Mitä ja miksi inkluusio?
"Kaikille yhteisessä koulussa kaikilla
on mahdollisuus olla hyvä."
Oppilas, 10 v.
Inkluusion taustaa
Kaikille yhteinen koulu on paikka, jossa ”kaikilla on mahdollisuus olla hyvä”. Näin viisaasti pikkuoppilas kiteytti ajatuksen kaikille yhteisestä ja yhdenvertaisesta peruskoulusta oppilaiden kuulemistilaisuudessa syksyllä 2021. Nykykäsityksen mukaan inklusiivisessa eli mukaan sisällyttävässä opetuksessa pääsevät osallistumaan kaikki oppilaat ilman rakenteellisia, asenteellisia tai pedagogisia esteitä (Kaikkonen & Laes 2013). Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan ”Inkluusio on ihmisoikeus. Lasten mukaan yksinkertainen tapa vahvistaa inkluusiota yhteisössä on huolehtia, että aikuiset kohtelevat lapsia ja toisiaan kunnioittaen, ihan tervehtimisen tavoista alkaen”. (lapsiasiavaltuutetun tiedote 25.5.2021.)
Segregaatio, integraatio ja inkluusio
Käsite inclusive education on tullut tunnetuksi Unescon Salamancan julistuksesta vuonna 1994, jolloin integraatio muuttui käsitteeksi inkluusio. Näin haluttiin korostaa uutta ajattelutapaa, joka sisältyi Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n ja Unescon vammaispoliittisiin ohjelmiin. Kuviossa 1 kuvataan käsitteitä selkeyttävästi kolme erilaista yhteisössä mukana olemisen prosessia: segregaatio eli erillään eläminen, integraatio eli omana ryhmänä mukana oleminen ja inkluusio eli mukana omilla lähtökohdilla.
Kuvio 1. Kolme yhteisössä mukana olemisen prosessia (Kauravaara & Rönkkö 2021).
Joissain maissa inklusiivinen koulutus (inclusive education) tulkitaan lähestymistapana, jossa vammaisia lapsia (children with disablities) opetetaan yleisopetuksen ryhmissä. Kansainvälisesti inkluusio nähdään kuitenkin laajemmin uudistuksena tai muutoksena, joka tukee ja on avoin moninaisuudelle kaikkien oppilaiden keskuudessa. (Unesco 2001.)
Inkluusiota ohjaavat arvot ja normit
Inkluusion taustalla ovat arvot oikeudenmukaisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Inkluusio ei ole ainoastaan kouluun liittyviä valintoja, toimenpiteitä tai tekoja. Inkluusio on laajemmin yhteiskuntaan ja esimerkiksi poliittisiin päätöksiin liittyvä kokonaisuus, johon Suomi on sitoutunut EU:n ja YK:n jäsenvaltiona.
YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (1989) korostaa tasa-arvoa ja lapsen oikeutta syrjimättömyyteen ominaisuuksiensa takia.
Suomen perustuslaki (6 §) kieltää syrjinnän.
Unescon Salamancan sopimus (1994) velvoittaa inkluusioon, jolla tarkoitetaan kaikkien lasten yhteistä opetusta, joka järjestetään asianmukaisin tukitoimin ja jossa huolehditaan siitä, että myös vammaiset oppilaat ovat hyväksyttyjä ja arvostettuja yhteisön jäseniä.
Opetus ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi perusopetuksen järjestämisen lähipalveluna (OKM 2021). OPH:n Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisesti Suomessa kehitetään perusopetusta inkluusioperiaatteen mukaisesti.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman (2019) tavoitteena on koulutuksellisen tasa-arvon lisääntyminen mm. yksilöllisillä oppimispoluilla, joustavalla opetuksella sekä riittävällä tuella. Hallitusohjelma pyrkii tarkastelemaan myös inkluusion toimivuutta esimerkiksi resurssien ja yhdenvertaisuuden kautta.
Onkin sanottu, että tulevaisuus luodaan yhteisellä arvokeskustelulla. Inkluusio on päättäjien tietoista sitoutumista arvojohtamiseen sekä yhteisölliseen toimintakulttuurin tukemiseen. Opetuksen järjestäjiä sekä oppimisen, koulunkäynnin ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoita eri puolilla Suomea rohkaistaan käymään rakentavaa, dialogista ja tulevaisuuteen voimavaroja lisäävää keskustelua kaikkien ihmisten oikeudesta yhteiskuntaan, oikeudesta yhteiseen kouluun sekä yhteisiin harrastuksiin. (Leino & Lampi 2021).
Inklusiivisen opetuksen kehitys Suomessa
Suomi ja suomalainen koulutuslaitos on ollut monella tapaa edistyksellinen säätäessään yleisen oppivelvollisuuden vuoden 1921 oppivelvollisuuslailla. Oppivelvollisuuslaki koski koko ikäluokkaa, mutta moni poikkeavaksi katsottu oppilas jäi vielä pitkään erityiskoulu- tai laitossijoitukseen tai kokonaan opetuksen ulkopuolelle. Reilun sadan vuoden aikana tukea tarvitsevien oppilaiden asemaa oppivelvollisuuden suorittamisen suhteen on Suomessa parannettu asteittain. (ks. Ahtiainen, Lintuvuori Hienonen, Jahnukainen & Hautamäki 2017.) Nykyisellä hallituskaudella oppivelvollisuuslakia uudistettiin. Tavoitteena nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin parantaminen sekä tuen tarpeessa olevien oppilaiden yhtäläiset oikeudet oppivelvollisuuteen. (Oppivelvollisuuslaki 2021.)
Lisätietoa suomalaisen koululaitoksen kehityksestä saat Jahnukaisen artikkelista Erityisopetus ja oppivelvollisuus (2021).
Inklusiivinen opetus
Kasvatustieteen ja erityispedagogiikan näkökulmasta inkluusion tavoitteena on saada erilaisiksi luokiteltuja ihmisiä yhteiskuntaan mukaan. Yhteiskuntatieteen näkökulmasta pyritään sosiaaliseen inkluusioon, jonka tavoitteena on purkaa eriarvoisuutta ihmisten ja ryhmien väliltä. Inklusiivinen opetus pyrkii vastaamaan näihin molempiin tavoitteisiin.
Inklusiivinen opetus tarkoittaa pyrkimystä opettaa kaikkia lapsia lähikoulun luokassa siten, että koulu mukautuu lasten tarpeisiin (Saloviita 2016). Inklusiivisessa koulussa kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä ja yhteinen opetus on järjestetty oppilaiden yksilöllisten edellytysten mukaisesti. Taustalla vaikuttavat yhteiskuntaa ohjaavat lait ja asetukset sekä koulutuksen järjestäjien linjaukset opetuksen kehittämisestä. Inkluusio on kaikkien oppilaiden hyvää opetusta sekä tapaa ajatella koulun toimintaa. (Vetoniemi 2019.)
Toimiakseen inkluusio vaatii yhteistyötä niin henkilöstön, huoltajien, oppilaiden kuin moniammatillisten yhteistyötahojen kanssa. Inkluusio vaatii joustavia tukimuotoja, henkilöstön avarakatseisuutta ja halua puhaltaa yhteen hiileen.
Inkluusiossa on kysymys koulusta yhteisönä. Jokaisella on tarve kuulua joukkoon, onnistua, tulla arvostetuksi ja ymmärretyksi. Koulun toimintakulttuurissa yhteisöllisyyteen panostaminen niin henkilökunnan, oppilaiden kuin huoltajien kesken auttaa ymmärtämään toisia ja pitämään huolta toisistaan. Yhteistyössä sovittujen toimintamallien kautta saadaan luotua hyväksyvä ilmapiiri. Myönteinen ja kannustava asenne auttaa luomaan positiivisen ilmapiirin, jolloin jokaisella on mahdollisuus uskaltaa olla ja onnistua omana arvokkaana itsenään. Hyväksyvässä koulukulttuurissa oppilaat kohdataan muuttuvina ja kehittyvinä yksilöinä ja heitä kannustetaan kohtia omia yksilöllisiä tavoitteita hyvän yhteistyön kautta. Ei-toivottuun käytökseen puututaan nopeasti, jotta taataan koulun toimintakulttuurin pysyminen psykologisesti turvallisena.
”Inkluusio on filosofia, periaate ja toimintatapa, joka vastustaa syrjintää ja pyrkii tasa-arvoon sekä periaatteiden että käytännön tasolla. Inkluusio on ennen muuta muutosprosessi kouluyhteisössä.” (Murto, Naukkarinen & Saloviita 2001.)
Inkluusio maailmalla
Kaikille yhteinen koulu on kansainvälinen tavoite, jota kohti moni maa on sitoutunut ja pyrkii tavoittelemaan. Maiden ja eri yhteiskuntien välillä on eroja koulutusjärjestelmissä, yhteiskuntien tasolla ja siinä mitä asioita koulutuksessa ja sivistyksessä painotetaan sekä millä resursseilla. Tämän vuoksi myös inkluusion toteuttaminen vaihtelee maittain. On maita, joissa on vasta viime vuosina havahduttu tekemään ratkaisuja yhteisen koulun edistämiseksi, ja toisaalta monessa maassa inkluusion periaatteet ja arvot ovat vakiintunut osa koulutuksen järjestämistä. Esimerkiksi Italiassa on edistetty inkluusiota jo vuodesta 1970 lähtien ja lakimuutoksen myötä on saatu positiivisia muutoksia esimerkiksi opettajien asenteissa sekä vammaisten henkilöiden elämänlaadussa (Ianes, Demo & Dell’Anna 2020). Vastaavasti kehittyvissä Afrikan maissa kehitys on ollut hitaampaa, esimerkiksi taloudellisen resurssin, puutteellisen tutkimustiedon sekä erityisopettajien vähäisen määrän vuoksi (Price 2018).
Vaikka kehitys on edennyt eri tahtiin, on ympäri maailman muodostunut hyväksi havaittuja käytänteitä sekä keinoja, kuinka tuetaan oppilaiden osallisuutta ja oppimista, sekä tutkimustietoa siitä mitkä asiat edistävät yhteistä koulua. Esimerkiksi Englannissa Clevesin ala-asteella on onnistuttu toteuttamaan inkluusiota eri toimin. Monikulttuurisessa koulussa on vahvana arvona ja työtä ohjaavana tekijänä erilaisuuden ja moninaisuuden arvostaminen, joka heijastuu aina oppilaista aikuisiin, sekä osallistavan ja yhdessä oppimisen mahdollistaminen esimerkiksi opetustilojen sekä osallistavan opetussuunnitelman avulla. (Inclusion Europe 2019.)
Alla olevista linkeistä löydät lisää tietoa, kuinka inkluusiota toteutetaan maailmanlaajuisesti, mitä haasteita sen edistämiseen liittyy sekä onnistuneita ratkaisuja, joilla on pystytty edistämään kaikkien oppilaiden yhtäläisiä mahdollisuuksia oppimiseen. Kehittämistyötä tehdään hyvin monella eri tasolla ja tämän vuoksi myös materiaalia on koottu eri näkökulmista sekä eri toimijoilta. Mukana on mm. tutkimuksia, järjestöjen tekemiä raportteja ja kehittämisprojekteja sekä katsauksia siitä kuinka inkluusio toteutuu eri maissa.
Useita maita
Maliha Kabani, Els Heijnen-Maathuis & Mats Lignell. 2019.Save the Children. Mainstreaming Inclusive education: Sharing good practices. Save the Children Sweden.
Steve R. Entrich. 2021.Understanding Cross-National Differences in Inclusive Education Coverage: An Empirical Analysis. University of Potsdam Germany IAFOR Journal of Education: Inclusive Education. Volume 9.
UN.ESCAP United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization (UNESCO) & United Nations Children's Fund (UNICEF). 2021. Early Intervention and Quality Education of Children with Disabilities in Asia and the Pacific.
Unesco: inkluusioon liittyviä raportteja eri maista sekä oppaita inklusiivisen koulun edistämiseen.
Aasia
Rubeena Singh. Inclusive Education in ASEAN: Fostering Belonging for Students with Disabilities. Research Project Report. RIA Research Project Report 2022 No. 03.
Albania
Merita Poni. 2017. Best practices for inclusive education for children with special education needs in Albania. Medpak Association, Ministry of education and sports, Albania, Save the Children.
Afrikka
Roz Price. 2018. Inclusive and Special Education Approaches in Developing Countries. Institute of Development Studies 2018.KD4 helpdesk report.
Handicap international. 2017. Good practices in inclusive education of children with disabilities in Cape Verde.Study report.
Youtube-video. 18.5.2017 Developing Inclusive Education in South Africa. World of Inclusion.
Eurooppa
Ingrid Körner, Kay Tisdall, Sonja Uhlmann, Bernhard Schmid, Geert Freyhoff & Daniela Rígrová. 2019. Towards Inclusive Education: Examples of good practices of Inclusive Education. Inclusion Europe.
European Agency for Special Needs and Inclusive Education. Tietoa Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskuksen jäsenmaiden koulutusten inklusiivisuudesta ja erityisopetuksesta.
Iso-Britannia
Paget Primary School Birminghamissa, joka toteuttaa täysin inklusiivista opetussuunnitelmaa.
Winifred's Catholic Primary School. Katolinen ja inklusiivinen koulu, jonka opetuksessa on huomioitu etenkin vähemmistöryhmät.
Italia
Dario Ianes, Heidrun Demo & Silvia Dell’Anna. 2020. Inclusive education in Italy: Historical steps, positive developments, and challenges. Inclusive Learning and Educational Equity 5.
Itävalta
Alvyra Galkienė & Ona Monkevičienė. 2021. Improving Inclusive Education through Universal Design for Learning. Volume 5.
Kanada
Lien Foundation:How we do school . 5-osainen sarja, joka kertoo Kanadan inklusiivisesta opetuksesta.
osa 2: [Inclusive Education in Canada] HOW WE DO SCHOOL B.C. Ep2: Forging Friendships - YouTube
osa 3:[Inclusive Education in Canada] HOW WE DO SCHOOL B.C Ep3 : Learners in Progress - YouTube
osa 4: [Inclusive Education in Canada] HOW WE DO SCHOOL B.C. Ep4: Teaming Up - YouTube
0sa 5:[Inclusive Education in Canada] HOW WE DO SCHOOL B.C Ep5 : Power To Parents - YouTube
Kanada/Suomi
Markku Jahnukainen, Kimberly Maich, Sharon Penney & Gabrielle Young. 2022. Current trends in inclusive and special education in Newfoundland and Labrador, Canada, and Finland. in T., Christou, R., Kruschel, I., Matheson & K., Merz-Atalik (eds.) European perspectives on inclusive educationin Canada: Critical Comparative Insights. Routledge Research in International and Comparative Education.
Portugali
Ines Alves, Paula Campos Pinto &Teresa Janela Pinto. 2020. Developing inclusive education in Portugal: Evidence and challenges. Prospects volume 49.
Ruotsi
Jenny Berglund. 2017.Education policy – a swedish success story? Integration of newly arrived students into the Swedish school system. International Policy analysis.
Uusi-Seelanti
Uuden-Seelannin opetusministeriön nettisivu, josta löytyy tietoa koulutuksesta ja esimerkiksi vähemmistökansojen opetuksesta. Ministry of education. Inclusive education.
David Mitchell. Inclusive education strategies in New Zealand, a leader in inclusive education. 2016. Eesti Haridusteaduste Ajakiri 4(2). Estonian Journal of Education.
Viro
Youtube-video 1.3.2021. Inclusion and Education: Voices from Estonia
GEM Report UNESCO: Virossa on ollut vuodesta 2010 lähtien inklusiivinen lähestymistapa kaikissa kouluissa ja maassa on saatu osallistavalla oppimisella aikaan hyviä tuloksia, jotka näkyvät myös kansainvälisissä kouluvertailuissa.
Gunda Tire. 2020. Estonia: A Positive PISA Experience teoksessa Nuno Crato Improving Country’s Education: PISA 2018 Results in 10 Countries. Springer Nature.
Yhdysvallat
Nettisivusto inkluusiosta kouluille, huoltajille ja muille inklusiivia käytänteitä edistäville tahoille. Home | Inclusive Schools Network | Supporting Inclusive Education Worldwide
Inkluusioon liittyvät myytit ja haasteet
Ei sovi kaikille!
Inkluusio ei ole yksi ratkaisu, esimerkiksi segregaation purku. Inkluusio on toimintakulttuuri ja ratkaisuvalikoima, josta pystytään poimimaan kullekin sopivat toimintatavat.
Kouluterveyskyselyjen sekä oppimistulosten valossa on selvää, ettei nykyinenkään malli toimi kaikille. Jos oppilas ei pärjää, koulun toiminnassa on parannettavaa. Inklusiivinenkaan koulu ei ole koskaan valmis.
Pienryhmä on monelle ainoa ratkaisu.
Pienryhmä on monelle oppilaalle arvokas tuki. Toisaalta mitä vähemmän oppilailla on mahdollisuus päästä harjoittelemaan suuressa ryhmässä toimimista, sitä suuremmassa syrjäytymisvaarassa hän on aikuisena.
Inklusiivisessa koulussa jokaisella on oikeus joustaviin ryhmittelyihin. Inklusiivisen koulun toimintakulttuuri perustuu vahvuuksien tunnistamiselle ja yhteistyölle. Myös pienryhmätukea on saatavilla silloin, kun se on tarpeen.
Oppilaat joutuvat koekaniineiksi.
Inkluusiota on tutkittu paljon ympäri maailmaa. Onnistunut inkluusio parantaa kaikkien oppilaiden oppimistuloksia ja kouluviihtyvyyttä.
Tämän lisäksi vahvempi yhteistyö on johtanut opettajien ammattitaidon vahvistumiseen sekä parempaan kokemukseen työn hallinnasta ja työhyvinvoinnista.
Resurssit eivät riitä.
Inkluusio ei voi olla säästökeino. Inkluusio vaatii kuitenkin katsomaan asioita uusista näkökulmista, jossa yhteydessä on myös luontevaa tarkistaa sitä, miten toimintatavat ja resurssit kohtaavat.
Joihinkin tarpeisiin pystytään vastaamaan toimintatapojen muutoksilla resurssien lisäämisen sijaan.
Henkilöstön ammattitaito ei riitä.
On selvää, että moninaisten oppilaiden kanssa toimittaessa tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä koulun eri ammattiryhmien kesken, jotta myös henkilöstö saa tarvitsemansa tuen.
Maailman muuttuessa myös koulujen toimintaympäristö muuttuu, eivätkä vanhat ratkaisut enää välttämättä toimi. Täydennyskouluttautuminen ja asioiden järjestäminen uudelleen, paremmin toimivalla tavalla ovat välttämättömyyksiä. Tähän haasteeseen täytyy löytää ratkaisua aivan kaikilla tasoilla.
Keravalla inkluusio on yksi perusopetuksen kehittämisen painopistealueista. Kehittämistyön tueksi on luotu Inkluusion portaat -työkalu, jonka avulla koulu voi hahmottaa omaa tilannettaan sekä asettaa palasteltuja tavoitteita.
KASVO, Inkluusion portaat 2022.pdfVideoita inkluusiosta
Inkluusio nostaa erilaisuuden arvostamisen kaikkien yhteiseksi arvoksi. Rehtori Martti Hellström kertoo, miten Auroran koulu kasvoi yhteisönä kehitysvammaisten oppilaiden myötä.
Miten Suomen koulujärjestelmä valmistaa oppilaita tulevaisuuteen? Mitä taitoja painotetaan kouluissa?
Laadukkaat opettajat ovat koulutusjärjestelmän tunnusmerkki. Miten suomalaiset opettajat vastaavat lasten monipuolisiin oppimistarpeisiin luokkahuoneessa? Mitä haasteita he kohtaavat?
Miltä "tulevaisuuden koulu" näyttää? Miten koulun suunnittelulla voidaan edistää sosiaalista vuorovaikutusta ja luoda suotuisa ympäristö lapsille, joilla on ja ei ole erityistarpeita? Vierailemme Kalasataman peruskoulussa.
Mitä vaikutuksia inkluusiolla voi olla? Kuulemme Sagan kokemuksia inklusiivisesta koulusta sekä siitä, miten elämä muuttuu peruskoulun jälkeen.
Miltä näyttää inklusiivinen koulu Kanadassa? Miten tasapainotellaan akateemisen oppimisen ja elämäntaitojen oppimisen välillä? Mitä on "growth mindset"?
Lähteet
Ahtiainen, R., Lintuvuori, M., Hienonen, N., Jahnukainen, M. & Hautamäki, J. 2017. Erityisten nimeäminen ja käsitteet perusopetuksessa – lyhyt historia ja nykytila. Teoksessa Toom, A., Rautiainen, M. & Tähtinen, J. (toim.) Toiveet ja todellisuus: Kasvatus osallisuutta ja oppimista rakentamassa. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura ry.
Ianes, D., Demo, H. & Dell’Anna, S. 2020. Inclusive education in Italy: Historical steps, positive developments, and challenges. Springer Link.
Inclusion Europe. 2020. Towards Inclusive Education: Examples of good practices of Inclusive Education. K4D, Knowledge, Evidence, and Learning for Development. Prospects. 49.
Kaikkonen, M. & Laes, T. 2013. Musiikkikasvattaja inkluusion ja tasa-arvoisen oppimisen edistäjänä. Teoksessa M-L. Juntunen, H. Nikkanen & H. Westerlund (toim.) Musiikkikasvattaja. Kohti reflektiivistä käytäntöä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kauravaara, K. & Rönkkö, E. 2021. Näkymättömyys, marginalisaatio ja eronteot suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Jyväskylän Yliopisto.
Lapsiasiavaltuutettu: Inkluusio on ihmisoikeus, muistuttaa lapsiasiavaltuutettu. Lapsiasiavaltuutetun tiedote 25.5.2021.
Leino, J. & Lampi, H. 2021. Tulevaisuus luodaan yhteisellä arvokeskustelulla.
Murto, P. & Naukkarinen, A. & Saloviita, T. (toim.). 2001. Inkluusion haaste koululle: oikeus yhdessä oppimiseen. PS – kustannus.
Oppilaat ja huoltajat pohtivat perusopetuksen nykytilaa Kaikille yhteinen koulu –kuulemisissa. Järvenpään kaupungin uutinen 5.5.2022.
Oppivelvollisuuslaki. Asetettu 1.8.2021.
Price, R. 2018. Inclusive and special education approaches in developing countries. K4D, Knowledge, Evidence, and Learning for Development.
Saloviita, T. 2006. Erityisopetus ja inkluusio. Kasvatus 37 (4).
Unesco. 2001. The Open Files on Inclusive Education. Support Materials for Managers and Administrations. Paris: UNESCO.
Vetoniemi, J. 2019. Inklusiivisen koulun ytimessä on yksilön tunne yhteisöön kuulumisesta. Koulutusjohtamisen instituutin blogi 10.09.2019.
Mielenkiintoisia sivustoja inkluusiosta
Porvoon suomenkielisen koulutustoimen inkluusio-opas Polulla
Porvoon suomenkielisen koulutustoimen oppimisen tuen sivusto, johon kerätty hyvää materiaalia inkluusiosta Inkluusio (peda.net)
Opetusviestintä osana inklusiivista opetusta, esteettömyyttä ja psykologista turvallisuutta
Työkalupakki monimuotoisuuden ja inkluusion edistämiseen | Aalto-yliopisto
Inkluusio, yhdenvertaisuus ja koulun käynnin tuki (vanhempainliitto.fi)
Väitöskirjoja inkluusiosta vuodelta 2021
Jaana Alajoen tutkimus (2021) inkluusiosta yläkoulussa. Tutkimuksessa todetaan, että inkluusio vaatii toimiakseen toimintakulttuurin muutosta. ”Miks tää systeemi ei toimi?” Etnografia inkluusiota kohti kulkevasta yläkoulusta.
Birgit Pajun tutkimus (2021), jossa todetaan, että opettajien yhteistyöllä voidaan parantaa inklusiivisia opetuskäytänteitä. An expanded conceptual and pedagogical model of inclusive collaborative teaching activities.