Kouluhyvinvointi

Kouluhyvinvointi koostuu eri osa-alueista ja hyvinvointiin vaikuttavat mm. opiskeluympäristö, välitunnit ja ryhmäkoot. Tarkasteltaessa psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, hyvinvointiin vaikuttavat koulun sosiaaliset suhteet, ilmapiiri, palautteenantokulttuuri ja yhteistyö eri tahojen välillä. 

WHO:n koululaistutkimuksen mukaan suomalaisten lasten kouluviihtyvyys on vertailumaiden heikoimpia. Erityisesti pojat nousevat tutkimuksessa esiin. Kouluterveyskyselyjä on tehty Suomessa eri muodoissa jo 25 vuoden ajan. Tänä vuonna kyselyyn vastasi noin 264 000 lasta ja nuorta. Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja yksinäisyys lisääntyivät merkittävästi korona-aikana.

Toimivia menetelmiä lasten ja nuorten kouluhyvinvoinnin tukemiseksi on listattu esimerkiksi Tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä Ilmapiirin vahvistaminen -sivuilla.

Mistä puhumme, kun puhumme hyvinvoinnista? Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän (1997) mukaan se on yksilön käsitys omasta elämäntilanteestaan suhteessa omiin päämääriin, tavoitteisiin ja odotuksiin oman kulttuurin ja arvomaailman määrittelemässä viitekehyksessä. 

Fyysinen 

yysinen terveys ja hyvinvointi, toimintakyky

Psyykkinen

Psyykkinen terveys ja toimintakyky

Toimintaympäristöllinen

Ympäröivä elinympäristö ja sen turvallisuus, palvelujärjestelmä.

Sosiaalinen

Osallisuus osana paikallisyhteisöä ja yhteiskuntaa. 

Podcasteja liittyen hyvinvointiteemaan

Ajatusääniä