Oppimisen edellytyksistä huolehtiminen

Pieni lapsi oppii suuren osan asioista luonnostaan, sisäsyntyisen tarpeen ajamana. Kun oppiminen siirtyy kouluympäristöön ja lapsi kasvaa, oppiminen jatkuu osittain luontevana ja väistämättömänä kasvuna ja kehityksenä. Oppiminen on kuitenkin herkkä prosessi, jota koulun tulee tukea.

Kouluympäristössä oppimisen edellytysten täytyy olla kunnossa, jotta oppiminen sekä turvallinen kasvu ja kehitys ovat mahdollisia. Oppimisen edellytyksiä luo suoraan oppilaaseen kohdistuva opetushenkilöstön toiminta, ja kaikki muu, mitä koulussa tapahtuu. Opetus ja oppilaan kohtaaminen ovat keskiössä tämän sivun alaluvuissa, mutta on huomattava, että tutkimusten mukaan vuorovaikutussuhteilla voi olla jopa enemmän vaikutusta oppimiseen kuin vaikkapa ryhmäkoolla, oppimateriaalilla tai valituilla opetusmenetelmillä (Lerkkanen & Rasku-Puttonen 2011; Ryan & Deci 2016). Siksi itse asiassa kaikki näiden sivustojen sisällöt ovat oppimisen edellytysten kuvausta.

Kirjassaan Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet (2020) Marjatta Takala, Aino Äikäs ja Suvi Lakkala esittävät kaksi hyvää tiivistystä siitä, millaisena toimintana, arvoina ja osaamisena inklusiivisuus näkyy opettajan tehtävässä (listaukset alla). Ne on kirjoitettu opettajan työn näkökulmasta, mutta niissä esitetyt asiat sopivat ohjenuoraksi kaikille koulussa toimiville aikuisille.

Inklusiivinen opettaja huomioi yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden (Lakkala & Kyrö-Ämmälä 2017)

Opettaja huomioi yksilöllisyyden

• Olemalla tietoisesti sensitiivinen ja helposti lähestyttävä.

• Arvostamalla kaikkia oppilaita, mikä lisää sitoutumista luokkayhteisöön.

• Rohkaisemalla oppilasta henkilökohtaista myönteistä palautetta antaen.

• Muodostamalla vertaisoppimista tukevia toiminnallisia ryhmiä oppilaantuntemuksensa perusteella.

Opettaja rakentaa yhteisöllisyyttä

• Järjestämällä yhteisöllisiä aktiviteetteja, joissa harjoitellaan sosiaalisia taitoja.

• Keskustelemalla oppilaiden kanssa monenlaisuudesta.

• Käymällä dialogisia, eettisiä keskusteluja empatiakyvyn edistämiseksi.

• Edistämällä oppilaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

• Arvostamalla monenlaisia taitoja ja vahvuuksia.

Inklusiivisen opettajan profiiliin liittyvät arvot ja osaaminen (Watkins ja Donnelly 2012)

Monenlaisten oppilaiden arvostaminen – oppilaiden erilaisuus nähdään resurssina ja kasvatuksen lähtökohtana.

• Opettaja ymmärtää, mitä inklusiivinen kasvatus käsitteenä tarkoittaa.

• Opettaja näkee oppimistilanteet yksilöllisinä prosesseina.

Kaikkien oppilaiden tukeminen – opettajilla on korkeat odotukset kaikkien oppilaiden oppimissaavutusten suhteen.

• Opettaja tuntee useita tehokkaita opetusmenetelmiä, joita hän voi soveltaa heterogeenisissä luokissa.

• Opettaja osaa tukea ja edistää kaikkien oppijoiden osaamista.

Työskentely yhdessä – yhteistyö ja tiimityöskentely ovat kaikkien opettajien olennainen lähestymistapa.

• Opettaja osaa tehdä yhteistyötä huoltajien sekä perheiden kanssa sekä kykenee moniammatilliseen yhteistyöhön.

Jatkuva ammatillinen kehittäminen – opettajalla on vastuu omasta elinikäisestä oppimisestaan.

• Opettaja osaa toimia reflektiivisenä praktikkona.

• Opettaja on omaksunut hyvät lähtökohdat jatkuvaan oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen.

Tämän sivuston jaottelussa oppimisen tuki sijoittuu pääasiassa Oppilaan huomioiminen yksilönä -sivujen alle, mutta kaikille yhteisessä koulussa oppimisen tukea ei voida marginalisoida vain tietyn opettajaryhmän tai oppilasporukan asiaksi. Sen sijaan oppimisen tuen tulee olla osa koulun arkea ja jokaisen opettajan ja muun henkilökunnan yhteistyötä, kuten alla Turun oppimisen tuen julisteessa todetaan. Joskus pienet teot riittävät, erityisesti silloin, kun ne tehdään tarpeeksi ajoissa. Esimerkiksi eriyttäminen ja opiskeluhuollon tuki, jotka löytyvät Oppilaan huomioiminen yksilönä -luvusta, ovat mitä suurimmassa määrin oppimisen edellytyksistä huolehtimista.

Keskustelua yhdenvertaisista mahdollisuuksista oppia

Intohimona oppiminen! on Opetushallituksen podcast, jonka ytimessä ovat kysymykset yhdenvertaisista mahdollisuuksista oppia – miten huolehdimme siitä, että jokaisella oppilaalla on hyvät mahdollisuudet oppia ja löytää omat vahvuutensa? Ensimmäiset jaksot käsittelevät tasa-arvoisen peruskoulun haasteita eri näkökulmista. Miten oppilaiden hyvinvointi turvataan, muuttuuko koulun johtaminen, miten kokeilut muuttavat kehittämistä?

Verkosta löytyy runsaasti valmista materiaalia, jota voi käyttää, kun harjoituttaa oppilaiden oppimista edistäviä taitoja. Alta löydät kolme esimerkkiä hyvistä materiaalipankeista.

Lähteet

Lakkala, S. & Kyrö-Ämmälä, O. 2017. The Finnish school case. Teoksessa Galkiené, A. (toim.), Inclusion in socio-educational frames. Inclusive school cases in four European countries. Vilnius: The publishing house of the Lithuanian University of Educational Sciences.

Lerkkanen, M-K. & Rasku-Puttonen, H. 2011. Vuorovaikutuksen laadun yhteys lasten oppimiseen ja motivaatioon. Alkuportaat-tutkimuksen esiopetuksen vuoden tuloksia. Teoksessa Välimäki A.-L. (toim.), Näkymätön näkyväksi. Varhaiskasvatuksen kutsuseminaari 2010 kooste. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:3.

Ryan, R. M. & Deci, E. L. 2016. Self-determining theory. Basic psychological needs in motivation, development and wellness. New York: The Guilford Press.

Takala, M., Äikäs, A. & Lakkala S. 2020. Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet. Jyväskylä: PS-kustannus.

Watkins, A. & Donnelly, V. 2012. Teacher education for inclusion in Europe. Challenges and opportunities. Teoksessa Forlin, C. (toim.), Future directions for inclusive teacher education. An international perspective. Abingdon: Routledge.