Tarinallisuus

TARINOIDEN MERKITYS

Tarinallisuus kumpuaa ihmisen kyvystä kuvitella asioita ja rakentaa narratiivisia kokonaisuuksia kokemastaan. Ihmiset ovat kautta aikojen tulleet yhteen kertomaan kokemuksistaan. Jotkut heistä ja meistä ovat kirjoittaneet satuja ja novelleja siitä, mitä on jollekulle fiktiiviselle, kuvitellulle henkilölle tapahtunut. Näissä kertomuksissa voimme laajentaa ymmärrystämme elämästä, eläytyä uusiin todellisuuksiin ja samaistua tarinoiden henkilöihin ja elämänkohtaloihin.

TARINOIDEN RAKENNE

Tarinoilla on Aristotelisen ajattelun mukaan alku, keskikohta ja loppu. Tuolle jänteelle rakentuu jokin tapahtuma, joka jollekulle, jossakin, jolloinkin, tapahtuu alun vääjäämättömänä seurauksena. Tarinaan kuuluu jännitteitä ja käänteitä, joiden kautta sankarimme selviytyvät tavalla tai toisella ja toteuttavat elämäänsä sisäisten päämääriensä ohjaamana. Kaikkia tarinoita ei toki kerrota Aristrotelisen kaavan mukaan, vaan rakenteet voivat olla myös esim. sirpalemaisia, kehämäisiä, absurdeja. Erilaiset kokemukset ja tarinat näyttäytyvät erilaisina myös kerronnan tavoissa. Parhaimmillaan muoto ja sisältö tukevat toisiaan.

TARINAT OPETUKSESSA

Opetukseen on perinteisesti liitetty tarinallisuutta pienten lapsien konteksteissa. Usein sen voimaa ja mahdollisuuksia ei tunneta nuorten ja aikuisten maailmaan sovellettuna. Prossessimaisessa opetuksessa, ilmiöiden tutkimisessa tarinallisuuteen liittyvä dramaturginen ajattelu, juonen etenemisen rakenne voisi merkittävästi rikastuttaa oppimista. Tarinat rakentavat merkityksellisyyttä ja vaikuttavat aivokemiaamme uskomattomalla tavalla. Ne tarjoavat hienon mahdollisuuden myös tunneilmaisuun. Tarinasta ja ilmaisusta riippuen jännitämme, nauramme, suremme tai iloitsemme.

Katso video (alla) ja mieti, mitä tämä voisi tarkoittaa omassa opetuksessasi.