Ilmapiirin vahvistaminen

Miksi ilmapiirin vahvistaminen on tärkeää?


Tutkimusten mukaan oppilaiden sosiaalisten suhteiden koulussa on todettu vaikuttavan merkittävästi oppilaiden hyvinvointiin (Puolakka 2013; Janhunen 2013; Noble & McGrath 2016; Feinauer, Whiting, Everson & Feinauer 2017). Sosiaalisilla suhteilla ja luokan ilmapiirillä on lisäksi laajoja vaikutuksia yksilön oppimiseen ja itsetuntoon (Cohen, McCabe, Michelli & Pickeral 2009; Keltikangas-Järvinen 2017). Turvallisessa ryhmässä ryhmän jäsenet voivat olla omia itsejään ja tuntevat olonsa turvalliseksi, mikä mahdollistaa oppimisen ja terveen itsetunnon kehityksen.

Koulun kontekstissa ilmapiirin merkitys nousee erittäin tärkeäksi. Koulun tarkoitus on opettaa oppilaille erilaisia elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä kasvattaa heistä hyvinvoivia kansalaisia (Perusopetuslaki 1998/628). Turvattomassa ryhmässä oppiminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Väitöstutkija Eliisa Leskisenojan mukaan hyväksyvä ja yhteisöllinen ilmapiiri on positiivisten koulukokemusten perusta. Sen varaan rakentuvat esimerkiksi oppilaiden koulutyytyväisyys, sitoutuminen, opiskelun mielekkyys ja menestyksekkäät oppimistulokset. (Leskisenoja 2016.)


Miten vahvistaa luokan ilmapiiriä?


Luokkien ilmapiiriä voidaan tukea monella eri tavalla. Opettaja on avainasemassa luomassa ja ylläpitämässä luokkansa ilmapiiriä (Lahtinen & Rantanen 2019; Hurme & Kyllönen 2014; Haapaniemi & Raina 2014). Luokan ilmapiirin tukeminen sisältää opettajan toiminnan lisäksi kuraattorin, koulusosionomin tai kouluvalmentajan yhteisöllisen työn luokkien kanssa.

Ilmapiirin tukemiseksi on kehitetty erilaisia ohjelmia, jotka ovat hyödynnettävissä myös koululuokissa. Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi Friends, Askeleittain, Elämisen taitoja Lions Quest ja KiVa Koulu. Ilmapiirin vahvistamisesta on kirjoitettu myös useita helppokäyttöisiä oppaita, katso alta kohta Oppaita ilmapiirin vahvistamiseksi.


Vinkkejä ilmapiirin vahvistamiseksi luokan arkeen

      • Yhdessä sovitut, luottamusta ruokkivat pelisäännöt.

      • Jäänmurtajat, tunnelmaa vapauttavat jutut, huumori, helpot leikit. Yhteinen nauru lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta!

      • Toiminta, yhteinen tekeminen.

      • Jokin suoja itsen ja muiden väliin (esim. kortti tai jokin esine).

      • Parikeskustelut (jos koko ryhmällä ei synny keskustelua, porukan voi jakaa alaryhmiin).

      • Ohjaajan asenne ja luottamus: positiivisen palautteen antaminen aina, kun siihen on vähänkään aihetta.

      • Luontoon! Luonto ympäristönä on rauhoittava ja hyvinvointia tukeva elementti. Luontoympäristöllä on todettu olevan positiivisia vaikutuksia myös ihmissuhteisiin.

Oppaita ilmapiirin vahvistamiseksi


Aalto, Mikko. Ryppäästä ryhmäksi. 2000.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT Ry. Ryhmäilmiö. Ryhmän ohjaajan käsikirja. 2015.

Haapaniemi, Rauno & Raina, Liisa. Rakenna oppiva ryhmä: pedagogisen viihtymisen käsikirja. 2014.

Haapsalo Tiina, Kirkkopelto Katri & Repo Laura. Mun ja sun juttu! Lasten sosiaalisten taitojen vahvistaminen kiusaamisen ehkäisyssä. 2016.

Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija. Rakenna hyvä luokkahenki. 2011.

Hurme, Kira & Kyllönen, Tarmo. Turvassa! Vahvista lapsen turvallisuuden tunnetta ja varaudu vaaratilanteisiin. 2014.

Kaukkila, Veli, Lehtonen, Elisa & Raatikainen, Mari. Ryhmästä enemmän. Käsikirja ryhmänohjaajan taitoja tarvitsevalle. 2007.

Leskinen, Eija. Ryhmä toimimaan! Vinkkejä tutustumiseen, oppimiseen ja yhteistyöhön. 2009.

Leskisenoja, Eliisa. Positiivisen pedagogiikan työkalupakki. 2017.

Norrena, Juho ym. Ryhmä oppimaan! Toiminnallisia työtapoja ja tehtäväkehyksiä. 2016.


Lähteet


Cohen, J., McCabe, M.E., Nicholas, M. N. & Pickeral, T. 2009. School climate: Research, policy, practice and teacher education. Teachers College Record 111 (1).

Haapaniemi, R. & Raina, L. 2014. Rakenna oppiva ryhmä. Pedagogisen viihtymisen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.

Hurme, K. & Kyllönen, T. 2014. Turvassa! Vahvista lapsen turvallisuuden tunnetta ja varaudu vaaratilanteisiin. Jyväskylä: PS-kustannus.

Janhunen, K-M. 2013. Kouluhyvinvointi nuorten tulkitsemana. Väitöskirja. Itä-Suomen Yliopisto: Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta.

Kampman, M., Lindblom, J., Ojala, T. & Solantaus, T. Yhteispelin toimintatapojen kehittäminen ja teoriatausta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpaperi 34/2015.

Keltikangas-Järvinen, L. 2017. Hyvä itsetunto. 2. painos. Helsinki: WSOY.

Lahtinen, A. & Rantanen, J. 2019. Tunnetaidot opetustyössä. Opas haastaviin tilanteisiin. 1.painos. Keuruu: PS-kustannus.

Leskisenoja, E. 2016. Vuosi koulua, vuosi iloa. PERMA-teoriaan pohjautuvat luokkakäytänteet kouluilon edistäjinä. Väitöskirja. Lapin yliopisto: kasvatustieteiden tiedekunta. Lapin yliopistopaino: Rovaniemi.

Noble, T. & McGrath, H. 2016. The PROSPER school pathways for student well-being. Policy and Practices. Cham: Springer.

Perusopetuslaki 1998/628. Annettu Helsingissä 21.8.1998.

Puolakka, K. 2013. Hyvän mielen koulu – Substantiivinen teoria mielenterveyden edistämisestä yläkoulussa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto: terveystieteiden yksikkö.