TARINALLISET Oppitunnit
TARINALLISET Oppitunnit
Embedded Files
JAAKKO JA PAVUNVARSI - SATU MUUTTUU OPPITUNNIKSI
Milena Siltainsuu-WedlakeJAAKKO JA PAVUNVARSI - SATU MUUTTUU OPPITUNNIKSI
Jaakko ja pavunvarsi (engl. Jack and the Beanstalk) - sadun kirjoitetut juuret ulottuvat 1700-luvulle Englantiin ja sitä on kerrottu lapsille iltasatuna jo kauan ennen sitä. Sadusta on paljon eri versioita ja suomeksi ei ole yhtä (hyvää) vakiintunutta versiota. Wikipediasta löytyy lyhyt juonikertomus ja kirjastosta muutama satukirja.
Tausta
Itse törmäsin satuun, kun tyttäreni kasvatti papuja koulussa, Englannissa. Tytär oli päiväkoti-ikäinen ja pystyi selittämään sadun Jaakosta ja pavunvarresta omin sanoin. Purkissa nopeasti kasvanut papu motivoi lapsia lukemaan muitakin satuja.
Suomeen palattuamme otin selvää sadusta ja huomasin, että sadusta oli paljon englantilaisia versioita ja suomeksikin joitakin, mutta ei yhtä hyvää ja selkeää. Melkein kaikista löytyi kuitenkin samat sadun päähenkilöt ja hahmot: Jaakko, äiti, lehmä, haltija/vanha mies, pavut ja taivaaseen ulottunut pavunvarsi, jättiläinen, kultamunia muniva kana, harppu, kultarahat ja kirves.
Päädyin lopulta kirjoittamaan sadun ”omin sanoin”. Kokosin sadun hahmot ja tarvikkeet ”satupussiin”. Netistä löytyi paljon materiaalia sadun elävöittämiseksi, esimerkiksi väritettävät hahmot jätskitikkuihin.
Tee näin:
Koko projektin voi toteuttaa 1-4 kerralla, riippuen mitä haluaa ottaa mukaan. Yksinkertaisimmillaan voi kertoa sadun omin sanoin (tai katsoa youtubesta) (ja piirtää/kirjoittaa samalla hahmoja taululle). Lopuksi laittaa pavut kasvamaan. Mutta voi myös tehdä pitkän kaavan mukaan:
1. Aloitetaan koko projekti kertomalla ensin satu, nostamalla pussista aina kunkin hahmon.
(Oppilaat ovat pitäneet erityisesti kohdasta, jossa äiti heittää pavut ulos ikkunasta , jolloin olen heittänyt pavut luokan lattialle).
2. Istutetaan (härkä)pavut purkkeihin.
3. Askarrellaan pavulle tukikeppi. Tukikeppi on coctailtikku, jonka päässä on pilvi (vanua/pumpulia) ja linna.
4. Askarrellaan päähenkilöt ja liimataan ne jätskitikkuihin. Lapset voivat kertoa sadun omin sanoin hahmojen kanssa.
5. Lisäksi: Aihetta voi laajentaa monialaisesti kaikkiin oppiaineisiin. Mielikuvitus on vain rajana!
Äidinkieli/kirjoitus: Halutessaan voi tehdä ”oman satukirjan” 2-4 sivua, johon voi käyttää netistä printattavia kuvia ja oppilas voi itse kertoa omin sanoin kuvan kohtauksesta.
Kuvaamataito: Edellisen voi tehdä sarjakuvana. Voidaan myös piirtää liiduilla joku kohtaus sadusta.
Ymppä: Kun istutetaan papuja, voidaan opetella kasvin osat (juuri/juuret, varsi/varret, lehti/lehdet, kukka/kukat). Sekä voidaan jutella, mitä kasvit tarvitsevat kasvaakseen (vettä, lämpöä, valoa).
Musiikki: Ennen sadun esittämistä voidaan kuunnella kappale ”Jaakko kulta”, voidaan laulaa mukana.
Liikunta: Ulkona voidaan leikkiä pavun piilottamista (tervapataa) tai käyttää sadun henkilöitä piirissä ja vaihtaa paikkaa (hedelmäsalaatti-leikki).
MONINAINEN PERHE-ELÄMÄ -HARJOITE
MONINAINEN PERHE-ELÄMÄ -HARJOITE
Miten käsitellä perheiden monimuotoisuutta maahanmuuttajaryhmissä? Miten käsitellä esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvia perheitä tai yhden vanhemman perheitä ryhmissä, joissa arat kokemukset ovat liian lähellä ja monilla on vaikeuksia puhua omasta perhetilanteestaan turvallisesti?
UNICEFin Lapsen oikeudet toiminnallisesti -hankkeessa kehitettiin hauska ja yksinkertainen draamallinen lähestymistapa aiheeseen. Työpajassa osallistujat luovat erilaisia hauskoja hahmoja, jotka arvotaan satunnaisiksi perheiksi "Hullunkuriset perheet" -tyyliin. Niiden avulla osallistujat itse eläytyvät huomaamattaan erilaisiin perheisiin ja heitä yhdistäviin asioihin, ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Parhaimmillaan osallistujat voivat uskaltautua jakamaan oman elämänsä kokemuksia ilman pakkoa.
Työpaja sopii hyvin myös kohtauttamisiin esim. valmentavan luokan ja "normiluokan" välillä. Draamatarinan voi jakaa useisiin tapaamiskertoihin. Vähäisen kielitaidon ryhmissä opettaja voi luoda valmiita hahmoja, ja apuna voidaan käyttää vaikkapa nukketeatteria tai muovileluja. Draama voidaan viedä myös eläinten maailmaan.
Työpajan ohjeet ovat UNCEFIN julkaisemassa oppaassa Lapsen oikeudet toiminnallisesti sivulla 10.
TARINOINTIA ELÄINTEEMALLA
Johanna LaineTARINOINTIA ELÄINTEEMALLA
Soveltuvuus: eri ikäisille kielitaitotasoille muunneltuna
Suomen kielen sanastoa ja yhteistä tarinointia eläinteemalla.
Tarvikkeet:
- Eläinfiguureja ja kuvia erilaisista eläimistä ja sanalista eläimistä.
- Vihko ja kynä tarinan kirjoittamista varten. Maalaustarvikkeet ja -paperia.
Tutustutaan ensin eläinkuviin ja -figuureihin. Millaisia eläimiä on olemassa ja mikä niiden nimi on?
1. Arvaa, mikä eläin? Eläinpantomiimi / äänet
Kuvat ja figuurit tukena.
Eläinsanaston ja erilaisten ominaisuussanojen oppiminen.
Esitä jotain eläintä joko keholla pantomiimina tai äänellä tai molemmilla.
Muut ryhmäläiset arvaavat, mikä eläin on kyseessä.
Keskustelun aiheita:
- Mitä eläimet sanovat eri maissa.Esim. Kukko sanoo suomessa "kukkokiekuu".
- Mitä kukko sanoo arabiaksi? Entä venäjäksi?
- Missä eläimet asuvat? Pesässä? Kolossa? Puussa?
- Mitä erilaiset eläimet symbolisoivat eri maissa/kulttuureissa millaisia ominaisuuksia niillä ajatellaan olevan?Millaisia ominaisuuksia leijonalla on? Rohkea? Vahva?Entä hiirellä? Pelokas? Varovainen?Pöllöllä? Viisas?
- Mikä on voimaeläimesi? Miksi?
-> Piirretään oma voimaeläin sen omassa ympäristössä.
2. Eläinjumppa
Kehollisuuden kautta liikkumista kuvaavien verbien ja suuntien oppiminen.
- Miten eri eläimet liikkuvat? Matkitaan liikettä ja opitaan samalla verbejä.
- Miten hevonen liikkuu? Ravaa ja laukkaa.
- Miten karhu liikkuu? Löntystää.
- Miten jänis liikkuu? Hyppii, pomppii
Kysytään ryhmäläisiltä kaikilta vuorollaan: keksi eläin ja miten se liikkuu. Jos et tiedä sanaa, niin näytä, miten se liikkuu.
Jos joku ei keksi, keksitään yhdessä tai voi käyttää eläinkuvia apuna. Liikutaan yhdessä, niin kuin kyseinen eläin liikkuu.
Minne eläin liikkuu? (oikealle, vasemmalle, eteenpäin, taaksepäin, länteen, itään)
Harjoitellaan suuntia toiminnallisesti yhdessä.
3. Eläintarinointia
a. Eläintarina skenaariosta:
Osallisuuden vahvistaminen, kuullun ymmärtäminen, luovuuden hyödyntäminen, yhteisöllisyyden tukeminen
Kuvitellaan tai rakennetaan maisema (seinälle heijastettu maisemakuva, piirroskuvat,
joissa maiseman osia), esim. Afrikan savanni tai suomalainen metsä.
Mitä eläimiä siellä on? Esim. leijona ja gaselli. Ryhmäläisistä kukin vuorollaan valitsee tietyn eläimen roolin. Muut ryhmäläiset toimivat "kertojina".
Mitä sitten tapahtuu?
Ne ryhmästä, joilla ei ole eläinroolia antavat ohjeita eläimille, mitä toimia.
Eläimet voivat myös itse improvisoida tilannetta, jolloin kertojat sanallistavat tapahtumat. Mitä muita eläimiä tilanteeseen tulee? Mitä sitten tapahtuu?Näytellään tilanne ja käydään yhdessä läpi sanoja, mitä tilanteessa tapahtuu. Yhdessä syntynyt eläintarina voidaan kirjoittaa ylös, muokata uudelleen ja esittää muunneltuna.
b. Kulttuuriset eläintarinat
Oman kulttuuri-identiteetin vahvistaminen, kuullun ymmärtäminen ja kuvaillun esittäminen toiminnallisesti.
Millaisia eläintarinoita ryhmäläisten omissa kulttuureissa/maissa on? Ryhmäläiset voivat kertoa tarinoita ja tarina esitetään yhdessä tämän jälkeen.
Keskustellaan: Mikä opetus näissä tarinoissa oli? Mietitään, miten tarinalla on usein joku opetus, esim. vahvat ei aina pärjää vahvuudella, solidaarisuus: kannattaa auttaa muita, sillä koskaan ei tiedä milloin itse tarvitsee apua.
PERHEASIOISTA KESKUSTELU TARINAN KAUTTA
Teksti ja kuvat: Janika KupilaPERHEASIOISTA KESKUSTELU TARINAN KAUTTA
Omista perhesuhteista keskustelu voi joskus olla vaikeaa. Tarinan ja keksittyjen hahmojen avulla se voi olla paljon helpompaa.
- Jaa ohjattavat ryhmiin.
- Ryhmät voivat itsekin keksiä hahmot, mutta tässä on valmiita, joita voi myös helposti leikata ja käyttää.
- Sekoita hahmot ja sen jälkeen jokainen valitsee niistä yhden.
- Sitten ryhmä keskustelee keskenään ja miettii miten, meidän perhe on muodostunut, ketä me olemme toisillemme, kuka on kuka.
- Ryhmä miettii yhdessä perheen asuinpaikan ja ympäristön.
- Sen jälkeen ryhmä näyttelee hetken rooleissa perhettä.
- Tämän jälkeen on hyvä yhdessä keskustella siitä, miten perhe toimi ja voisiko tällainen perhe olla mahdollinen, mitkä oli hyviä ja huonoja asioita.
Voit ladata roolikortit oheisesta kuvauksesta.
VALMA-LÄHIHOITAJA -VIDEO
Video Janika KupilaVALMA-LÄHIHOITAJA -VIDEO
VALMA lähihoitajaksi.MOVPerhetyypit.docxReport abuse