Kodin ja koulun yhteistyö

Kodin ja koulun yhteistyö on kirjattu perusopetuslakiin ja opetussuunnitelman perusteisiin. Yhteistyö kodin ja koulun välillä edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. 

Kodin ja koulun yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Vanhemmat ovat oman lapsensa elämän parhaita asiantuntijoita ja heidän antamansa tuki opettajalle lisää oppilaiden hyvinvointia ja luottamuksen tunnetta. Erityisesti silloin, kun oppimisessa tai koulunkäynnissä ilmenee haasteita, on tärkeää, että yhteistyö vanhempien kanssa on tiivistä, kunnioittavaa ja toimivaa. Tuki ei toteudu, jos koti ja koulu eivät molemmat toimi samansuuntaisesti.

Yhteistyön tulee perustua vastavuoroisuuteen kodin ja koulun välillä. Opettaja on myös tärkeänä tukena vanhempien kasvatustyössä. Puhutaankin kasvatuskumppanuudesta, jossa vanhemmat ja koulun ammattilaiset sitoutuvat toimimaan yhdessä tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on määritellyt kasvatuskumppanuuden vanhempien, varhaiskasvatuksen ja koulun ammattilaisten tietoiseksi sitoutumiseksi lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuus-termiä on käytetty enemmän ja jo pidempään varhaiskasvatuksen puolella, mutta se on yleistymässä myös perusopetuksessa.  

Niissä kouluissa, joissa ilmapiiri on kunnioittava ja yhteistyöhakuinen, vanhempien luottamus kouluun sekä sitoutuneisuus lapsen koulutyöhön ovat paremmat. Sitä myötä myös lapsen asenne ja sitoutuneisuus opintoihin paranee. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää erityisesti nivelvaiheissa (esiopetuksesta perusopetukseen, alakoulusta yläkouluun, perusopetuksesta toisen asteen opintoihin) tai muutoksissa (koulusta/päiväkodista toiseen muuttaessa). Huoltajien osallisuuden lisäämisestä koulutyöhön on kerrottu enemmän Osallisuus-välilehdellä.  

 Materiaaleja kodin ja koulun yhteistyön tueksi

Verkostoyhteistyöstä

Oppimisen tai tai muiden koulunkäynnin haasteiden ilmetessä järjestetään monesti tapaamisia, joissa on tarkoituksena järjestellä lapsen asioita joskus isollakin porukalla. Tällaisia tapaamisia järjestettäessä on hyvä muistaa, että kodin ja lapsen näkökulma näihin tapaamisiin on hyvin erilainen kuin vaikkapa opettajan, jolle verkostoissa toimiminen voi olla hyvinkin tuttua ja arkipäiväistä. Toisaalta myös ammattilaisia auttaa se, että ennakkovalmistelut on hyvin tehty ja kaikki näkökulmat huomioitu jo ennen tapaamisen alkamista. 

Hyvällä valmistelulla ja huomioivalla toiminnalla tapaamiset ovat tehokkaampia ja niissä päätetyt asiat todennäköisemmin kaikkien hyväksymiä. Näin turvataan myös se, että kokouksen tärkein henkilö, eli lapsi, jonka asian äärelle on kokonnuttu sekä hänen tärkein tukijansa eli huoltaja, tulevat tapaamisessa kohdatuiksi. 

Kodin ja koulun välinen viestintä

Kodin ja koulun välistä viestintää tapahtuu joka päivä niin isoissa kuin pienissä asioissa. Sitä varten on järkevää luoda selkeät yhteiset säännöt ja ohjeistukset, jotta se palvelee kaikkia asianosaisia mahdollisimman hyvin: tietoa kulkee riittävästi ja saavutettavalla tavalla samalla kuitenkaan ketään kuormittamatta. Viestinnän tärkein tehtävä on tukea hyvää kodin ja koulun yhteistyötä.  Lue myös selkokielisen viestinnän hyödyistä kaikille seuraavassa luvussa. 

Poimi alta esimerkeistä hyvät vinkit yleisen viestintäsuunnitelman varalle.

Hankasalmen kunnan viestintäopas kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön

Kauraslammen koulun viestintäohje

Vieraskieliset huoltajat

Vieraskieliset huoltajat ovat kasvava joukko, joka tulee huomioida kodin ja koulun välisessä viestinnässä. Muualta Suomeen muuttaneiden perheiden kanssa toimittaessa on huomioitava, että moni suomalaiseen kouluarkeen liittyvä asia on hiljaista tietoa, johon syntyperäiset suomalaiset kasvavat. Tämän seurauksena arkista tietoa on heikosti saatavilla ja koulun rooli myös perheiden opastamisessa korostuu. Monikielisesti julkaistut materiaalit ovat hyvä tuki vieraskielisille huoltajille suomalaisen koulujärjestelmän ymmärtämisessä. 

Selkokielinen viestintä tukee vieraskielisiä huoltajia mutta tekee asioista helpommin ymmärrettäviä myös kaikille muille. Vaikka sitä ei monesti tulla ajatelleeksi, koulutyö ja erityisesti tuen tilanteet sisältävät paljon ammattikieltä, jota huoltajien saattaa olla vaikea ymmärtää ilman omaa kasvatustieteellistä taustaa tai ammatillista kokemusta nykyaikaisesta koulusta. Käytetyn kielen ymmärrettävyyteen on syytä panostaa aivan kaikissa tilanteissa ja lisäksi huoltajille kannattaa tarjota runsaasti mahdollisuuksia kysyä tarkentavia kysymyksiä. Hyvä tapa on myös pyytää huoltajaa kertomaan omia näkemyksiään koulusta ja käsiteltävistä asioista. Tällöin on helpompi hahmottaa, millaista tietoa huoltaja tarvitsee lisää tai mistä näkökulmasta asioita kannattaa lähteä avaamaan.

Materiaaleja tärkeämpää on luottamuksellisen ja toimivan suhteen rakentaminen perheisiin niin, että sekä kodille että koululle syntyy hyväksyvä ymmärrys toisen osapuolen tavoista ja näkökulmista. Tämän päälle voidaan yhteisesti rakentaa toimivaa viestintä. Viestinnän välineet ja tavat on pystyttävä valitsemaan sen mukaisesti, mikä tukee perheen ja koulun välistä kommunikaatiota. On huomioitava, että osa perheistä tarvitsee kuvatukea kommunikaation avuksi eikä esimerkiksi Wilma tällä hetkellä tue tätä tarvetta.

On myös muistettava, että kielilain mukaan ihmisellä on oikeus tulkkauspalveluihin niitä tarvitessaan.