Yhteistoimintaa tukevat rakenteet ja prosessit
"Voidakseni hyvin tarvitsen aikaa yhteiselle keskustelulle!"
Opettaja, 43 v.
Koulun toimintakulttuuri luo koulun
Johtaminen
Inklusiivisen koulun kehittämisosaamisessa keskeinen rooli koko yhteisön kehittymisessä on koulun pedagogisella johtajalla ja erityisesti hänen tavalla johtaa (Ahtiainen 2015). Tähän vaaditaan vahvaa sitoutumista inklusiivisiin arvoihin. Parhaimmillaan koulun johtamistavalla mahdollistetaan, innostetaan, sitoutetaan!
Yhdessä
Inklusiivisen koulukulttuurin edistäminen perustuu johtamisen lisäksi jokaisen koulun opettajien asenteisiin, taitoihin ja tahtoon toimia inklusiivisten arvojen mukaisesti sekä koko kouluyhteisön metataitoihin synnyttää, tukea ja ohjata yhteistoiminnallisia prosesseja yhdessä. (Booth & Ainscow 2002.)
Sitoutuminen
Kaikkein tärkeintä koulun toiminnan kehittämisen kannalta on, että opettajat yhdessä sitoutuvat edistämään inklusiivisuutta ja tunnistavat sekä vastustavat oppilaiden segregoivia käytäntöjä (Vetoniemi 2019).
Menetelmänä keskustelu
Menetelmänä toimii keskustelu! Toimintakulttuuri ei synny ilman keskustelua. Asioista on tärkeää käydä keskustelua koko yhteisön tasolla – jatkuvasti.
Tutustu myös Erätauko-menetelmään, jota on käytetty Kaikille yhteinen koulu -hankkeessa oppilaiden ja huoltajien kuulemisessa. Tämä menetelmä on hyvä tuki sekä etänä että lähitapaamisessa.
inkluusion neljä dimensiota.pdfKuvio 1. Inkluusion neljä ulottuvuutta.
Tutustu Järvenpään visioon järvenpääläisestä lähikoulusta 2022-2023. Visiota hyödynnetään kouluissa pedagogisen keskustelun virittäjänä, koulun arvojen ja toimintakulttuurin selkeyttäjänä sekä kehittämisen painopisteiden valinnan apuvälineenä.
Järvenpääläinen lähikoulu 2022-2023.pdfTutustu Tuusulan esihenkilöiden hyvinvointiaamun materiaaleihin.
Tämä keskustelurunko antaa pienen viitteen siitä, kuinka yhteistä hyvinvointityötä voidaan luoda yhden aamun aikana yhdessä.
Hyvinvointi-Tuusula 5.5.22.pdfTutustu Järvenpään yhteiskoulun oppilaskunnan hallituksen jäsenten hyvinvointiaamuun. Tämä keskustelurunko antaa esimerkin siitä, kuinka aamun aikana oppilaskunnan hallituksen jäsenet saivat ideoitua toimintaa tulevalle lukuvuodelle.
Hyvinvointi -cocktail oppilaat JYK 18.5.2022.pdfTutustu viitekehykseen (kukkakuvio, jossa terälehdet), joka voi toimia esimerkiksi kouluhyvinvoinnin vuosikellon käsitteellisenä jäsentäjänä. Se voidaan nostaa keskusteluun esimerkiksi opettajakokouksissa, tiimeissä tai veso-päivissä 1-2 kertaa vuodessa. Lukuvuoden viitekehys voi toimia jäsennyksenä, jonka avulla kartoitetaan henkilöstön ajatuksia teemoista.
Lähteet
Ahtiainen, R. 2015. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen muutos reformina. Teoksessa Jahnukainen, M., Kontu, E., Thuneberg, H. & Vainikainen, M-P. (toim.) Erityisopetuksesta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Kasvatusalan tutkimuksia 67. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura.
Booth, T. & Ainscow, M. 2002. Index for INCLUSION: Developing Learning and Participation in Schools. Centre for Studies on Inclusive Education (CSIE).
Vetoniemi, J. 2019. Inklusiivisen koulun ytimessä on yksilön tunne yhteisöön kuulumisesta. Koulutusjohtamisen instituutin blogi 10.09.2019.