatillinen yhteistyö

Henkilöstön saaminen ja pitäminen haastaa monessa kunnassa erityisesti oppilashuollollisiin tehtäviin liittyen, mutta nykyisin paikoin myös opetustehtäviin liittyen. Samoin koulunkäynninohjaajien tehtävässä henkilöstössä on paljon vaihtuvuutta. Jotta lakisääteiset palvelut pystytään takaamaan, on välttämätöntä tarkastella resursointia ja toimintakulttuuria kokonaisuutena sekä kuunnella henkilöstön näkemyksiä siitä, miten he työnsä kokevat.

Esimerkkinä koulupsykologin työ: Vuonna 2010 yli puolet suomalaisen koulupsykologin työajasta kului työskentelyyn yksittäisen oppilaan kanssa. Koulutyön sujumiseksi ja hyvinvoinnin takaamiseksi on kuitenkin tarvetta muuttaa niin koulupsykologin kuin muutakin oppilashuoltotyötä kohdistumaan enemmän varhaiseen ennaltaehkäisyyn sekä koulu- tai luokkatason interventioihin. Toimivalla konsultaatiolla voidaan auttaa laajempaa oppilasjoukkoa, toteavat mm. Ahtola ja Vainikainen (2015) liittyen koulupsykologin työhön. Myös Psykologiliiton vuonna 2021 tuottaman tarvekartoituksen mukaan on erityistä tarvetta yhteisölliselle työlle. Sen tekeminen edellyttää koko kouluyhteisön, aikuisten ja lasten vahvaa tuntemusta sekä oppilas- ja opiskeluhuollon kuulumista yhteisöön.

Kaikille yhteisen koulun näkökulmasta on välttämätöntä, että yhteistyö opetushenkilöstön kesken sekä oppilaiden fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin keskittyvän henkilöstön kanssa on toimivaa ja tiivistä.

Yhteistyön täytyy tietysti olla myös huoltajat osallistavaa ja sisällyttävää. Toimivalla yhteistyöllä voidaan vaikuttaa moniin asioihin:

1. Ennaltaehkäisevä työ mahdollistuu. Haasteisiin pystytään vastaamaan pian niiden ilmettyä tai niiden syntymistä voidaan jopa ehkäistä, jolloin resurssia vapautuu vakavien ongelmien vähetessä.

2. Tiivis, koordinoitu moniammatillinen yhteistyö tuottaa lisää, parempaa yhteistyötä. Mitä parempi ymmärrys eri toimijoilla on toistensa toimintatavoista ja yhteistyön mahdollisuuksista, sitä paremmin oman toiminnan voi rakentaa niin, että se tukee yhdessä tekemistä.

i) Palveluiden laatu paranee.

ii) Yhä useampi myös saa tarvitsemaansa palvelua.

3. Henkilöstön osaaminen kasvaa. Tiiviissä yhteistyössä osaamista väkisinkin läikkyy raja-aitojen yli. Tämä taas lisää henkilöstön kokemusta siitä, että heillä on tarvittavia välineitä haasteiden kohtaamiseen.

4. Hyvinvointi lisääntyy. Oppilaat ja perheet saavat tukea varhaisessa vaiheessa asiantuntevalta henkilöstöltä. Henkilöstön tunne työnsä hallinnasta lisääntyy, mikä johtaa kuormittuneisuuden vähenemiseen.

Hyviä verkostoyhteistyön käytänteitä on koottu Kodin ja koulun yhteistyö -sivulle.